Saamelaisneuvoston presidentti metsähallituslaista: Suomessa trendinä, ettei saamelaisten oikeuksia oteta huomioon

Pohjoismaisen Saamelaisneuvoston presidentti Áile Javo ei osta maa- ja metsätalousvaliokunnan perusteluita saamelaispykälien jättämisestä pois uudesta metsähallituslakiesityksestä. Javo ei usko alkuperäiskansojen oikeuksien ILO 169 -sopimuksen pikaiseen ratifiointiin vaan päinvastoin arvioi, että Suomessa on trendinä se, ettei saamelaisten oikeuksia oteta huomioon.

Kotimaa
Áile Javo
Ođđasat
Áile Javo

Pohjoismaisen Saamelaisneuvoston presidentti Áile Javo oli perjantaina pohjoismaisten saamen tv-uutisten studiovieraana kommentoimassa uutta metsähallituslakiesitystä.

Javo on pettynyt siihen, että lakiehdotukseen ei Saamelaiskäräjien ja saamelaisalueen paliskuntien vetoomuksista huolimatta palautettu saamelaispykäliä, kuten saamelaiskulttuurin heikennyskieltoa.

– Se on todella huono uutinen. Saamelaiset jäävät ilman oikeussuojaa, jonka he olisivat voineet saada tämän lakiesityksen yhteydessä, Javo sanoi.

Saamelaisneuvosto (sa. Sámiráđđi) on neljän maan saamelaisten kattojärjestö, joka edistää ja valvoo saamelaisten oikeuksia. Saamelaisneuvosto on muun muassa arktisen neuvoston pysyvä jäsen.

"En ole yllättynyt"

Áile Javon mielestä saamelaispykälien pyyhkiminen uudesta metsähallituslakiesityksestä on jälleen yksi esimerkki siitä, että Suomi ei halua parantaa saamelaisten asemaa.

– Mutta samaan aikaan minä en ole yllättynyt. Me näemme, että Suomen puolella vallitsee sellainen trendi, joka on hyvin huono asia saamelaisille ja saamelaisten oikeuksille. Tiedämme, että Suomi ei ole kyennyt ratifioimaan alkuperäiskansojen oikeuksien ILO 169 -sopimusta, me tiedämme että Suomessa on kova riita äänestysluettelosta Saamelaiskäräjien ja valtion välillä, ja metsähallituslaki on myös esimerkki siitä, miten Suomen puolella ei oteta huomioon saamelaisia ja saamelaisten oikeuksia, Javo arvioi.

Javo ei osta valiokunnan selitystä

Maa- ja metsätalousvaliokunta mainitsi metsähallituslakia koskevassa mietinnössään, että saamelaisten maa- ja vesioikeuksia koskevat kysymykset ratkaistaan ILO 169 -sopimuksen mahdollisen ratifioinnin yhteydessä.

Saamelaisneuvoston presidentti Áile Javo ei osta selitystä.

– Se on erikoinen perustelu, jota en voi edes ottaa vakavasti. Ensinnäkään tuskin kukaan todellisuudessa uskoo, että Suomi tulee lähitulevaisuudessa ratifioimaan ILO 169 -sopimusta.

– Toisaalta kun puhutaan ILO-sopimuksesta, niin Suomen valtio kertoo, että se aikoo ratkaista maaoikeuskysymykset muun muassa nimenomaan metsähallituslaissa. Jos Suomi todella haluaisi suojella saamelaisten oikeuksia, se olisi voinut tehdä sen helposti tässä yhteydessä, Javo sanoo.

Lähteet: Máret Biret Sárá Oskal / NRK Sápmi