Yleisen rikkakasvimyrkyn käyttöä rajoitettu – Syöpävaarallisuudesta kiistellään

Glyfosaatti on Suomen yleisin rikkakasvien torjunta-aine, jonka käyttö on lisääntynyt maanviljelyssä suorakylvötekniikan myötä. Euroopan unionissa pohditaan parhaillaan, onko glyfosaatin käyttöä syytä rajoittaa mahdollisen syöpäriskin takia. Päätös tehtäneen toukokuussa, mutta lopulliseen käyttökieltoon ei uskota.

tiede
suihkupullo
Yle

Kevät koittaa ja kotipuutarhurien taimisormia alkaa kutittaa. Ikävät rikkaruohot voi torjua glyfosaattivalmisteilla, joita löytyy marketin hyllyltä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kehottaa lukemaan nyt käyttöohjeet tarkasti. Glyfosaatti vaikuttaa niin, että se imeytyy lehtien kautta koko kasviin ja estää lehtivihreän tuotannon. Tällöin kasvi kellastuu ja kuivuu.

Glyfosaattivalmisteiden ostamista rajoitettiin huomattavasti viime marraskuussa. Ammattilaisilta vaaditaan voimassaoleva kasvinsuojelututkinto, mitä kaupan tehtävä on valvoa. Tavalliselle kuluttajalle myytävien tuotteiden (siirryt toiseen palveluun) määrää on rajoitettu.

Osassa maista glyfosaatin käyttö on kielletty, kun Maailman terveysjärjestö WHOn syöpätutkimustoimisto IARC luokitteli glyfosaatin mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi vuosi sitten. Aine on yhdistetty imusolmukesyöpien esiintymiseen.

Euroopan komission kasvinsuojeluaineiden pysyvä komitea käsitteli glyfosaatin uudelleen hyväksymistä 8. maaliskuuta. Jäsenvaltioiden ja ja komission välisissä keskusteluissa komission hyväksymisehdotus ei saanut taakseen määräenemmistöä. Asia jäi pöydälle ja päätös saataneen vasta toukokussa.

Viranomainen: käyttö turvallista – tutkijat epäilevät

Suomessa turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes päättää käytettävissä olevista rikkakasvimyrkyistä.

– Meillä on perehdytty asiaan ja asiantuntijamme katsovat, että glyfosaatin käytöstä ei vakavaa terveysriskiä ole, sanoo ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila.

Glyfosaatin käytöstä ei vakavaa terveysriskiä ole.

Kaija Kallio-Mannila, ryhmäpäällikkö, Tukes

Altistumisvaaraan joutuvat eniten viljelijät, jotka käyttävät Roundup- ym. glyfosaattituotteita. Yleistynyt suorakylvötekniikka viljanviljelyssä vaatii enemmän torjunta-aineita, koska peltoa ei kynnetä syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Tällöin rikkakasvit, kuten juolaheinä, rehottavat pelloilla.

Suomessa on kielletty aineen käyttö leipäviljojen pakkotuleennuttamiseseen eli kuivaamiseen ennen puintia. Hollanti (siirryt toiseen palveluun) ja Sveitsi ovat kieltäneet glyfosaatin käytön tähän tarkoitukseen, Hollannissa käyttö on kokonaan kielletty ei-kaupallisessa tarkoituksessa.

Suomessa glyfosaattia käytetään maanviljelyssä noin 500 tonnia vuodessa. Glyfosaatin ilmoitetaan hajoavan nopeasti luonnossa ja noin 10 päivän kuluttua aineen väitetään hävinneen. Valmisteiden testaukset on kuitenkin tehty jossain muualla kuin Suomessa, missä kylmä ilmasto hidastaa hajoamista.

Glyfosaatti
Timo Leponiemi / Yle

– Glyfosaatti ja sen hajoamistuotteet ja sidosaineet saattavat säilyä vuosia maaperässä, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Kari Saikkonen.

Saikkosen ja muiden tutkijoiden havainto on, että kaikkia glyfosaatin vaikutuksia ei tunneta ja käytön rajoituksella on hyvät perusteet.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa on havaittu, että aine vaikuttaa esimerkiksi kasvien juurten sienirihmastoihin ja maaperän mikrobeihin. Näiden välityksellä glyfosaattijäämiä saattaa kulkeutua ruoan mukana myös ihmisen elimistöön.

Meillä ei ole riittävästi tietoa siitä, millä tavalla glyfosaatti vaikuttaa vaikkapa ravinnekiertoon.

Kari Saikkonen, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus

Glyfosaatti myös sitoutuu maaperässä samoihin paikkoihin kuin fosfori, jolloin joko sitä tai fosforia saattaa irrota maasta ja huuhtoutua vesistöihin. Luonnonvarakeskuksessa alkaa kolmivuotinen tutkimus glyfosaatin maaperävaikutuksista.

Markkinoilla jo 70-luvulla

Glyfosaatin toi markkinoille bioteknologiajätti Monsanto Roundup-tuotemerkillä. Yhtiö on kehittänyt myös genimanipuloituja kasveja, kuten soijaa. Glyfosaatin ja sitä sietävien GMO-kasvien yhdistelmällä on onnistuttu kuitenkin luomaan myrkkyjä kestäviä rikkakasveja, joiden kitkeminen ei enää onnistu.

Monsanto onkin joutunut monien vastalauseiden kohteeksi toimintansa vuoksi.

Yhtiön patentin rauettua markkinoille on tullut lukuisia rinnakkaisvalmisteita, joissa glyfosaatti on tehoaineena.

Glyfosaatti
Timo Leponiemi / Yle

Tutkijoiden epäilyksiä herättävät myös näiden valmisteiden vaihtuvat apuaineet, joista viimeksi varoitti Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. Glyfosaattivalmisteissa käytetty polyetoksyloitu talialkyyliamiini POEA on itse tehoainetta huomattavasti myrkyllisempi.

Eri aineiden yhteisvaikutusta on tutkittu vähän ja valmistajat vaihtelevat vuosittain tuotteiden apuaineita, jolloin viranomainen tuskin pysyy perässä lainsäädännön avulla.

– Jos ajatellaan maaperäprosessia noin yleisemmin, niin meillä ei ole riittävästi tietoa siitä, millä tavalla glyfosaatti vaikuttaa vaikkapa ravinnekiertoon, epäilee tutkimusprofessori Kari Saikkonen.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa on havaittu glyfosaattivalmisteiden vaikuttavan maaperässä hyvin pitkään.

Täsmennetty 13.3. klo 21.35 kohtaa, jossa kerrotaan glyfosaatin käyttökiellosta Hollannissa: kielto koskee ei-kaupallista käyttöä.