Analyysi: Valinnanvapauden laajentaminen ei ole läpihuutojuttu

Valinnanvapauden laajentaminen terveydenhuollossa otti ensi askeleen tänään, kun sitä pohtinut työryhmä luovutti väliraporttinsa. Käytännön toteutukseen on kuitenkin pitkä matka.

Analyysit (Yle Uutiset)
Tiina Merikanto Näkökulma-kuva piirros
Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Professori Mats Brommelsin työryhmä esittää väliraportissaan neljää terveydenhuoltoon painottuvaa valinnanvapausmallia. Mallit eroavat toisistaan siinä, kuinka laajasta palveluvalikoimasta asiakas voi valita. Ääripäissä asiakkaalla on suppeampi ja laajempi valinnnanvapaus.

Sosiaalihuollon valinnanvapautta arvioidaan jatkotyössä. Nyt alkaa poliittinen keskustelu.

Ruotsi tarvitsi vuosikymmenen, Suomiko vain muutaman vuoden?

Ruotsissa useat kunnat ja maakäräjät kokeilivat jo 1990- ja 2000-luvulla erilaisia valinnanvapausmalleja. Lakisääteiseksi valinnanvapaus tuli koko maassa vuosien 2009 ja 2010 lakimuutosten myötä.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö ja Sitra valmistelevat valinnanvapauskokeilua vuosiksi 2017–2018. Siihen osallistuvat kunnat pitäisi valita tänä keväänä.

Kokeilu on tärkeä. Se voi tuottaa merkittävää tietoa esimerkiksi siitä, pääseekö vastaanotolle paremmin ja kannustaako kokeiltava malli palveluntuottajia parantamaan toimintaansa.

Kokeilusta ja muiden maiden kokemuksista voidaan Suomessa ottaa opiksi. Silti uusi valinnanvapaus tuskin on käytössä vuoden 2019 alussa, vaikka lainsäädäntö astuisikin silloin suunnitellusti voimaan.

Sote-uudistukselta odotetaan säästöjä, mutta samanaikaisesti lisäkustannuksia ei voi välttää.

Perusasiat pitää määritellä

Valinnanvapauden laajentaminen ei tarkoita, että mitä tahansa hoitoa voi saada missä vain.

On oltava säännöt, mitä palveluja ihminen voi valita. Valtion on määriteltävä kriteerit, joilla niin yksityiset kuin julkiset palveluntarjoajat pääsevät tuottajaksi. Potilaalle maksun pitää olla sama riippumatta siitä, onko palvelun tarjoaja yksityinen vai julkinen. Korvausperusteet tuottajille on oltava selvillä.

Selvää on, että jos ei ole tuottajia mistä valita, ei ole valinnanvapauttakaan.

Työkaluja ei juurikaan ole

Valinnanvapauden toteutumisen edellytys on yhtenäiset laatukriteerit ja -standardit. On oltava tietoa jonotusajoista, tehokkuudesta, potilastyytyväisyydestä, turvallisuudesta, hoidon tasa-arvosta ja vaikuttavuudesta.

Sekä palvelun tuottajilla että järjestäjillä pitää olla tietojärjestelmät, joilla tätä kaikkea seurataan, ohjataan ja valvotaan.

Valinnanvapaus ei auta, jos ei tiedä, mitä valita. Ihmisten on saatava vertailukelpoista tietoa sekä vaihtoehtoisista tuottajista että palveluista.Hoitopaikanvalinta.fi:n ja Palveluvaaka.fi:n kaltaisten verkkopalvelujen pitää kehittyä vielä paljon, jotta tarpeellinen tieto on saatavilla.

Lisäksi valvontaa on uudistettava. Sitä pitää yhtenäistää ja sen pitää koskea niin yksityisiä kuin julkisia tuottajia.

Ruotsi tarvitsi vuosikymmenen, Suomiko vain muutaman vuoden?

Nokka irtoaa, pyrstö tarttuu

Sote-uudistukselta odotetaan säästöjä, mutta samanaikaisesti lisäkustannuksia ei voi välttää.

EU:n potilasdirektiivin takia Suomen valinnanvapausjärjestelmää on pakko korjata. Yksityisten yritysten mukaanottoon käytetään veroeuroja. Samoin parempi hoitoon pääsy maksetaan julkisista varoista. Mistä nämä rahat otetaan?

Jatkossa tehottomia palveluntuottajia ehkä kuolee pois, ja palvelujen kustannustehokkuutta pystytään lisäämään. Säästöjä ei kuitenkaan saada heti. Sitä paitsi Ruotsissa kustannussäästöjä ei ole pystytty osoittamaan.

Tämä kaikki tekee sote-uudistuksen valmistelun entistä vaikeammaksi.

Totta vasta vuosien päästä

Hallitus sanoi marraskuussa, että valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Jotta nämä tavoitteet toteutuisivat, se edellyttää syvällistä muutosta sekä sosiaali- ja terveyspolitiikassa että palvelun tuottajien toiminnassa.

Viisasta olisi edetä vaiheittain ja askel kerrallaan. Sote-uudistuksen vuodesta toiseen jatkuneella kiireellä ei ole saatu aikaiseksi juuri mitään. Myös valinnanvapaudesta intoilevien on syytä rauhoittua.

Päätösten seuraukset ja vaikutukset pitää arvioida. Käytännön toteutukseen on varattava riittävästi aikaa. Sote-ammattilaiset tekevät nykysuunnitelmilla jo niin montaa yhtaikaista uudistusta, että kaiken tekeminen päällekkäin tuskin onnistuu.

Jos mopo karkaa käsistä, veronmaksajille tuleva valinnanvapaus-lasku on kallis.