Amerikansuomalaisten erikoinen perinne voi paksusti – Pyhä Urho täyttää tänään 60 vuotta

St. Urho's Day sai alkunsa Minnesotassa vuonna 1956. Nyt 60 vuotta täyttävä Pyhän Urhon päivä on amerikan- ja kanadansuomalaisten oma, erikoinen perinne. Tuusulassa asuva kanadansuomalainen Kaisa Hankilanoja ja tutkija Tuomas Hovi kertovat, mistä Urhon juhlimisessa on kyse.

Kotimaa
Nyt jo edesmennyt Pentti Junni juhli Urhon päivää Thunder Bayn Finlandia Clubilla 2010.
Nyt jo edesmennyt Pentti Junni juhli Urhon päivää Thunder Bayn Finlandia Clubilla 2010.Vesa Marttinen / Yle

Tuusulan Riihikalliossa asuva Kaisa Hankilanoja on nuoruudessaan viettänyt Pyhän Urhon päivää Kanadan Ontariossa. Thunder Bayn kaupungissa syntynyt ja kasvanut Hankilanoja muistaa juhlista erityisesti hilpeän meiningin.

– Ne olivat hauskoja päiviä. Sinne mentiin koko perheen voimin ja tiedettiin, että juhlissa on hyvää ruokaa ja hauskaa meininkiä, vuodesta 1996 Suomessa asunut Hankilanoja kertoo.

Juhlintaan kuului perinteisesti paraati sekä erilaisia esityksiä ja lopuksi vielä tanssit. Juhliin osallistujat pukeutuvat lilan ja vihreän värisiin vaatteisiin.

– Muistaakseni lila symboloi viinirypäleitä ja vihreä puolestaan heinäsirkkoja, Hankilanoja kertoo.

Viinirypäleet ja heinäsirkat ovat Pyhän Urhon tarinan kova ydin. Perinne luotiin Yhdysvalloissa 1950-luvulla leikkimieliseksi vastareaktioksi amerikanirlantilaisten Pyhän Patrickin päivän vietolle.

Kun Patrick karkotti käärmeet pois Irlannista, piti suomalaisten kehitellä vastineeksi Pyhä Urho, joka karkotti heinäsirkat pois Suomen viinitarhoilta.

Kanadan Thunder Bayssa juhla järjestetään tänä vuonna 35. kerran, mutta Minnesotassa, jossa perinne sai alkunsa, vietetään jo pyöreitä kuusikymppisiä.

Kaksi kilpailevaa tarinaa

Folkloristiikan tutkija Tuomas Hovi on parhaillaan Virginian pikkukaupungissa Minnesotassa seuraamassa Pyhän Urhon päivän juhlimista. Hovin mukaan täysin keksitty vitsi on muutamassa vuosikymmenessä vakiinnuttanut paikkansa ja muodostunut aidoksi osaksi ihmisten elämää.

– Tämä on täysin keksitty perinne, mutta toki yhtä lailla voidaan sanoa, että lähes kaikki perinteet ovat jotenkin keksittyjä. Tämä on kuitenkin sen verran nuori juttu, että sen elämänkaarta voidaan seurata aika tarkkaan. Alun perin vitsiksi tai hupailuksi tarkoitetusta asiasta on muodostunut aitoa perinnettä, ja tutkijana minua kiinnostaa, millä tavoin tämä on tapahtunut ja miksi.

Hovin mukaan perinteen synnystä tunnetaan kaksi kilpailevaa versiota. Toisen kehitti tavaratalo Ketolassa työskennellyt Richard Mattson ja toisen mies nimeltä Sulo Havumäki.

– On hyvin epätodennäköistä, että kumpikin olisi keksinyt tarinan omillaan ja vieläpä samannimisestä hahmosta. Eli todennäköisesti jompikumpi on keksinyt tarinan ja toinen sitten kehittänyt sitä edelleen, Hovi kertoo.

Tarinoissa on pieniä eroja.

– Mattsonin versiossa Urho hääti pois sammakot ja Havumäen versiossa heinäsirkat, ja tämä Havumäen versio on sitten jäänyt elämään. Mattsonin versiossa päivää vietettiin toukokuussa, ja Havumäki siirsi päivän nykyiselle paikalleen, maaliskuun 16. päivälle, eli irlantilaisten juhlaa edeltävälle päivälle.

Käytännössä Urhon päivän juhlinta tapahtuu 16. päivää edeltävänä tai seuraavana viikonloppuna.

Kekkonen nimen taustalla?

Erikoinen tarina heinäsirkoista ja viinitiloista herättää usein suomalaisissa hilpeyttä, mutta niin tekee myös tapahtuman nimi, St. Urho's Day.

Kanadan Thunder Bayssa juhlitaan Pyhää Urhoa tänä vuonna 35. kerran. Tapahtumapaikkana on suomalaisten rakentama työväen temppeli Finlandia Hall.
Kanadan Thunder Bayssa juhlitaan Pyhää Urhoa tänä vuonna 35. kerran. Tapahtumapaikkana on suomalaisten rakentama työväen temppeli Finlandia Hall.

Nimen on sanottu liittyvän englannin sanaan ’hero’, joka voidaan kääntää muotoon ’urho’. Tosin vaikutusta lienee ollut myös presidentti Kekkosella, joka valittiin virkaansa samaisena keväänä, jolloin Pyhää Urhoa juhlittiin ensimmäisen kerran.

– On epäilty, että nimi liittyisi Kekkoseen, mutta toisaalta Urho voi nimenä viitata myös urheaan henkilöön. Varmaa tietoa siitä ei ole, Hovi sanoo.

Perinne voi paksusti vaikka suomalaisten määrä harvenee

Suomalaissiirtolaisten määrä Amerikassa ja Kanadassa käy vuosi vuodelta harvalukuisemmaksi, ja kolmannen tai neljännen polven siirtolaiset osaavat vain harvoin suomen kieltä. Niinpä Amerikan suomalaisalueilla esimerkiksi suomalaisten yritysten ja sanomalehtien määrä on kutistunut murto-osaan 1950- ja 60-lukujen huippuvuosista.

Hovin mukaan Urhon päivä on kuitenkin jo vakiintunut ja osin suomalaisuudesta irrallaan oleva perinne.

– Esimerkiksi Finland-nimisessä kylässä Minnesotassa juhla kesti tänä vuonna viikonlopun yli ja oli kovin onnistunut. Siellä asuu noin 300 asukasta, ja moni arvioi että juhlaan osallistui yli tuhat ihmistä. Huomionarvoista on myös se, että tapahtuman pääjärjestäjällä ei ole minkäänlaisia suomalaisia sukujuuria.

Korjaus 17.3. klo 8.05: Juttuun on muutettu Mattsonin ja Havumäen tarinoiden eroa kuvaava kohta muotoon: "Mattsonin versiossa päivää vietettiin toukokuussa, ja Havumäki siirsi päivän nykyiselle paikalleen, maaliskuun 16. päivälle, eli irlantilaisten juhlaa edeltävälle päivälle."