Tutkijat vaativat hallitukselta tietoon perustuvia päätöksiä: "Talouspuheisiin tarvitaan konkretiaa"

Suomen hallitusohjelma on herättänyt keskustelua tutkijapiireissä. Ensimmäistä kertaa sitten 90-luvun hallitusohjelma ei sisältänyt minkäänlaisia toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi. Teema ei noussut esille vaalikeskusteluissakaan, vaan jäi isojen talouskysymysten alle.

Aamu-tv
Anu Koivunen.
Kuinka voi tehdä sellaisia talouspäätöksiä, joiden vaikutukset tasa-arvoon on otettu huomioon? Vieraana Tukholman yliopiston mediaprofessori Anu Koivunen.

Tutkijoiden mukaan talous ja tasa-arvo kulkevat käsi kädessä. 85 suomalaista professoria ja tutkimuspäällikköä allekirjoitti vajaa vuosi sittenvetoomuksen, jossa vaadittiin hallitusohjelman tasa-arvovaikutusten arviointia. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vastasi tuolloin Twitter-tilillään, että tasa-arvon edistäminen on itsestäänselvyys hallitukselle.

Ikääntyvien naisten köyhyys Suomessa on kysymys, jota pitäisi pohtia.

Anu Koivunen

Pelkkä yleinen vastaus ei kuitenkaan riittänyt, joten tutkijat ja professorit perustivat Koneen säätiön rahoituksella Tasa-arvovaje-hankkeen. Huomenna torstaina julkaistavien nettisivujen tavoitteena on tuoda tasa-arvotietoa talouteen ja päätöksentekoon.

Tukholman yliopiston elokuvatutkimuksen professorin Anu Koivusen mielestä talouskeskustelua hallitsevat pääasiassa ekonomistit. Keskustelu on numerokeskeistä, ja sitä käydään ylätasolla.

– Hallitusohjelmassa tunnetusti todetaan vain lakonisesti, että naiset ja miehet ovat Suomessa tasa-arvoisia. Talouspuheet täytyy saada konkreettisemmaksi, analyyttisemmaksi, eriytyneemmäksi ja täytyy pystyä puhumaan taloudesta muutenkin kuin tällaisella kestävyysvajetasolla, kertoo Koivunen.

Tieto etukäteen, virheitä vähemmän

Koivusen mukaan hallituksen pitäisi tehdä mahdollisimman laajasti tietoon ja tutkimukseen perustuvaa politiikkaa.

– Isojen rakennemuutosten kääntäminen taaksepäin ja niiden korjaaminen jälkikäteen on paljon vaikeampaa kuin se, että etukäteen tiedettäisiin, mitä tehdään.

Koivunen muistuttaa, että mikäli julkista sektoria leikataan voimakkaasti, näkyvät vaikutukset etenkin naisten arjessa. Julkinen sektori koostuu suurimmilta osin naispuolisista työntekijöistä ja myös palvelujen käyttäjistä iso osa on naisia.

Hallituksen tekemät päätökset vaikuttavat kuitenkin molempiin sukupuoliin.

– Miesten terveyserot, jotka ovat suhteessa sosiaaliseen asemaan ja tulotasoon, ovat todella dramaattisia. Samoin ikääntyvien naisten köyhyys Suomessa on kysymys, jota pitäisi pohtia, Koivunen muistuttaa.