Kulttuurivieras Stam1nan Antti Hyyrynen uskonnoista ja teknologiasta: Aina kun palvotaan jotain, niin se on liikaa

Stam1na-yhtyeen laulaja-kitaristi vastustaa uskontoja ja kannustaa ihmisiä itsenäiseen ajatteluun. Palmusunnuntain kulttuurivieras pohtii, miten myös ihmisen suhde teknologiaan on saanut uskonnollisia piirteitä. Stam1nan seitsemäs pitkäsoitto Elokuutio julkaistiin tällä viikolla.

Etelä-Karjalan Radio
Mies katsoo pitkästyneenä kameraan.
Antti "Hyrde" HyyrynenNella Nuora / Yle

Lemin rock-suuruus Stam1na on taas vauhdissa. Yhtyeen seitsemäs pitkäsoitto pohtii ihmisen suhdetta teknologiaan. Aiempien levyjen tapaan se on myös kriittinen uskontoja kohtaan.

– Minulle on kyse siitä, että maailmassa on vähän kuin roska silmässä. Ihmettelen, eikö kukaan muu näe sitä ja sitten on pakko sanoa: hei, sulla on roska silmässä, bändin laulaja-kitaristi Antti "Hyrde" Hyyrynen sanoo.

Ristiriita

"Kuka tekee kaikki maailman peilit? No sehän on tietysti Jumala."

Ylläolevilla sanoilla alkanut Stam1nan esikoislevy asetti kotimaisen hevilyriikan riman kerralla korkealle. Levyn avausraita _Ristiriita _tulkitsi nykyihmisen suhdetta uskontoon vihaisesti, mutta samaan aikaan älykkäästi.

Mistä tämä vimma syntyi?

Yhtyeen kotikunta Lemi on pieni, leppoisa 3 000 hengen rypäs kyliä Etelä-Karjalassa. Kirkonkylän ylpeys on vuonna 1786 valmistunut puukirkko, jota pidetään yhtenä Euroopan arvokkaimmista.

– Lemi on sellainen perinteikäs, aika vahvasti uskontoon nojaava kyläyhteisö. Neliääninen virrenveisuu on siellä kova sana, Hyyrynen kertoo.

Tuossa kirkossa myös Antti Hyyrynen lapsena istui luokan kanssa. Jumalasta ja Jeesuksesta laulaminen tuntui oudolta.

– En koskaan löytänyt siitä vastakaikua. Siitä ei tullut mitään tunnetta, että olisin ymmärtänyt, mistä lauloin. Enemmänkin tuntui, että tämä oli jotenkin vanhanaikainen juttu, Hyyrynen muistelee.

Tyhjä kuva

"Edessäni jumala, tyhjä kuva. En tiedä mitä tapahtuu. Minne hävisi usko. Kenen usko tämä on?"

Määritelmiä välttelevä Hyyrynen ei tunnustaudu ateistiksi, mutta sanoo olevansa uskonnoton.

– Määritelmät ovat aina ongelmallisia. Katsoin Wikipediasta, että vuoden 2010 eurobarometrin mukaan 22 prosenttia suomalaisista on uskonnottomia. Minä kuulun varmaan siihen porukkaan.

Stam1nan nokkamies sanoo, että hänen maailmankatsomuksensa ei ole muodostunut metallimusiikin mukaan.

– Moni voi ajatella, että tämä ajattelu tulee sieltä, koska sehän on kaikki paholaisen palvontaa. Olin kuitenkin lukiossa sellainen filosofiaan ja psykologiaan mielenkiinnolla suhtautuva nuori mies.

Teologian kysymykset menivät vielä siinä sivussa.

– Mietittiinhän siinäkin ihmisyyttä. Mutta ajan myötä asiat tulivat selvemmiksi ja selvemmiksi. En minä ainakaan ole nähnyt, että paavi olisi lähtenyt kesken puheen lentävällä matolla taivaaseen. Ei sellaista ihmettä ole tapahtunut. Kaikki perustuu siihen, miten eri asiat ja ilmiöt puetaan sanoiksi ja sitten me uskotaan niihin.

Antti Hyyrynen kirja käsissään.
Nella Nuora / Yle

Eräänlainen uskonnottomuudentunnustus Hyyryselle oli eroaminen kirkosta. Se tapahtui samana vuonna, kun Stam1nan esikoisalbumi julkaistiin.

– Kaverit vinkkasivat minulle Eroa kirkosta -sivustosta. Tutkin budjettejani ja havaitsin, että kato perkele, kun maksan aika paljon kirkollisveroa. Eroaminen oli sellainen järjen ajatus.

Kritiikkiä saarnaamatta

"Pelko ja raha, jumalan nimi. Aivoihin valettu rajamuurikivi."

Ollakseen uskonnoton Hyyrynen laulaa kappaleissaan hyvin paljon uskonnosta. Hän sanoo sen olevan kritiikkiä valtaa kohtaan.

– Uskonto on voimankäytön ja vallankäytön väline. Kirjoitan paljon myös rahan vallasta, markkinoinnista, televisiosta ja ihmisten henkilökohtaisesta vallankäytöstä.

Tähän väliin hän huomauttaa, ettei halua saarnata.

– En pidä itseäni minkäänlaisena auktoriteettina. En halua olla sitä. Pahinta on, että saarnaa, miten pitää elää. Se on nimenomaan se asia, mitä eniten vastustan.

Klikkauksin tapahtuvat teloitukset

"Lähdetkö mukaan? Lähdet. kiitos!"

Juuri saarnaaminen ja omien mielipiteiden tuputtaminen ovat Hyyrysen mukaan se asia, jota hän uskonnoissa vieroksuu.

– Monella uskonnolla on tapana promotoida sitä omaa hommaa. Lähetystyötä tehdään pakottamalla. Koko ajan ympäri maapalloa tapahtuu sitä, että ihmisiä pakotetaan tiettyyn perinteeseen. Se on hyvin väkivaltaista toimintaa enkä pidä sitä hyväksyttävänä.

Konservatiivisten arvojen nousu 2000-luvulla on nostanut myös erilaisen kiihkoilun ja fundamentalistiset ajatukset entistä näkyvämmiksi. Tätä on tapahtunut niin länsimaisissa yhteiskunnissa kuin muuallakin.

Stam1nan seitsemäs albumi _Elokuutio _ottaa kantaa uskoon pakottamista ja väkivaltaista lähetystyötä vastaan kappaleella Pala palalta.

– Viimeinen niitti minulle oli, että tietyt terroristitahot alkoivat jakaa sosiaalisessa mediassa videoita päiden irtisahaamisista ja -leikkaamisista. Teloitukset otetaan talteen samoilla kännykkäkameroilla, joita me käytämme. Ne eivät välttämättä edes tekisi niitä tekoja, jos niitä ei saisi jaettua eteenpäin.

Uskonto 2.0

"Jätän johtavan Jumalan, mädän hohtavan omenan."

Elokuutioon tarinallinen albumi samaan tapaan kuin Stam1nan ilmastonmuutosta käsitellytViimeinen Atlantis(2010).Tällä kertaa dystooppisen tulevaisuuden tarina kertoo koneolennosta, jota ihmiset alkavat palvoa.

Antti Hyyrynen etusormi pystyssä.
Nella Nuora / Yle

– Levyn tarina on vertauskuva yhteiskuntamme digitalisoitumisesta, sosiaalisesta mediasta ja ihmisen suhteesta siihen kaikkeen. Siinä on myös uskonnollisia sävyjä siitä, mihin auktoriteetin palvonta voi pahimmillaan johtaa.

Teknologiauskonto ei ole tuulesta temmattu ajatus, vaikka sitä on kulttuurissa käsitelty vain vähän. Yhteyksistä uskontoon kielivät muun muassa levyllä käytetyt kielikuvat: ikonit, pilvipalvelut ja vaikkapa Applen logon haukattu omena sisältävät niin teknologisia kuin uskonnollisiakin merkityksiä.

– Mielestäni jo nyt on näkyvissä, miten meille käy ajattelevina olentoina ja yhteisönä, jos me vielä syvennämme suhdettamme kännykkään, joka tässä haastattelussakin on koko ajan tuossa edessämme. Se kuvaa meitä, taltioi meitä ja me siirrämme itseämme vapaaehtoisesti siihen. Me raamitamme itseämme koneen sisään, Hyyrynen sanoo.

Hänen mukaansa _Elokuutio _kertoo siitä, miten ihminen kadottaa itsensä tuohon pieneen laitteeseen.

– Oikeastihan se on vain järjettömän kalliiksi hinnoiteltu pienoistietokone, jonka kanssa vietämme valitettavan paljon aikaa.

Elämää pilvipalvelussa

"Uudet raamit ikoneilla."

Elokuutio-levyllä usko, toivo ja rakkaus on ohjelmoitu design-kuoriin. Mutta virtuaalinen onni ei lupauksista huolimatta teekään autuaaksi.

– Voit ladata kännykkään applikaation, joka on sinulle ilmainen, mutta vain näennäisesti. Kyllä sinä siitä jotakin maksat. Tällä hetkellä peruskäyttäjän hinta näennäisen ilmaisista palveluista on yksityisyys.

Yksityisyyden menettäminen onkin herättänyt huolta pienessä joukossa kulttuurikriitikkoja, jotka ovat halunneet kiinnittää ihmisten huomiota siihen, miten esimerkiksi kännykköjen ohjelmistoja tekevät yritykset myyvät käyttäjiensä tietoja kolmansille osapuolille. Arvostelijoiden mukaan kyse on perustavanlaatuista oikeutta koskevasta uhkasta.

Isoa osaa meistä tietojemme kauppaaminen ei kuitenkaan kiinnosta. Hyväksymme käyttöehdot klikkaamalla, emmekä edes pysähdy lukemaan niitä kunnolla.

– Ollaan antauduttu sellaiseen "kädet pystyyn" -meininkiin. Ajatellaan, että no niitä turvakameroitahan on jo joka puolella. Tai että en minä ole tehnyt rikoksia tai mitään, niin miksi sitten en voisi paljastaa kaikkea, Hyyrynen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että ihmisellä on vielä vapaus valita.

– Saamme itse valita kirjaudummeko palveluihin ja mitä tietoja annamme. Rajuinta on kuitenkin ehkä se, että toiset jäävät ulkopuolisiksi jos eivät kuulu johonkin palveluun.

Ihminen vs. kone

"On vapaus kuollut. Siis eläköön. Rakkaat kahleet."

– Älypuhelimeni hajosi viikko sitten. Siitä meni lasi rikki. Piti kaivaa viisi vuotta vanha Nokia kaapista. Se on niin huono, ettei siinä ole sähköpostia. Olen tosi onnellinen.

Mikään koneita vihaava luddiitti tai paluuta luontoon lietsova linkolalainen Stam1na-laulaja ei kuitenkaan ole. Hän käyttää päivittäin teknologiaa tuotantoyhtiössään, eikä tulisi toimeen ilman kännykkää ja sähköpostia.

Eikä hän vastusta teknologista kehitystä muutenkaan.

– Esimerkiksi lääketieteen ja kirurgisalin kehittyminen tai vaikka suomalainen huippuosaaminen terveydenhoidossa ovat kaikki hyviä asioita. Tekninen kehitys vie meitä lähemmäs tähtiä ja kehittää eri energiamuotoja, hän maalailee.

– Kohta manipuloidaan jo meidän DNA:ta ja sitten elämme pidempään tai sairastumme vähemmän.

Kriittiseksi hänet saa kuitenkin se, miten paljon aikaa ihminen viettää mikrosirulemmikkinsä kännykän kanssa.

– Se, miten ison osan tällaisen peruspulliaisen arjesta se vie, pistää miettimään. Osa nostaa sen niin korkealle jalustalle, että se syrjäyttää ihmisten välisen kanssakäymisen, joka on kuitenkin yksi perustarpeistamme.

Mikä kuutio?

"Hohtavan johdon himoomme, sinä olet valo."

Elokuutio on levyn tarinassa yhtä aikaa kone ja elävä olento. Se on kuution muotoinen laite, jota palvotaan ja jonka ympärille ihminen rakentaa elämänsä. Tämän päivän maailmassa elokuutio on kuitenkin sivistyssana, joka tarkoittaa kaunopuheisuutta.

Antti Hyyrysen selkä.
Nella Nuora / Yle

Kaunopuheisuuden ja kaunistelun käsitteissä piilee Hyyrysen mukaan myös yhteys teknologiauskon ja perinteisen uskonnon välillä. Olemme taas vallan äärellä - siinä, miten ihmistä hallitaan.

– Kaikki kaunis tietenkin aina viehättää. Me otetaan itsestämme kuvia, raamitetaan itsemme ja haetaan se täydellinen poseeraus. Se liittyy tietynlaiseen kaunopuheisuuteen ja siihen kuvaan, jonka haluamme itsestämme antaa.

Puheen avulla voi Hyyrysen mukaan saada maailmassa melkein mitä tahansa.

– Ihminen on niin yksinkertainen olento. Mitä tekevät poliitikot? Eivät mitään konkreettista. Ne käyttävät puhetta ja saavat sitä kautta valtaa.

HYRDEN KULTTUURIVINKIT
Yle Uutisgrafiikka

Omalla ajattelulla disinformaatiota vastaan

_"_Avulla artefaktin, joka kädessä paloi ja lakaisi kansaamme valoin, kuvin ja tavuin."__

Esimerkiksi puheen ja kielen vallasta käy Hyyrysen mukaan se, miten helposti väärä informaatio internetissä johtaa harhaan.

– Viime aikoina on puhuttu paljon disinformaatiosta ja siitä, miten netissä tietyillä sivustoilla on uutisoitu tai väitetty totena asioita vaikkapa maahanmuuttoon liittyvistä rikoksista. Vasta myöhemmin onkin selvinnyt, että ne ei ollutkaan totta.

Lääke on sama kuin uskontoon ja teknologiauskontoonkin: ihmisten omaa kriittistä ajattelua pitäisi lisätä.

– Ihmisten pitäisi itse miettiä, mihin lähtevät mukaan, mitä kommentoi, miten kommentoi ja uskooko ylipäätään siihen, mitä lukee. Meitä on todella helppo manipuloida yhteisöllisillä huhuilla ja valheellisilla uutisilla.

Tunti on vierähtänyt. Maailma ei ole yhtään parempi paikka, muttei välttämättä kovasti huonompikaan. Ehkä jossain joku on saanut sytykkeen itsenäiseen ajatteluun.

Hyyrynen summaa ajatuksensa - hän yrittää olla ihmisen puolella.

– Luulen, että olen humanisti. Seuraavaksi minun pitäisi varmaan googlettaa sekin sana, että tiedän, mitä kaikkea se tarkoittaa.