"Sberbank on osa Venäjän valtiota" – brittitutkijoilta tyly arvio Esko Ahon uudesta työnantajasta

Yhteys Fennovoiman Kroatia-keikaukseen, yhtiöitä veroparatiiseissa, suurin omistaja Venäjän valtio, pankin johtaja raportoi suoraan presidentti Putinille – tällaiseen pankin hallituksen jäseneksi entinen pääministeri Esko Aho on menossa.

talous
Esko Aho.
Entinen pääministeri Esko Aho on ehdolla venäläisen Sberbankin hallituksen jäseneksi.Petteri Paalasmaa / AOP

Suomen entinen pääministeri Esko Aho sai viime viikolla aikaiseksi pienimuotoisen mediakohun. Venäläinen Sberbank-pankki kertoi torstaina ehdottavansa hallituksensa uudeksi jäseneksi Ahoa.

Sberbank on Venäjän suurin pankki ja Aho on viime vuosina profiloitunut juuri idänkaupan asiantuntijana. Aho on hallituksen puheenjohtaja suomalaisten yritysten Venäjän-vientiä edistävässä East Officessa.

Miksi asiasta nousi sitten äläkkä? Sberbankin suurin omistaja on Venäjän keskuspankki eli käytännössä Venäjän valtio. Sberbankin pääjohtaja German Gref käy pankin tuloksesta ja pankkialasta keskustelua suoraan (siirryt toiseen palveluun) Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Ei ole jokapäiväistä, että Suomen – tai minkään muunkaan maan – entinen pääministeri siirtyy toisen valtion omistaman yhtiön palvelukseen.

Toinen syy löytyy Venäjän ja lännen tulehtuneista väleistä. Venäjän miehitettyä Krimin ja liitettyä alueen itseensä Euroopan unioni sekä Yhdysvallat määräsivät talouspakotteita venäläisiä yhtiöitä ja henkilöitä vastaan.

Sberbank löytyy sekä EU:n että Yhdysvaltain pakotelistoilta. Ei olekaan ihme, että Esko Aho oli informoinut nykyistä pääministeriä Juha Sipilää (kesk.) hallitusjäsenyydestään.

Ylen A-studion haastattelussa Aho totesi, ettei hänen roolinsa "venäläispankissa ole poliittinen".

Mutta minkälaisen pankin palvelukseen Aho on menossa?

Vanha ja suuri

Sberbank perustettiin tsaari Nikolai I:n valtakauden aikana Pietarissa vuonna 1841. Neuvostoaikana Sberbanki toimi "valtion työväestön säästöpankkina".

Neuvostoliiton kaaduttua Sberbank muuttui jälleen varsinaiseksi liikepankiksi. Nykyisin Sberbank on ainoa venäläinen pankki maailman viidenkymmenen suurimman luottolaitoksen joukossa.

Sberbank toimii useissa maissa ja yhtiön oman ilmoituksen mukaan sillä on 137 miljoonaa yksityisasiakasta sekä yli miljoonaa yritysasiakasta.

Vaikka Venäjän valtio on pankin suurin omistaja, Sberbankilla on yhteensä yli 200 000 osakkeenomistajaa.

Aho ei myöskään tule olemaan pankin ainoa merkittävässä asemassa oleva suomalainen. Jyrki Talvitie on yhtiössä johtotehtävissä. Talvitie on myös Suomen valtion enemmistöomistuksessa olevan energiayhtiö Fortumin hallituksen jäsen. Hän on Suomen Moskovan entisen suurlähettilään Heikki Talvitien poika.

Tutkijat: Pankki on "osa Venäjän valtiota"

Kahden brittiläisen tutkijan mielestä Sberbankia pitäisi kohdella "osana Venäjän valtiolta".

Arvio on esitetty brittiläisen ajatuspaja The Henry Jackson Societyn raportissa (siirryt toiseen palveluun), jonka ovat tehneet David Clark ja Andrew Foxall. Clark on työskennellyt ulkoministeriössä erityisneuvonantajana. Foxall on puolestaan Henry Jackson Societyn Venäjän tutkimuslaitoksen johtaja.

Tutkijoiden mukaan Sberbankin on samanlainen yhtiö kuin Venäjän valtion omistamat energiayhtiöt Gazprom ja Rosneft. Kaksikon tulkinnan mukaan suurten yhtiöiden avulla Venäjä pyrkii levittämään vaikutusvaltaansa.

Sberbankilla on Venäjän ulkopuolella erityisen vahva asema Balkanilla. Sberbankista tuli keskeinen toimija alueella sen jälkeen, kun se osti 505 miljoonalla eurolla itävaltalaisen Volksbank Internationalin vuonna 2011. Tämä oli pankin ensimmäinen osto IVY-maiden ulkopuolella.

Volksbankin oston myötä Sberbank sai 295 haarakonttoria ja yli uutta 600 000 asiakasta. Samalla pankki sai vahvan jalansijan Serbiassa, Kroatiassa, Sloveniassa ja Bosnia-Hertsegovinassa.

Venäläiset sijoittavat Balkanilla etenkin infrastruktuuriin. Samalla alueella on nähty muitakin erikoisia hankkeita.

Venäjä oli pelastamassa Serbian taloutta vuosina 2012–2013 miljardilla dollarilla, kun se maksoi maan velkoja pois. Sama tapahtui Serbitasavallassa, jossa maa sai 270 miljoonan dollarin lainan. Maan ei tarvinnut uusia Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lainaa, jolloin se vältti lainaehtojen toteuttamisen. Serbitasavalta on osa Bosnia-Hertzegovinaa.

Brittiläinen laatulehti The Guardian on luonnehtinut raportin tehnyttä ajatuspajaa oikeistolaiseksi. Omien sanojensa mukaan ajatuspaja haluaa tukea vapautta ja demokratiaa.

Suuri toimistorakennus.
Sberbankin pääkonttori sijaitsee Moskovassa.Sergei Chirikov / EPA

Sberbank oli mukana Fennovoiman Kroatia-veivauksessa

Heinäkuussa 2015 Suomeen odotettiin vieraita Kroatiasta. Fennovoima oli kertonut löytäneensä Hanhikiven ydinvoimahankkeeseen lupaavia sijoittajia. Kaksi kroatialaista opiskelijaa oli yhtiön mukaan puuttuva palanen, jolla yhtiö täyttäisi kotimaisen tai EU-taustaisen omistuksen määräykset.

Suomalainen media kaivoi nopeasti kroatilaisten Grigory Edelin ja Maksim Sološtšanskin taustat esille. Heidän omistamansa Migrir Solarna -yhtiön yhtiön jäljet johtivat Venäjälle.

Tuntemattoman pienen kroatialaisen yrityksen ilmoittautuminen mukaan miljardien eurojen ydinvoimahankkeeseen herätti ihmetystä. Kauppalehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Grigory Edel kertoi yhtiön hakevan rahoitusta hankkeeseen "Kroatian ja Itävallan juutalaisyhteisöiltä".

Työ- ja elinkeinoministeriölle toimittamassaan taustaselvityksissä kävi ilmi, että kroatilaisten rahoittajaksi oli sitoutunut Sberbankin tytäryhtiö.

Sberbank on myös Fennovoiman laitetoimittajaksi valitseman venäläisen Rosatomin merkittävin rahoittaja.

Kroatialaisen yhtiön mukaantulo hankkeeseen vaikuttikin Venäjältä käsin rakennetulta bulvaanijärjestelyltä. Migrit Solarna-yhtiö ei lopulta tullut mukaan hankkeeseen.

Konstantin Edelin talon postilaatikko. Postilaatikossa on hieman ryppyiseltä näyttävä sanomalehti ja nimikyltti, jossa lukee: "EDEL   DJ 2".
Konstantin Edelin talon postilaatikko. Postilaatikossa on hieman ryppyiseltä näyttävä sanomalehti ja nimikyltti, jossa lukee: "EDEL DJ 2".Hannu Tikkala / Yle

Kymmeniä pankin tytäryhtiöitä pakotelistalla...

Krimin valtauksen jälkeen EU ja Yhdysvallat asettivat Venäjälle talouspakotteita, joilla asetettiin useita tavoitteita. Pakotteita kohdistettiin presidentti Putinin lähipiiiriin sekä Ukrainan valloitusta edesauttaneisiin henkilöihin.

Yksi ulottuvuus olivat pankkimaailmaa koskettavat pakotteet, joilla haluttiin vaikeuttaa Venäjän ja venäläisten yhtiöiden mahdollisuutta hankkia rahoitusta kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta.

Sberbank joutui pakotelistalle syyskuussa 2014. Etenkin Yhdysvalloissa Sberbankin pakotteista on pyritty tekemään mahdollisemman kattavat.

Pakoteasioista vastaa Yhdysvalloissa valtiovarainministeriö. Ministeriön julkistamassa pakotelistauksessa on mukana useita kymmeniä Sberbankin tytäryhtiöitä tai yhtiöitä, jotka ovat Yhdysvaltojen mielestä tiiviisti yhteydessä pankkiin.

Ahon mielestä on kuitenkin harhaanjohtavaa puhua pakotelistalle joutumisesta.

– Pankki on sektoripakotteen kohteena. Se tarkoittaa, että pankin mahdollisuudet käydä kauppaa yli 30 päivän luotoilla on rajattu. Suurin osa pankin toiminnasta jatkuu aivan normaalisti, Aho sanoi Ylen A-studion haastattelussa.

...ja kymmeniä yhtiöitä veroparatiisissa

Sberbankin osake noteerataan Moskovan pörssissä. Koska kyse on siis julkisesta yhtiöstä, Sberbank joutuu julkistamaan tarkkoja tietoja toiminnastaan.

Tytäryhtiöistään Sberbank raportoi jopa selvästi tarkemmin kuin valtaosa suomalaisista pörssiyhtiöitä, jotka kertovat yleensä vain keskeiset tytäryhtiönsä.

Sberbankin tytäryhtiölistaus on kuin kurkistus veroparatiisien saaristoon. Sberbankilla on neljä yhtiötä Caymansaarilla, neljätoista Kyrpoksella, viisi Bermudalla, kolme Luxemburgissa, kaksi Sveitsissä ja kaksi Brittiläisillä Neitsytsaarilla.

Erityisen vahva asema Sberbankilla on juuri Kyproksella. Saarivaltiolla on ollut pitkään läheiset suhteet Venäjään esimerkiksi yhteisen uskonnon eli ortodoksisuuden takia.

Yhdysvaltain pakotteet kohdistuvat myös pankin tytäryhtiöihin Luxemburgissa ja Sveitsissä.

Sberbank
Sberbankin konttori Prahassa.Filip Singer / EPA

Onko pakotteilla väliä Ahon pestille pankissa?

EU:n jäsenenä Suomi joutuu noudattamaan unionin yhdessä tekemiä Venäjän-vastaisia talouspakotteita.

Suomen ulkoministeriön sivuilla pakotteita todetaan seuraavaa (lainausta on lyhennetty ja jätetty pois muun muassa teknisiä asioita):

"Neuvoston asetuksella kielletään osallistumasta eräiden merkittävien venäläisten valtio-omisteisten rahoituslaitosten sekä eräiden sotateollisuudessa tai öljyalalla toimivien venäläisyritysten rahoittamiseen. Myös liitteissä lueteltujen yhtiöiden EU:n ulkopuolella sijaitsevat tytäryhtiöt kuuluvat kiellon piiriin. Säännösten kiertämisen estämiseksi kielto koskee myös sellaisia yrityksiä, jotka pyrkivät toimimaan edellä mainittujen yritysten puolesta.

Kielto koskee edellä tarkoitettujen yritysten liikkeelle laskemien, asetuksessa tarkemmin määriteltyjen siirtokelpoisten arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden ostamista, myymistä ja muuta käsittelemistä, niiden liikkeelle laskemisessa avustamista sekä niihin liittyvien, asetuksessa tarkemmin määriteltyjen sijoituspalveluiden tarjoamista."

Yhtiöissä saa kuitenkin työskennellä tai ottaa vastaan luottamustoimia kuten hallitusjäsenyyksiä. Tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen. EU-maan entinen pääministeri päätyy sellaisen yhtiön hallitukseen, joka on EU:n pakotteiden kohteena.

Ahon päätöstä on ehditty rinnastaa kahden muun entisen pääministerin eli Suomen Paavo Lipposen ja Saksan liittokanslerin Gerhard Schröderin rooliin Nord Stream -kaasuputkihankkeessa.

Nord Stream ei kuitenkaan ollut pakotteiden kohteena ja EU:n sekä Venäjän välit olivat putken rakentamisen aikaan aivan eri tolalla. Lipponen ei myöskään ollut suorassa työ- tai luottamusasemassa yhtiössä, vaan teki töitä yhtiölle konsultin roolissa.