Tutkija: Järistyksen voima todella harvinainen Suomessa

Perämerellä sunnuntain vastaisena yönä sattunutta maanjäristystä voimakkaammin on Suomessa järissyt viimeksi vuonna 1898 Torniossa. Seismologin mukaan ennätysjäristys ei vaikuta Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamiseen.

Kotimaa
Merinäkymä Pyhäjoen Hanhikivenniemeltä Perämerelle syksyllä 2016.
Hanhikiven niemi Pyhäjoella.Risto Degerman / Yle

Suomessa tapahtuu joka vuosi 10–20 järistystä. Seismologian instituutin johtaja Annakaisa Korja kertoo, että myöhään lauantai-iltana Perämerellä tapahtunut iso järistys on kuitenkin todellinen harvinaisuus.

– Viimeksi Kuusamossa on tapahtunut iso, 3,5:n järistys vuonna 2000, Korja muistelee.

Myös Lappajärvellä oli vuonna 1979 Richterin asteikolla 3,8:n järistys. Muita Suomen mittakaavassa isoja järistyksiä ei viime aikoina ole ollut.

Yli neljän järistystä joutuu kaivamaan kauempaa historiasta. Vuonna 1898 Torniossa oli voimakkuudeltaan peräti 4,7:n järistys.

Järistyksen vaikutukset pieniä

Korjan mukaan eilisen järistyksen yhteydessä on voitu havaita tärinää mutta ei sen isompaa. Mitään vaurioita järistys ei ole voinut aiheuttaa. Järistyksen voimakkuutta on pienentänyt sen sijainti kaukana manneralueelta.

Vaikka 4,1:n järistys on suomalaisittain suuri, on se maailman mittakaavassa hyvin pieni.

– Jos se ei tapahdu maalla, niin ei sillä ole suoranaisia vaikutuksia, Korja arvioi.

Suomessa järistykset johtuvat yleensä Atlantin leviämisestä.

– Yleensä järistykset alueellamme johtuvat siitä, että Atlantin keskiselänne leviää. Se aiheuttaa jännityskentän tälle alueelle. Toinen jännityskenttää aiheuttava syy on maan nousu tällä alueella. Nämä aiheuttavat sen, että jännitys kertyy ja se purkautuu valmiita, olemassaolovia siirroksia pitkin, Korja selittää.

Ei muutoksia Pyhäjoen ydinvoimalan riskianalyysiin

Ydinvoimalan rakentamista pohjustavat maansiirtotyöt etenevät parhaillaan vauhdilla Perämeren alueella sijaitsevalla Hanhikiven niemellä. Korja ei usko lauantain ennätysjäristyksen vaikuttavan Pyhäjoen ydinvoimalan rakennustöihin.

– Tälle ydinvoimalallehan on tehty seisminen riskianalyysi, jossa on otettu huomioon kaikki jo olemassa olevat järistykset. Myös muun muassa Tornion 4,7:n järistys on otettu huomioon tässä riskianalyysissä, Korja kertoo.

Lopulliset johtopäätökset ydinvoimalan turvallisuudesta vetää säteily- ja ydinturvallisuutta valvova STUK. Seisminen riski huomioidaan voimalan rakennusmääräyksessä.