Henkilökuva: Täällä Sampo Kaulanen, Jounin kauppa – Digiajan kylähullu järjestää kansanhuvia somessa

Äkäslompolon kyläkauppiasperheessä varttui Sampo Kaulanen, joka haaveili näyttelijän ammatista ja kylältä karkaamisesta. Kotikonnuilleen Lappiin palannut Jounin kaupan perillinen on kerännyt putiikilleen lähes puoli miljoonaa Facebook-seuraajaa.

talous

Sampo Kaulasen kasvot ilmestyvät Jounin kaupan Facebook-seuraajien uutisvirtaan tuon tuosta. Roolikseen Kaulanen on ottanut hullun kyläkauppiaan. Sosiaalisessa mediassa satelee ihastusta ja haukkuja. Kauppias kertoo kasvattaneensa paksun nahkan.

Kaulanen on puskenut julkisuuteen tosi-tv:n, Diili- ja Ylläs – Huipulla tuulee -ohjelmien kautta. Koko kansan tietoisuuteen hän on kuitenkin kivunnut jakamalla isoisänsä perustaman Jounin kaupan Facebook-sivuilla kuvia ja videoita itsestään. Kaulanen ei pysty nimeämään, mitä kaikkia hänen tykkää ja voita -päivityksistään on jaettu kymmeniätuhansia kertoja, niin paljon niitä on ollut.

Nyt hänellä on tavoitteena peitota Intiassa kirjattu ennätys, jossa yhtä Facebook-päivitystä on kommentoitu 19 miljoonaa kertaa. Jounin kaupan päivityksellä on koossa lähes 570 000 kommenttia.

Päivitys itsessään on tavanomaista Kaulasta: omakuva. Terveisissä hän perustelee, ettei ennätyksen syntyminen vaadi kuin 50 kommenttia kaupan jokaiselta Facebook-seuraajalta. Kuten kauppias Kaulasen tapoihin kuuluu, hän lupaa järjestää maailmanennätysjuhlat Ylläksellä, jos ennätys syntyy.

Jounin kauppa hallitsee kuudensadan asukkaan Äkäslompolon kylän keskustaa. Kauppa vaikuttaa tavalliselta marketilta. Täällä myydään kuitenkin juuri tämän kaupan nimikkopipoja toisin kuin keskimääräisessä K-kaupassa.

Ylläksen talvilomasesonki on kiivaimmillaan. Aamusella tavaraa on toimitettu kolmella rekalla. Takahuoneissa työntekijöillä on vaikeuksia mahtua sekaan, töissä on tänään nelisenkymmentä ihmistä.

Kaupan takahuoneessa Kaulanen esittelee tilauksia, jotka eivät menneet aivan suunnitellusti. Kaulanen vaikuttaa ihmiseltä, joka ei murehdi turhia.

– Katsoin, että tulipa rumia takkeja. Mutta kyllä ne kaupaksi menevät, kun laittaa muutaman euron hinnaksi.

Kaulasessa kulminoituvat työelämän muutos ja digitalisaation vaatimukset. Kauppiaankin on hyvä olla siellä, missä ihmiset ovat, sosiaalisessa mediassa. Oma persoona on pantava likoon. Jonkun mielestä kaupan pyörittäminen voisi olla tylsää, mutta Kaulanen on tehnyt omasta työstään jotain ihan muuta.

Sampo Kaulanen esittelee rintaliivejä Jounin Kaupassa.
- Minulle tuli hommaksi tilata rintaliivejä. Lopputulos ei ollut ihan toivottu, Kaulanen esittelee melko lailla yhden koon kattanutta toimitusta. Tiina Jutila / Yle

Toisenlainen kauppias

Sampo Kaulasen isoisä Jouni Kaulanen perusti Jounin kaupan seitsemän tunturin kylänä tunnettuun Äkäslompoloon vuonna 1950. Tuolloin kylässä oli kymmenkunta taloa. Kauppa toimi Kaulasen ja hänen puolisonsa Tertun, Sampon isoäidin, kodin alakerrassa.

– Äkäslompolon postista hän sai vaa’an, siitä se alkoi, kertoo Sampon äiti Anne Kaulanen.

Hän näkee apessaan ja pojassaan samoja piirteitä: molemmat viihtyvät ihmisten parissa. Kaupassaan ja Äkäslompolossa Sampo Kaulanen ei pysty kävelemään kovin montaa metriä ilman, että joku tervehtii ja kertoo asiansa kauppiaalle. Iltaisin Kaulanen kertoo viihtyvänsä erittäin hyvin omissa oloissaan. Kauppa näkyy kodin ikkunasta.

Äiti ei ole poikansa tekemisiä toppuutellut.

– Kun Sampo innostuu, ideoita tulee sata päivässä. Ei hänelle riittäisi esimerkiksi työ lihatiskillä, hän on toisenlainen kauppias, Anne Kaulanen kuvailee.

Sampo ja Anne Kaulanen
Sampo Kaulanen kiittelee äitinsä Anne Kaulasen uskoneen häneen aina. Tiina Jutila / Yle

Erilainen kauppias on käynyt taisteluun turhina pitämiään sääntöjä vastaan muun muassa myymällä vihanneksia, jotka eivät ole täyttäneet ulkonäkövaatimuksia.

Kaulanen uskaltautui laajentamaan kauppaa päätettyään jatkaa vanhempiensa työtä 2008. 2000-luvun alusta lähtien Äkäslompoloon oli rakennettu kosolti lisää majapaikkoja matkailijoille. Finanssikriisi iski kuitenkin pian uusitun kaupan avajaisten jälkeen vuonna 2008. Pankin kanssa ei löytynyt sopua rahoituksesta.

– Itsesyytökset olivat kovat. Ajattelin, että pilaan vanhempieni elämäntyön, Kaulanen kertoo.

Synkät ajatukset pyörivät päässä koko ajan. Mies haki lääkäriltä unilääkereseptin. Pian Kaulanen oli riippuvainen erilaisista lääkkeistä.

– Sitten päätin, että tämä loppuu. Lopetin kerrasta. Kaksi viikkoa olotila oli sanoin kuvaamaton. Joka paikkaa särki. Piti opetella kävelemään ja vähitellen hölkkäämään.

Julkisuutta tavalla tai toisella

Kuusi vuotta sitten Kaulanen lähti mukaan tositelevisiosarja Diiliin saadakseen kaupalle julkisuutta. Diilin kanssakilpailijoiden joukosta löytyi myös puoliso, nykyinen Jounin kaupan toimitusjohtaja Michele Murphy-Kaulanen.

Äkäslompolon kartta
Yle Uutisgrafiikka

Nyt Kaulanen muotoilee pariskunnan sahanneen viisi vuotta Äkäslompolon ja Tampereen yli 840 kilometrin välimatkaa. Michele Murphy-Kaulanen viettää puolet ajastaan Tampereella, jossa asuvat hänen tyttärensä aiemmasta liitosta. Joka toiseen reissuun hän ottaa mukaansa parivuotiaan Riannan, jota on kutsuttu Diili-vauvaksikin.

Televisioura jatkui Ylläksen yrittäjiä ja matkailijoita seuranneessa tosi-tv-sarjassa Ylläs – Huipulla tuulee. Sarjan ensimmäisellä kaudella nähtiin Kaulasten häät. Kaulanen perustelee häiden kuvaamista sillä, että hän päätti “uhrata kaiken eikä peitellä mitään”.

Toisesta tuotantokaudesta Kaulaselle tuli Kultainen Venla -yleisöäänestysehdokkuus. Hän totesi, että ääniä on kalasteltava sosiaalisessa mediassa kuten ehdolla ollut näyttelijä Aku Hirviniemi teki.

Selfiet tuntuivat aluksi vastenmielisiltä.

Sampo Kaulanen

– Kylähulluus oli pantava nettiin. Se oli aluksi omituinen olotila. Selfiet tuntuivat aluksi vastenmielisiltä.

Aiemmin hän oli järjestänyt tempauksia Äkäslompolossa. Nyt yleisö laajeni sosiaalisen median kautta. Suosio alkoi näkyä kaupan myynnissä. Jounin kauppa ei ole kuin Vesa Keskisen Tuurin kyläkauppa, jonne tehdään bussimatkoja eri puolilta Suomea, mutta kauppa vetää matkailijoita puoleensa.

Kauppias Kaulanen kuvailee itseään Jounin kaupan maskotiksi. Ihmiset lähestyvät helposti kovin tavallisen oloista miestä, joka puuhaa kaupassa milloin mitäkin, kunhan ehtii markkinointitempauksiltaan kuten Facebook-videoiden tekemiseltä.

Sampo Kaulanen jonottaa kauppansa kassajonossa.
Kaupan maskotiksi itseään kutsuva kauppias jonottaa kassalle. Tiina Jutila / Yle

Pois lapsuuden maisemista – ja takaisin

Kouluaikana Kaulanen ihaili toimintaelokuvien tähtiä ja haaveili ryhtyvänsä nyrkkeilijäksi tai näyttelijäksi. Vanhemmat patistivat hankkimaan “oikean ammatin”. Koulu ei maistunut.

– Olin epävarma. Seitsemäs luokka oli helvettiä, pelotti mennä kouluun, Kaulanen muistelee. Äkäslompololaiset kävivät yläastetta kuntakeskuksessa Kolarissa.

Kaulanen värjäsi punaisen tukkansa mustaksi. 8-luokkalaisena pojasta tuli aggressiivinen häirikkö.

Kävin ensimmäisenä päälle, sitten sain olla rauhassa.

Sampo Kaulanen

– Kävin ensimmäisenä päälle, sitten sain olla rauhassa, hän muistelee yläasteaikoja.

Peruskoulun päättötodistus oli jäädä saamatta. Opiskelun vaikeudesta huolimatta Kaulanen päätyi Kolariin lukioon. Ylioppilasta hänestä ei tullut. Seuraavat vuodet kuluivat työtä tehden Rovaniemellä, Kotkassa ja Lahdessa.

– Äkäslompolo tukehdutti. En halunnut olla täällä, hän muistelee.

Jotain oli hanttihommien jälkeen keksittävä. Kaulanen suuntasi kokkikouluun Turkuun. Mutta ei hänestä kokkia tullut. Hän kävi kauppakoulun ja palasi Äkäslompoloon 26-vuotiaana.

Sampo Kaulanen ja tunturimaisema Äkäslompolossa.
Tiina Jutila / Yle

Nyt esiintymiskammoisesta koulupojasta on kasvanut ammattipuhuja. Koululaisille Kaulanen käy puhumassa päihteiden riskeistä, sosiaalisesta mediasta, itsensä ylittämisestä ja kiusaamisesta.

Kaulanen kouluttaa kollegoitaan, muita K-kauppiaita, hyödyntämään sosiaalista mediaa. Hän kannustaa käyttämään persoonallista tyyliä.

Kauppiaat jakavat Keskon materiaalia, se tavoittaa kolme ihmistä ja tuo puolikkaan tykkäyksen.

Sampo Kaulanen

– Kauppiailla on kynnys perustaa sivut. Sitten he jakavat Keskon materiaalia, se tavoittaa kolme ihmistä ja tuo puolikkaan tykkäyksen, Kaulanen kärjistää.

Kaulanen pitää puoliaan, mutta kuka on Ylläksen asialla?

Yllästunturin eri puolilla sijaitsevat Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylät yhdistävältä tieltä näkyy Ruotsiin saakka. Tunturimaisemareittiä esitellessään Kaulanen toteaa, ettei kukaan pidä Ylläksen puolta.

Ylläksen yrittäjiä sapettavat suunnitelmat avata uudestaan Hannukaisen rautakaivos, joka suljettiin vuonna 1990. Rautaesiintymän omistaja Hannukainen Mining on hakenut jatkoa entisen kaivosalueen kaivoskaavoitukselle.

Vanhan kaivoksen torni siintää noin kymmenen kilometrin päässä Yllästunturista. Yllästä mainostetaan ainakin toistaiseksi paikkana, jossa voi hengittää Euroopan puhtainta ilmaa.

Kaulanen epäilee mahdollisen kaivoksen pilaavan ympäristön. Politiikkaan hän ei kuitenkaan aio elinkeinonsa ja kylänsä pelastamiseksi lähteä.

Viime kuntavaaleissa 2012 hän oli kokoomuksen ehdokas. Ääniä hän sai 25, mutta se ei riittänyt valtuustoon. Kaulanen näyttää löytäneen vaikuttamistapansa sosiaalisesta mediasta.

Kolarin kunta vakuuttaa pyrkivänsä siihen, etteivät muut elinkeinot häiriintyisi kaivoksen takia. Matkailu on kunnalle tärkeä työllistäjä. Siitä elää myös Jounin kauppa, jonka liikevaihto on lähes kokonaan peräisin matkailijoilta. Näyttelijän taidoille voi olla käyttöä.

Sampo Kaulanen kävelee kohti kotitaloansa.
Kaulaset asuvat aivan kauppansa vieressä. Tiina Jutila / Yle