"Minulla on ikävä entistä elämääni" – Aivoverenvuodon saanut perheenäiti kaipaa töihin ja harrastuksiin

Neljännes aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneista suomalaisista on työikäisiä. Imatralainen Anne Suomalainen sai aivoverenvuodon kesken teatteriharjoitusten. Nyt kolme kuukautta sairastumisen jälkeen Anne myöntää, että katkeruus ottaa toisinaan vallan.

terveys
Epätoivo
Mari Nupponen / Yle

Anne Suomalainen oli joulua edeltävänä sunnuntaina tuttuun tapaan harrastajateatterin harjoituksissa. Kesken improvisaatiotreenin Anne menetti tajuntansa ja tuupertui lattialle. Aivoverenvuodon aiheutti aivojen pinnalla olleen pullistuman, aneurysman repeäminen.

Kolme kuukautta tapahtuneen jälkeen Anne saapuu haastatteluun miehensä kyyditsemänä. Ajokortti otetaan aivoverenvuotopotilailta automaationa pois, ainakin kolmeksi kuukaudeksi.

– Kykenisin hyvin ajamaan jo autoa. Pienessä kaupungissa auto on tärkeä, onneksi mies ja ystävät ovat minua kyydinneet. Olen käynyt jo teatteriharjoituksissakin kuiskaamassa.

Välillä iskee katkeruus.

Anne Suomalainen

Ajokortittomuus on yksi Anne Suomalaisen murheista, muttei suurin. Hän ikävöi elämäänsä ennen joulukuista sunnuntaita.

– Välillä iskee katkeruus. Aina elämä ei ole ollut mallillaan, mutta nyt se oli. Tykkäsin elämästäni tosi paljon.

Moni aivoverenkiertohäiriöön sairastunut masentuu

Aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastumisen jälkeen on tavallista, että potilaan mieliala vaihtelee. Moni AVH:n sairastunut masentuu.

– Sairastuminen on niin suuri muutos elämässä, sitä voi olla vaikea kuvitella mitä pään sisällä tapahtuu, kuvailee AVH-koordinaattori Kaarina Purhonen.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin työntekijät Kaarina Purhonen ja Tuija Halko-Liukkonen kohtaavat työssään suuria tunteita. Masennus, katkeruus ja suru näyttelevät suurta roolia potilaiden kuntoutumisprosessissa.

Toipuminen on surutyön prosessi.

Tuija Halko-Liukkonen

– Se on minusta kuvaava tilanne, kun ihminen joutuu ensimmäistä kertaa aikuisiällä vaippoihin, ja suusta tulee puheen sijaan pelkkää "kookookäkää" ja ehkä kirosanoja. Toipuminen on surutyön prosessi, surraan sitä jotain, mitä on menetetty, tietää neurologinen asiantuntija, sairaanhoitaja Tuija Halko-Liukkonen.

"Pitäisi pystyä hyväksymään tapahtunut"

Imatralaisella Anne Suomalaisella on miehensä kanssa kolme teini-ikäistä lasta. Aktiivinen nainen on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hän on töissä Varkaudessa höyrykattiloita valmistavassa yrityksessä. Suomalainen on nuoruudessaan pelannut jääkiekkoa korkeimmalla sarjatasolla, nykyisin hän pelaa omien sanojensa mukaan mammajoukkueessa harrastesarjassa.

– Voin hyvin kun saan tehdä paljon asioita. En pysty olemaan paikoillani kovin pitkään. Tämä sairastuminen on tuonut minulle suuria henkisiä tuskia, ja päälle vielä huono omatunto läheisistä. Pitäisi pystyä hyväksymään tapahtunut.

Suomalaisen fyysinen kunto sallii nyt jo muun muassa kävelylenkit ja kotitöitä. Aivoverenvuodosta oireena ainakin vielä ovat lähimuistin ongelmat. Suomalainen kertoo, että hän on kohdannut jonkin verran rohkaiseviksi tarkoitettuja kommentteja omasta voinnistaan ja hyvästä tuuristaan.

– Eivät ne paljon lohduta.

Joka neljäs sairastunut on työikäinen – töihin paluu on mahdollista

Joka päivä 68 suomalaista sairastuu jonkinlaiseen aivoverenkiertohäiriöön. Neljännes sairastuneista on työikäisiä. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle heistä jää vuosittain lähes joka neljäs. Aivoverenvuotoon joulukuussa sairastuneen Anne Suomalaisen sairausloman piti alun perin loppua maaliskuun lopussa, mutta sitä jatkettiin muistitestin perusteella.

Suomalainen toivoo vielä pääsevänsä omaan työhönsä ryhmänvetäjänä.

– Elättelen toiveita, että pääsisin aloittamaan työssä toukokuun aikana, en tosin ryhmänvetäjänä.

Aivoverenkiertohäiriöistä seuraa usein pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Kolmen kuukauden kuluttua sairastumisesta noin 50–70 prosenttia on toipunut itsenäiseksi päivittäisissä toimissaan. Töihin paluu katsotaan aina tapauskohtaisesti.

– Jos potilaalla on ollut esimerkiksi vain puheentuoton häiriö, voi hän sen korjaantuessa hyvinkin palata töihin, kuvailee neurologinen asiantuntija, sairaanhoitaja Tuija Halko-Liukkonen.