SAK: Työtaisteluilla menetettiin työajasta vain murto-osa

Elinkeinoelämän keskusliiton laskelmien mukaan työtaisteluissa meni viime vuonna hukkaan 105 000 työpäivää. SAK laskee lukuja toisin ja toteaa, että yksityisen sektorin työtaisteluissa menetettiin viime vuonna vain 0,05 prosenttia työajasta.

politiikka
Postikeskuksen lajittelulinjasto
Pertti Huotari / Yle

SAK:n laskelmien mukaan nytkähdyksen työtaisteluissa menetetyissä päivissä ylöspäin johtui hallituksen pakkolakeja vastaan järjestetystä mielenilmaisusta.

– Pakkolakeja vastustavaan palkansaajien lailliseen mielenilmaukseen osallistui syyskuussa arviolta noin 300 000 työntekijää, muistuttaa erikoistutkija Tapio Bergholm SAK:sta.

Samalla hän kertoo, että kaikissa työtaisteluissa menetettiin työajasta vain häviävän pieni osa, yksityisellä sektorilla vain 0,05 prosenttia. Lukua hän pitää hyvin alhaisena, koska vielä 1970-luvulla hurjimpaan aikaan työpäiviä menetettiin yli 2,5 miljoonaa vuodessa.

– Kun on alle puolen miljoonan, niin se on hyvin matala työtaisteluvuosi.

Bergholmin laskelmien mukaan työtaisteluilla menetettyjen päivien määrää voi verrata siihen, että se on yhtä paljon kuin pienehkössä kaupungissa on vuosittain sairauspoissaolopäiviä.

– Esimerkiksi sairauspoissaolot ja työtapaturmat aiheuttavat paljon enemmän tappioita. On mahtavaa liioittelua, että näin niukoista työtaisteluista tehdään tällainen numero.

Lisäksi Bergholm huomauttaa, että suurin osa tilastojen työtaisteluista oli lyhytkestoisia ulosmarsseja, ns. surulakkoja esimerkiksi irtisanomisia vastaan.

Bergholm ei myöskään niele väitettä laittomien lakkojen määristä. Hän muistuttaa, että työtaistelujen laittomuudesta päätetään työtuomioistuimessa, ei etujärjestöissä.

– Työtaistelujen laillisuudesta eivät päätä EK, SAK eivätkä muutkaan etujärjestöt. Päätösvalta asiassa kuuluu yksinomaan työtuomioistuimelle.

– Ja kun työtaisteluja on kaikkiaan vähän, niin lakkojen merkitys on vieläkin vähäisempi.