Työmailla on pian pulaa rakennusmestareista, itse mestareilla on jo nyt pulaa ajasta

Rakennusmestarin ajasta suurin osa kuluu muutoin kuin työmaata tarkkaillen. Aika arjen työssä ei tahdo riittää työnlaadun ja työntekijöiden valvontaan. Suurin aikasyöppö onkin konttorityöt.

tekniikka
Kypärä pöydällä.
Tommi Pylkkö / Yle

Ensimmäinen kesätyö oli varastohommissa, mutta sen jälkeen rakennustyömaat veivät mennessään. Nykyisin kiinteistöneuvos Timo Porrassalmi on rakennusliikkeen toimitusjohtaja. Hänet on valittu pitkän rakennusmestarin uran johdosta Keski-Suomen vuoden rakennusmestariksi.

Työmaan työjohdon pitäisi pystyä seuraamaan, että työ tehdään kelvollisesti ja suorittaa välitarkistuksia.

Timo Porrassalmi

Vuosia sitten Porrassalmi mietti, ettei tietokoneet koskaan tule rakennustyömaille. Toisin kuitenkin kävi. Tänä päivänä rakennusmestarin työlista on pitkä ja suurin osa töistä tapahtuu itse rakennustyömaan tarkkailun sijaan katse tietokoneen ruudussa.

– Rakennusmestarin työhön kuuluu työmaatalouden ylläpito, työntekijöiden sekä ala- ja sivu-urakoitsijoiden ohjaus, yhteydenpito tilaajiin ja suunnittelijoihin. Tehtäviä on lukemattomia näihin kaikkiin liittyen, Porrassalmi kertoo.

Suurin osa ajasta kuluu kaikkeen muuhun

Yli 50 vuotta rakennustyömailla viettänyt Porrassalmi arvioi, että työajasta yli puolet, jopa 80 prosenttia menee kaikkeen muuhun kuin työnjäljen seuraamiseen tai työmaalla tapahtuvaan työnohjaukseen.

– Se on sitä konttori- ja tietokonetyötä nykyään, toisin kuin se on joskus aiemmin ollut.

Kuvassa työmaa-alueen kyltti.
Anssi Leppänen / Yle

– Työmaan työjohdon pitäisi pystyä seuraamaan, että työ tehdään kelvollisesti ja suorittaa välitarkistuksia. Ja etenkin peittyvien töiden osalta hyvinkin tarkkaan. Jos alihankkijalla ei ole selkä suora, se voi jopa pahimmillaan peitellä jotain, peitellä levyllä villattomat seinät. Mikä lääke siihen olisi? Tietysti työnjohdon määrän lisääminen, mutta ei meillä kouluteta siihen tahtiin tulevina vuosina. En tiedä, nähtäväksi jää, Porrassalmi miettii.

Isommilla työmailla rakennusmestarin tukena on aputyönjohtoa. Vastuu on useimmiten yhden ihmisen harteilla, joitakin töitä pystyy kuitenkin delegoimaan eteenpäin alaisilleen.

– Kaikki eivät halua edes ottaa sitä vastuuta vastaan ja paljon on niinkin, että rakennusalan työnjohtokoulutuksen käyneet menevät muualle kuin rakennustyömaille töihin. Toimenkuvia on monia, vaihtoehtoja perinteisen rakentamisen lisäksi.

Aika ei tahdo riittää kaikkeen

Paljon töitä, paljon vastuuta. Rakennusmestareita sen sijaan ei ole paljon. 1990-luvulla rakennusmestarin koulutus lopetettiin ja vuona 2007 se aloitettiin uudestaan. Väliin jäävien vuosien aikana koulutettiin insinöörejä, joiden koulutus oli Porrassalmen mukaan enemmän teoriaa kuin käytäntöä.

Heikointa yksittäistä lenkkiä on mahdoton osoittaa. Kaikkien meidän työssä on aina parantamisen varaa.

Timo Porrassalmi

– Rakennusalan koulutus on aika monen vuoden ajan kouluttanut liian vähän rakennusmestareita. Jyväskylässä kuten muissakin suurissa kaupungeissa tilanne on, ettei työmaille tahdo löytyä kunnollista työnjohtoa.

Haasteellisia vuosia on vielä edessä, sillä suurien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, siirtyy eläkkeelle monta kokenutta rakennusmestaria.

– En tiedä miten haasteista selvitään. Tulevaisuus saattaa johtaa siihen, että yhdellä rakennusmestarilla on useampi työkohde yhtä aikaa. Siitä ei varmaan hyvää seuraa. Työjohdon aika ei yksinkertaisesti tahdo nykyiselläänkään riittää, niin kuinka sitten jatkossa? Porrassalmi kysyy.

Rakennusmies mittaa listaa.
Yle

Heikkoa laatua, sisäilmaongelmia

Suomalainen rakentamisen laatu viihtyy otsikoissa.

Maalaisjärjellä hoidettavia asioita nämä hyvin pitkälle ovat.

Timo Porrassalmi

– Arvelisin, että suomalainen rakentaminen on paremmalla tolalla kuin muissa Euroopan kolkissa. Sisäilmaongelmia on muuallakin, ei meidän Suomi ainoa nurkka ole, jossa ongelmaa on.

Rakentamisen laatu lähtee Porrassalmen mukaan koko ketjun huomioon ottamisesesta: rakentamismääräyksistä, hyvästä suunnittelusta, hyvistä toteuttajista.

– Heikointa yksittäistä lenkkiä on mahdoton osoittaa. Kaikkien meidän työssä on aina parantamisen varaa, Porrassalmi toteaa.

Jämäkkä rakennusmestari

Yksityinen ihminen voi tarvita rakennusmestaria omaan taloprojektiin. Mistä tunnistaa hyvän rakennusmestarin?

– Jämäkkyys luonteessa, Porrassalmi miettii.

– Maalaisjärjellä hoidettavia asioita nämä hyvin pitkälle ovat. Kaikkea kouluoppia mitä on saanut ei työmaalla tarvitsekaan aina. Se on niin henkilökysymys, mistä hyvän työntekijän tunnistaa.

Keski-Suomen vuoden rakennusmestari -palkinnon myönsivät Rakennusmestarien ja -insinöörien Keski-Suomen piirin yhdistykset.