Irlanti juhlii itsenäisyyteen johtaneen kansannousun satavuotispäivää

Kapinan johtajat teloitettiin, mutta itsenäisyyshenki jäi elämään. Vajaat kuusi vuotta myöhemmin Irlannista tuli vapaavaltio. Kaikille juhlallisuudet eivät ole mieleen.

Ulkomaat
Säkkipillejä soittavia sotilaita marssimassa vihreissä juhlaunivormuissa.
Dublinin suureen sotilasparaatiin osallistui myös säkkipillinsoittajia.Aidan Crawley / EPA

Irlannin pääkaupungissa Dublinissa tuhannet sotilaat ja poliisit ovat marssineet sen muistoksi, että Irlannin itsenäisyyttä tavoitelleesta pääsiäisen kansannoususta on tullut kuluneeksi sata vuotta.

Upseeri pitelee paperiliuskaa. Rinnassa useita kunniamerkkejä.
Kapinallisten päämajan edessä luettiin sadan vuoden takainen julistus, joka vaati Irlantia irlantilaisille. Aidan Crawley / EPA

Dublinissa ei ole koskaan ennen järjestetty yhtä suurta ja näyttävää kansanjuhlaa. Se on jatkunut paraatin jälkeen monina muina tapahtumina.

Dublinin katujen varsille kokoontuneiden satojen tuhansien katselijoiden joukossa oli runsaasti kapinallisten jälkeläisiä. Monet olivat tulleet ulkomailta iso- tai isoisovanhempiensa kotimaahan muistamaan historiallista päivää.

Hiljainen hetki uhreille

Viisi tuntia kestänyt paraati seisahtui keskipäivällä pääpostitoimiston eli kapinallisten päämajan edessä. Siellä kapinan johtaja Padraig Pearse oli julistanut kansannousun alkaneeksi. Hiljaisen hetken päätteeksi yksi upseereista luki Pearsen julistuksen, jonka mukaan Irlanti kuuluu Irlannin kansalle.

Presidentti Michael D. Higgins laski seppeleen postitoimiston eteen ja sitä ennen jo Kilmanainhamin vankilan edustalle. Vankilassa teloitettiin 14 kapinallisjohtajaa.

Irlannin hallitus puolestaan korosti omassa satavuotispäiväviestissään, että juhlallisuudet on tarkoitettu kaikkien kansannousun aikana kuolleiden muistoksi. Siten joukossa ovat myös ne noin 130 brittisotilasta, jotka menettivät henkensä kuusi päivää kestäneessä taistelussa.

"Ei aihetta juhlaan"

Myös Belfastissa ja muuallakin Pohjois-Irlannissa on marssittu pääsiäiskapinan muistoksi, mutta kaikille juhlallisuudet eivät ole siellä mieleen.

Pääministeri Arlene Foster, jonka unionistinen puolue haluaa Pohjois-Irlannin kuuluvan vastakin Britanniaan, kieltäytyi osallistumasta mihinkään tilaisuuksiin. Hänen mukaansa väkivaltaisessa hyökkäyksessä valtiota vastaan ei ole juhlimista.

Pohjois-Irlannissa on oltu jo viikkoja varuillaan väkivaltaisuuksien varalta. Tässä kuussa vanginvartija loukkaantui, kun hänen autonsa alle jätetty pommi räjähti, ja metsiköstä löytyi maahan haudattu pommimateriaalikätkö.

Irlannin yhdistymistä poliittisesti ajavat lojalistit ovat sanoneet, että juhlaan on aihetta, mutta Irlannin saarella on vielä paljon myös korjattavaa.

– Hoitamista vaativia haavoja ja jakolinjoja on yhä, ja uskonnollisen vihanpidon vitsaus elää edelleen, sanoi Sinn Féin -puolueen johtaja Gerry Adams kansannousun vuosipäivän alla.