Suur-Kööpenhamina ja Tukholma kiinnostavat globaaleja jättejä – Auttaisiko Helsinki-Tallinna-kaksoiskaupunki meitä?

Maailman 2 000 suurimmasta yrityksestä joka kahdeksas eli 250 on joko pitänyt pääkonttorinsa vanhassa kotimaassaan Pohjoismaissa tai perustanut Pohjoismaihin alueellisen pääkonttorinsa. Helsingissä näistä 250 pääkonttorista sijaitsee vain 19. Yli puolet on Tukholmassa ja joka neljäs suur-Kööpenhaminan alueella. Helsinki-Tallinna-kaksoiskaupungista toivotaan meille vetoapua.

Kotimaa
Grafiikka
Maailman 2 000 suurimmasta yrityksestä 250:llä on Pohjoismaissa joko koko yhtiön pääkonttori tai alueellinen pääkonttori. Tukholman alue on houkutellut yrityksistä yli puolet. Myös Suur-Kööpenhamina eli Juutinrauman alue sekä Tanskan että Ruotsin puolella kiinnostaa yrityksiä. Helsingin seutu kiinnostaa lähinnä täällä kasvaneita suuryityksiä, kuten Sampoa, Konetta, Fortumia ja Wärtsilää. Yle Uutisgrafiikka

Kansainvälinen bisnesverkosto Amcham Finland julkaisi tänä aamuna tutkimuksen siitä, kuinka monen maailman 2 000 suurimman yrityksen pääkonttori tai alueellinen pääkonttori on Pohjoismaissa. Selvityksen teki ruotsalainen Öresund-instituutti. (siirryt toiseen palveluun) Suurimmat yritykset on poimittu yhdysvaltalaisen Forbes-talouslehden listalta.

Joka kahdeksas eli 250 globaaleista jättiyrityksistä on joko perustanut alueellisen pääkonttorin johonkin Pohjoismaista tai pääkonttori sijaitsee jo vanhastaan yhtiön alkuperäisessä kotimaassa.

Tutkimus osoittaa selvästi, että Tukholman alue vetää suuryrityksiä. Tukholman alueelle on sijoittunut 127 pääkonttoria tai Pohjoismaiden pääkonttoria eli 51 prosenttia kaikista Pohjoismaiden pääkonttoreista. Toisena on suur-Kööpenhaminan seutu eli Juutinrauman sillan molemmat puolet sekä Tanskasta että Ruotsista. Siellä vastaavia konttoreita on 60 eli 24 prosenttia kaikista.

Helsingissä (mukaan laskien Espoo, Vantaa ja Kauniainen) pääkonttoreita on 19 eli 8 prosenttia kaikista. Valtaosa näistä on Suomesta maailmalle ponnistaneita yrityksiä, esimerkiksi Fortum, Nokia, UPM-Kymmene ja Kone.

Parviefekti vetää yrityksiäkin

– Ruotsin pärjäämiselle on taloudelliset syyt: enemmän ihmisiä eli enemmän kulutusta, kansantalous kasvaa, BKT on Suomea isompi. Lisäksi tulee niin sanottu parviefekti eli suuryritykset menevät sinne, missä muidenkin on havaittu pärjäävän, Amchamin ulkomaisten investointien ohjelman johtaja Kimmo Collander kertoo.

Jos lasketaan pääkonttorit maittain, Ruotsissa niitä on peräti 64 prosenttia kaikista Pohjoismaista. Tanskaan on sijoittunut 20 prosenttia, Suomeen 9 prosenttia ja Norjaan 8 prosenttia.

Maailmanlaajuisesti Suomi pärjää talouteensa ja asukasmääräänsä suhteutettuna erinomaisesti, mutta Pohjoismaisessa vertailussa surkeasti.

– Helsingin alue on tehtävä kiinnostavammaksi, Amchamin Collander vaatii.

Katse idän nouseviin yrityksiin

Collander kääntäisi ensimmäiseksi katseen itään ja erityisesti Kiinaan, koska sieltä nousee yrityksiä Forbesin 2 000 suurimman yrityksen listalle.

Tutkimusvuonna 2015 useammalla kuin joka kolmannella globaaleista jättiyrityksistä eli 775:llä oli pääkonttori Aasiassa. Pohjoisamerikkalaisista yrityksistä 50 oli tipahtunut pois listalta vuoteen 2008 verrattuna, ja viime vuonna 2 000 suurimman joukossa oli enää 651 pohjoisamerikkalaista yritystä.

Yhdysvalloissa yksittäisenä maana oli kuitenkin yhä eniten pääkonttoreita, yhteensä 577 yrityksen, mutta vuoteen 2008 verrattuna pääkonttoreita oli siirtynyt muualle 21. Aasian voima ilmenee siitäkin, että samaan aikaan Kiinan "pääkonttorilisäys" oli 110 (viime vuonna yhteensä 180 pääkonttoria 2 000 jättiyrityksen joukosta) ja Etelä-Korean 14 (yhteensä 66). Japanista pääkonttoreita katosi 40.

Eurooppalaisia yrityksiä oli vielä vuonna 2008 Forbesin listalla 559, viime vuonna 63 vähemmän eli 496.

– Suomeen pitää houkutella niitä aasialaisia yrityksiä, jotka ovat vasta nousemassa Forbesin jättien listalle. Niillä ei ole vielä konttoria Pohjoismaissa. Turha haikailla niiden perään, joilla on jo alueellinen pääkonttori Tukholmassa, Collander sanoo.

Esimerkkiä Juutinraumasta

Lisäksi lobbari Collander peräänkuuluttaa Helsingin kasvattamista 1,5 miljoonan asukkaan metropolialueeksi. Kansainvälinen lentokenttäkin on Vantaalla, vaikka sen pitäisi Collanderin mielestä olla tämän suur-Helsingin alueella. Tai kaksoiskaupunki Helsinki-Tallinnan alueella.

– Koko Juutinrauman alue on hyötynyt Tanskan ja Ruotsin yhteistyöstä. Mikä estää Suomea ja Viroa tekemästä samaa? Jos Tallinna lasketaan mukaan, alueella asuu 2 miljoonaa ihmistä. Matkustajamäärä on kasvanut Helsingin ja Tallinnan välillä 43 prosenttia 10 vuodessa, Collander korostaa yhteistyötä.

Yhteistyötä hän haluaisi myös Helsingin alueen oppilaitosten välillä.

– Helsingin yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa on yli 80 000 opiskelijaa. Yhteistyötä niin, että asioita myös tapahtuu, ettei vaan puhuta.

Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan alueet eivät kisaa vain keskenään, vaan yhä useammin myös Hampurin, Berliinin ja Amsterdamin kanssa. Tutkimuksessa kerrotaan esimerkkinä yhdysvaltalainen elintarvikeyhtiö Kellogg, joka lopetti Pohjolan pääkonttorinsa Kööpenhaminasta vuonna 2014 ja siirsi vastuut ja päätökset Hampuriin.

Mitä välii? No esimerkiksi veroja

Miksi sillä sitten on väliä, missä yhtiön pääkonttori tai alueellinen pääkonttori sijaitsee?

– Pääkonttorit ovat indikaattori siitä, millaisena alueen tulevaisuus nähdään, Collander varoittaa Suomea.

Jo yli puolet maailman väestöstä asui kaupungeissa viime vuonna. Suurkaupungit houkuttelevat korkeasti koulutettua työvoimaa, josta syntyy osaamiskeskuksia, jotka taas houkuttelevat lisää yrityksiä ja sijoituksia.

Lisäksi johtajat ja asiantuntijat tekevät "kovia" talouspäätöksiä ja ovat hyvin palkattuja eli he maksavat paljon veroja ja kuluttavat paljon. Esimerkiksi Forbesin listan suurin Suomessa alueellista pääkonttoriaan pitävä yritys eli saksalainen lääkeyhtiö Bayer maksoi yhteisöveroa vuonna 2014 Suomeen vajaa 103 miljoonaa euroa.

Grafiikka
Forbesin listalla on 2 000 maailman suurinta yritystä. Taulukossa mainituilla yhtiöillä on Suomessa joko pääkonttori tai alueellinen pääkonttori.Yle Uutisgrafiikka