Tutkijat kehittävät viljelymenetelmiä, joilla saadaan metsistämme "kantosienituloja"

Pakurikäävän koeviljelystä on saatu niin rohkaisevia tuloksia, että tutkijoita kiinnostaa ruoka- ja erikoissienten laajamittainen ja suunnitelmallinen viljely maamme metsissä. Sienten keräily on mukava ja joillekin jopa tuottoisa harrastus, mutta nyt maanomistajille halutaan merkittäviä ja jatkuvia "kantosienituloja" esimerkiksi lampaankäävästä, koivunkantosienestä, osterivinokkaasta ja lakkakäävästä.

Kotimaa
Sienitutkijat Henri Vanhanen (vas.) ja Ari Pappinen Itä-Suomen yliopiston laboratoriossa.
Esa Huuhko / Yle

Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus Luke kehittävät parhaillaan Maaseuturahaston tuella menetelmiä, joiden avulla metsänomistajat ja jalostajat pääsevät tekemään rahaa esimerkiksi lampaankäävällä, koivunkantosienellä, osterivinokkaalla ja lakkakäävällä.

Tutkijat eivät lähde arvosienten viljelyyn päätä pahkaa. Hetodistivat pakurikäävälläsen, että keinotekoisesti istuttu pakurikanta lähtee kasvamaan koivuissa. Nyt katseet on suunnattu useampaankin ruoka- ja erikoissieneen. Aluksi mielenkiinto kohdistuu lahottajasieniin.

Puhutaan ihan miljoonista kiloista.

Henri Vanhanen

Luken vanhempi tutkija Henri Vanhanen kertoo, että SieVi-hankkeen tavoitteet ovat korkealla.

– Ei tässä mitään harrastelijatouhua olla pistämässä pystyyn vaan ihan aitoa liiketoimintaa. Ja silloin puhutaan ihan miljoonista kiloista.

– Kyllä me toivotaan, että me saadaan kehitettyä sellaisia menetelmiä ja löydettyä sellaisia sienilajeja ja -kantoja, joilla me saadaan aitoa liiketoimintaa perustettua metsiin, Henri Vanhanen sanoo.

Pitää siis pystyä luomaan kestäviä ja pitkäaikaisia liiketoimintaketjuja, joissa voidaan turvata raaka-aineen eli tietyn sienen saatavuus.

Aggressiiviset sienikannat haussa

Kun toiveissa on saada kasvamaan haluttuun paikkaan jopa tuhansia kiloja arvosieniä, jotka voivat nousta merkittäviksi vientituotteiksi, viljelyyn ei kelpaa mikä tahansa rihmasto.

Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden professori Ari Pappinen kertoo, että paras sienikanta on aggressiivinen.

– Nopeakasvuinen. Tuottaa nopeasti rihmastoa. Mahdollisesti myös itiöemä tulisi nopeasti. Ja se kestää tämän prosessin, Pappinen selittää.

Sienillä tehdään isoa bisnestä

Arvosienten maailmanmarkkinoilla pyörivät miljardit eurot. Isosta rahoista halutaan nykyistä paksumpi siivu puhtaudestaan tunnettuun Suomeen vaikkapa niin sanottuina kantosienituloina.

Ennen kuin metsissämme viljellyistä sienistä aletaan saada merkittäviä vientituloja, on vielä monta kantoa kaskessa. Sopivien sienikantojen löytämisen lisäksi on kehitettävä muun muassa tehokas tapa sienten "kylvämiseen". Tutkijat tulevat testaamaan monia eri menetelmiä.

Kaikki ovet ovat auki.

Henri Vanhanen

– Ihanteellinen lopputilanne olisi, jos me saataisiin kehitettyä sellainen menetelmä, että hakkuukoneella eli motolla pystytään tekemään samalla ymppäys kun puut kaadetaan.

Ymppi on välikappale, jolla sienirihmasto viedään kasvualustana toimivaan puuaineeseen kuten kantoon sisälle.

Erikoissienten teollinen käyttö on kasvussa. Henri Vanhanen kertoo, että eräs eteläamerikkalainen meijeri lisää jogurttiinsa lakkakääpää.

– Tämä on kasvamassa. Kaikki ovet ovat auki. Niihin on nyt tartuttava eikä jättäytyä jahkailemaan, Henri Vanhanen Lukesta sanoo.