Entistä useampi vammainen taistelee palveluistaan oikeudessa – ”Kunnat kokeilevat kepillä jäätä”

Oikeutta vammaispalveluihin joutuu hakemaan entistä useammin hallinto-oikeuden kautta, sanoo vammaisoikeuteen erikoistunut lakimies. Moni kunta epää oikeuden vammaispalveluihin kevyin perustein.

A-studio
Jukka Kumpuvuori.
Jukka Kumpuvuori.Yle

Vammaispalvelut ovat monelle kunnalle suuri kuluerä, josta haluttaisiin mielellään karsia. A-studiossa vierailleen lakimies Jukka Kumpuvuoren mukaan tämä näkyy tapauksissa, joissa kunta on vähentänyt vammaisten saamia palveluja tai evännyt ne kokonaan.

– Kunnissa on vammaispalveluihin omia soveltamisohjeita. Niissä tehdään linjauksia, jotka eivät perustu lainsäädäntöön. Monissa tapauksissa henkilökohtaiseen apuun on tehty radikaaleja leikkauksia ilman, että henkilön olosuhteissa olisi tapahtunut muutosta, Kumpuvuori totesi.

Kumpuvuoren vuonna 2010 perustama lakiasiantoimisto on keskittynyt etenkin vammaisoikeudellisiin kysymyksiin. Väärin perustein tehdyt vammaispalvelujen heikennykset näkyvät kasvavana juttujen määrässä hallinto-oikeuksissa.

– Vaikuttaa siltä, että kunnat kokeilevat kepillä jäätä. Otetaan tunteja pois henkilökohtaisilta avustajilta tai vähennetään kuljetuspalveluita, Kumpuvuori sanoi.

Vammaispalvelujen hakemisesta on tullut kuntien säästöpaineiden vuoksi entistä työläämpää. Tukien hakeminen vie aikaa sekä vammaisilta että heidän perheenjäseniltään.

– Ihmiset joutuvat lähestulkoon opiskelemaan lakimiehiksi tai lääkäreiksi saadakseen niitä oikeuksia ja palveluita, jotka heille kuuluvat, Kumpuvuori totesi.

Vammaislakien uudistus herättää toiveita ja huolia

Vammaisten oikeudet ja palvelut on turvattu Suomessa vuonna 1977 säädetyllä kehitysvammalailla sekä 1987 säädetyllä vammaispalvelulailla. Kahden lain järjestelmä on aiheuttanut epätietoisuutta ja väärinymmärryksiä niin palvelujen hakijoissa kuin viranomaisissa.

Lakien yhteen sovittaminen on ollut hallitusohjelmassa vuodesta 2003. Viime hallituskaudella aloitettu uudistustyö on saanut kuohuttavia piirteitä, kun lakiin on ehdotettu lisättäväksi mainintaa 75 vuoden yläikärajasta vammaispalvelujen saamiseen.

– Käytännössä 75 vuotta täyttäneille vammaispalvelut tulisivat maksullisiksi. Sinänsä on kyllä hyvä, että lainsäätäjä on ottanut tämän valmisteltavakseen, koska kuntakentällä rajauksia yritetään jo tehdä ilman lainsäätäjän tukea, Kumpuvuori sanoi.

Yli 500 vammaispalveluihin liittyvää oikeustapausta hoitanut Kumpuvuori on toiveikas sen suhteen, että lakiuudistuksella voisi olla myös hyviä vaikutuksia. Huolta aiheuttaa kurjistuvien kuntien halukkuus leikata kaikista heikoimmassa asemassa olevilta eli vaikeasti vammaisilta.

– Heikoimmilta leikkaaminen tulee varmasti myös arvioitavaksi perustuslakivaliokunnassa, että voiko näin taloudellisen taantuman perusteella tehdä, Kumpuvuori arvioi.