Alvar Aalto suunnitteli tilat käyttöön – osaa uhkaa autioituminen

Jyväskylä on pullollaan Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, joista valtiontalo ja Säynätsalon kunnantalo kaipaavat uusia käyttäjiä. Rakennukselle on riski jäädä tyhjilleen, mutta ketä tahansa ei silti arvotiloihin huolita.

kulttuuri
Remontti palautti Muuramen kirkon alkuperäiseen väriloistoon.
Alvar Aallon suunnittelema Muuramen kirkko palautettiin juuri päättymässä olevassa remontissa alkuperäiseen väritykseen.Matti Myller / Yle

Tänä keväänä tuli kuluneeksi 40 vuotta arkkitehti Alvar Aallon kuolemasta ja 100 vuotta hänen ylioppilaskirjoituksistaan. Pyöreitä viettää myös Aalto-maljakko, joka juhlii 80-vuotisuuttaan.

Monille juuri maljakko on se, mistä hänet muistutetaan, mutta Alvar Aalto -museon johtaja Tommi Lindhin mukaan Aalto oli ennenkaikkea arkkitehti: kaikki design-esineet on alunperin suunniteltu jotain rakennusta varten.

Jyväskylä on Aallon kaupunki, ja Lindh toivoo, että arkkitehdin perintöä vaalitaan myös jatkossa lämmöllä: tällä hetkellä moni kohteista on äskettäin korjattu tai tulossa korjausvuoroon.

Lindhin mukaan Aalto oli omaleimaisuudestaan huolimatta moderni ajatusmaailmaltaan ja uutta tekniikkaa arvostava, mutta hän ajatteli aina käyttäjää ja tarpeita.

Jyväskylässä Valtiontalo ja Säynätsalon kunnantalo kaipaisivat uusia käyttäjiä, mutta ketä tahansa tiloihin ei huolita.

– Asetelma tavallaan kääntyy päinvastoin arkkitehdin ajatuksesta: nyt pitää löytää käyttäjä, joka soveltuu Aallon kohteelle. Syynä tähän on tietysti se, että näillä nähdään olevan niin paljon arvoa.

Valtiontalon historiassa taas ratkaisun paikka

Vuosia tyhjillään ydinkeskustassa Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun risteyksessä olleen Valtiontalon luvussa on jälleen tiistaina ratkaisun paikka: rakennusta on esitetty Jyväskylän seurakunnan uudeksi pääpaikaksi, ja kirkkovaltuusto päättää asiasta huomenna.

Ratkaisu kelpaisi Lindhillekin.

– Seurakunta olisi hyvä käyttäjä. Toimistotalohan se on ollutkin. Alunperin suojeluskuntatalo Suojaksi rakennettu, mutta se ehti olla sitä vain muutaman vuoden, kunnes valtio osti sen toimistokäyttöön ja muun muassa postiksi.

Vuonna 1929 valmistuneen Suojeluskuntatalon eli Valtiontalon myyjinä ovat Järvi-Suomen asunnot Oy ja Royal House Oy. Yritykset vastaisivat myös kiinteistön saneerauksesta seurakunnan tarpeisiin.

Valtiontalo on odottanut jo vuosikausia mittavaa remonttia ja uutta käyttöä.
Arvo Vuorela / Yle
Valtiontalo Kilpisenkadulla, Kirkkopuiston laidalla.
Arvo Vuorela / Yle
Valtiontalon paraatiovi johtaa pääsaliin.
Jarkko Riikonen / Yle
Valtiontalo Kilpisenkadulla, Kirkkopuiston laidalla.
Arvo Vuorela / Yle
Valtiontalo Kilpisenkadulla, Kirkkopuiston laidalla.
Arvo Vuorela / Yle
Valtiontalo Kilpisenkadulla, Kirkkopuiston laidalla.
Jarkko Riikonen / Yle

Muuramen kirkko palasi alkuperäiseen väritykseen

Yksi juuri remontoiduista Aalto-kohteista on vuonna 1929 valmistunut Muuramen kirkko, joka avaa tarkasti Museoviraston ohjeistaman peruskorjauksen jälkeen ovensa lähiviikkoina.

Kirkko on palautettu takaisin mahdollisimman lähelle alkuperäistä, Aino ja Alvar Aallon suunnittelemaa värimaailmaa. Lindh epäilee, että kirkon vuoden 1979 remontissa muuttuneessa värityksessä nähnyt tulee yllättymään voimakkaista sävyistä.

– Siellä on nyt ultramariinin sinistä, oranssia, vahvaa pompeijin punaista. Alttaritaulukin saa uudenlaisen merkityksen, kun kirkko värittyy samoihin sävyihin.

Muuramen seurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Simo Lampela on tulokseen tyytyväinen.

– Näyttää tosi hyvältä. Paljon paremmalta kuin ajattelin tai odotin tai pelkäsin.

Alvar Aalloon suunnittelama Muuramen kirkko.
Matti Myller / Yle
Suurimmat värikontrastit löytyvät kirkkosalin yläosasta.
Matti Myller / Yle
Alttaritaulu hehkuu värejä.
Matti Myller / Yle
Hopean väriset urut sinistä kattoa vasten.
Matti Myller / Yle
Muuramen kirkko remontoitiin huolellisesti.
Matti Myller / Yle
Lääninrovasti, kirkkoherra Simo Lampela ja rakennusmestari Veli-Matti Ahokas.
Matti Myller / Yle

Säynätsalon kunnantalo voisi olla maailmaperintökohde

Toinen uutta käyttäjää kaipaava Aalto-kohde on vuonna 1952 valmistunut Säynätsalon kunnantalo. Rakennus on ollut pari vuotta kunnostusta kaipaavien Aalto-kohteiden listalla. Osa tiloista jäi tyhjäksi vuodenvaihteessa, kun yhteispalvelupiste lakkautettiin.

Jyväskylän kaupunki toivoisi kunnantaloon kannattavaa liiketoimintaa, mutta Lindhin mukaan käyttötarkoitus on punnittava huolella.

– Säynätsalon kunnantalon kohdalla kun on jopa mainittu, että se voisi olla maailmanperintökohde Suomessa. Se on yksi Jyväskylän julkisivuista maailmalle.

Huonoin vaihtoehto on, ettei kunnantalolle löydy käyttäjää. Lindhin mukaan on pidettävä huoli siitä, ettei Valtiontalon kohtalo toistu.

– Se on varoittava esimerkki siitä, että jos talo pidetään vuosikymmeniä tyhjillään, niin ei se sitä kovin hyvin kestä.

Säynätsalon kunnantalo
Jarkko Riikonen / Yle
Säynätsalon kunnantalo
Jarkko Riikonen / Yle
Säynätsalon kunnantalo
Jarkko Riikonen / Yle
Säynätsalon kunnantalo
Jarkko Riikonen / Yle
Säynätsalon kunnantalo
Jarkko Riikonen / Yle
Säynätsalon kunnantalo.
Jarkko Riikonen / Yle

Molemmat museot odottavat peruskorjausta

Vuonna 1961 valmistunut Keski-Suomen museo ja vuonna 1973 valmistunut Alvar Aalto -museo kaipaavat molemmat peruskorjausta – remontteja on odotettu jo useita vuosia.

Esimerkiksi Keski-Suomen museoon oli suunnitteilla ensi vuodelle noin kahdeksan miljoonan euron remontti, jossa olisi samalla rakennettu museot samaksi sisätilaksi yhdistävä nivelosa Alvar Aalto -museoon, mutta hanketta esitetty lykättäväksi kahdella vuodella. Jyväskylän kaupungin tilapalvelu veti asian pois esityslistalta viime viikolla.

Lindhin mukaan Aalto-kohteet ovat varsin nuoresta iästään huolimatta haastavia remonttikohteita, koska niissä on harvoin "suoria seiniä tai suoria kulmia".

– Myös materiaalivalinta on laaja ja kiehtova. Lisäksi tulevat arvokysymykset: Aallon 1960-70 -lukujen kohteet saavat useimmiten korjauksissa enemmän huomiota kuin muut aikalaisensa, ja sen takia Aallon kohteissa on voitu kokeilla uusia menetelmiä ja tutkia normaalia tarkemmin rakentamisen historia ja rakenteiden tyypit.

Omaleimaisuutensa vuoksi Aallon rakennukset ovat toimineet myös esimerkkikohteina muille saman aikakauden korjauksille Suomessa.

Alvar Aalto Museo ja Keski-Suomen museo Ruusupuistossa
Jarkko Riikonen / Yle
Alvar Aalto Museo ja Keski-Suomen museo Ruusupuistossa
Jarkko Riikonen / Yle
Alvar Aalto Museo ja Keski-Suomen museo Ruusupuistossa
Jarkko Riikonen / Yle
Alvar Aalto Museo ja Keski-Suomen museo Ruusupuistossa
Jarkko Riikonen / Yle
Alvar Aalto Museo ja Keski-Suomen museo Ruusupuistossa.
Jarkko Riikonen / Yle
Alvar Aalto Museo ja Keski-Suomen museo Ruusupuistossa.
Jarkko Riikonen / Yle

Italialaisvaikutteinen Casa Láuren

Esiteltävän arvoisiin Aalto-kohteisiin kuuluu myös vuonna 1925 valmistunut Casa Láuren: Laurénin perheen rakennuttama pieni puukerrostalo Lounaispuiston lavan takana Vapaudenkadulla.

Neljä asuntoa ja myymälähuoneiston käsittävässä talossa on Jyväskylän työväentalon tavoin italialaisvaikutteita, esimerkiksi talon päädyssä on pylväskaarin katetut portaikot.

Vapon omistama rakennus on muutettu täysin toimistokäyttöön. Yhtiö on yrittänyt myydä taloa pitkään.

Casa Laurén Vapaudenkadulla.
Jarkko Riikonen / Yle
Casa Laurén Vapaudenkadulla.
Jarkko Riikonen / Yle
Casa Laurén Vapaudenkadulla.
Jarkko Riikonen / Yle
Casa Laurén Vapaudenkadulla.
Jarkko Riikonen / Yle
Casa Laurén Vapaudenkadulla.
Jarkko Riikonen / Yle
Casa Laurén Vapaudenkadulla.
Jarkko Riikonen / Yle

Ylioppilastalokin pesee kasvojaan

Parhaillaan on käynnissä vuonna 1964 valmistuneen Jyväskylän yliopiston ylioppilastalo Ilokiven peruskorjaus. Vuosi sitten alkanut remontti päättyy elokuussa.

Remontissa Ilokiven lounasravintolan koko kasvaa nykyisestä, ja alakerran kulttuuritilaa kehitetään monitoimitilaksi.

Jyväskylän Yliooppilaskunnan omistama Ylioppilastalo.
Jarkko Riikonen / Yle
Jyväskylän Yliooppilaskunnan omistama Ylioppilastalo.
Jarkko Riikonen / Yle
Jyväskylän Yliooppilaskunnan omistama Ylioppilastalo.
Jarkko Riikonen / Yle
Jyväskylän Yliooppilaskunnan omistama Ylioppilastalo.
Jarkko Riikonen / Yle
Jyväskylän Yliooppilaskunnan omistama Ylioppilastalo.
Jarkko Riikonen / Yle
Jyväskylän Yliooppilaskunnan omistama Ylioppilastalo.
Jarkko Riikonen / Yle

Lindhiä ilahduttaa, että Aallon arkkitehtuurista pidetään huolta, koska se nähdään Jyväskylässä ja Keski-Suomessa tärkeänä matkailullisena tekijänä.

– Aalto kiinnostaa ihan omaa, erityistä kävijäjoukkoa, johon kuuluu arkkitehtejä, taidehistorioitsijoita, mutta myös tavallisia ihmisiä. Meillä käy paljon ihmisiä Japanista, Yhdysvalloista ja espanjaa puhuvista maista vain Aaltoa katsomassa.

Tommi Lindhiä haastatteli Pauliina Tolvanen ja Simo Lampelaa Marja Roiha.