Sääsket inisevät jo – Luvassa vaihteleva hyttyskesä 2016

Varhaisen kevään vuoksi verenhimoiset kesähyttyset ovat jo liikkeellä. Hyttysten määrä vaihtelee alkavana kesänä suuresti alueittain.

Kotimaa
itikka
Yle

Aikuisena talvehtineita kirsi- ja horkkahyttysiä on lennellyt Suomen ilmatilassa jo pitkän tovin. Lämpimien säiden vuoksi myös kesähyttysiä on kuoriutunut tavallista aikaisemmin.

– Selkeästi aikaisemmin niitä on kehittynyt ainakin osassa Suomea. Varmaan joissakin paikoissa niitä on ollut jo vähän aikaa lennossa. Suomi on kuitenkin pitkä maa, Lapissa homma on vielä melko alkutekijöissä, Kainuun ELY-keskuksen hyönteistutkija Reima Leinonen kertoo.

Kevään sateilla on ratkaiseva merkitys kesän hyttysmäärien kannalta. Lämpötiloilla ei ole merkitystä sääskien määrään, mutta mitä lämpimämpää on, sitä aiemmin hyttyset kuoriutuvat.

– Nehän tarvitsevat siitä munastosta kaksi–kolme viikkoa tällaista kesäistä lämpötilaa, jona aikana ne kehittyvät munasta aikuiseksi, Leinonen toteaa.

Hyttysten määrissä suuria eroja alueittain

Viime kesänä hyttysiä oli paikoin runsaasti. Sitä edellisinä parina kesänä puolestaan huomattavan vähän. Nyt Leinonen odottaa ainakin eteläiseen Suomeen viime kesän kaltaista hyttyskesää.

– Näyttää siltä, että eteläiseen Suomeen voi tulla ihan normaali hyttyskesä. Pohjoinen on vielä arvoitus. Siellä ei vielä tiedä, kuinka tästä eteenpäin kelit jatkuvat. Jos on kuivaa ja tuulista, niin silloin tietysti sääskiä tulee vähemmän. Jos taas sataa, niitä tulee enemmän.

Alkavan hyttyskesän erityispiirre ovat tutkijan mukaan erittäin voimakkaat alueelliset vaihtelut hyttysten määrissä.

– On ollut ihan selvästi havaittavissa, että hyvinkin pienillä matkoilla muutokset ovat voimakkaita. Kosteisiin paikkoihin on tulossa normaalisti tai normaalia enemmän sääskiä, mutta sitten ihan viereisellä alueella niitä on huomattavasti vähemmän, jos ei ole satanut ja lammikot ovat kuivuneet.

Sääskiäkin tarvitaan

Kesällä kuoriutuvat hyttyset ovat Leinosen mukaan verenhimoisempia kuin talvehtineet hyttyslajit.

– Toki aikuistalvehtivatkin hyttyset haluavat sen veriaterian, mutta ne ovat huomattavasti arempia ja niitä on paljon vähemmän. Kesähyttyset puolestaan tuntuvat tulevan piikki ojossa lihaan. Meillähän on 40 hyttyslajia, joista metsä-, korpi- ja taigahyttynen ovat niitä, jotka häiritsevät meitä kohtuullisen terhakkaasti, Leinonen sanoo.

Vaikka korvan juuressa inisevät ja salakavalasti iskevät sääsket saattavat häiritä grillinhuuruista illanviettoa kesämökin kuistilla, on hyttysillä kuitenkin tärkeä osa luonnon kiertokulussa.

– Linnut syövät niitä todella mielellään ja käyttävät sitä massaa todella paljon. Esimerkiksi hömötiaispariskunta pystyy syömään vuodessa toistakymmentä kiloa hyönteisbiomassaa. Hyönteisiä pitää siis olla todella paljon, että niitä riittää näille linnuille ruoaksi, Leinonen kertoo.

Hyttysten määrään voi vaikuttaa

Kutiavia pistoksia voi Leinosen mukaan välttää asuinympäristössään parhaiten ennakoivien toimenpiteiden avulla.

– Mitä vähemmän pihapiirissä on vesiastioita tai lammikoita, mihin hyttyset voivat munia, ja mitä vähemmän on pusikkoa, mihin tuuli ei pääse puhaltamaan, niin sitä vähemmän on myös sääskiä.

Hyttysten huitominen hiki päässä ei sen sijaan välttämättä ole tehokkaimpia suojautumiskeinoja.

– Mitä rauhallisemmin pystyy olemaan, sitä vähemmän ihminen erittää hiilidioksidia. Hikoilu on yksi eritteistä, jonka perusteella hyttyset etsivät tankkauspaikkansa. Sen vuoksi ne löytävät huomattavasti paremmin ihmisen, joka huitoo ja hyppii. Toki ne pystyvät löytämään, vaikka olisi paikallaankin, kun hengittämättä ei kuitenkaan voi olla.