Kuurojen liiton toiminnanjohtaja: YK-sopimuksen myötä voidaan kehittää lainsäädäntöä

YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus tuli voimaan perjantaina 10. kesäkuuta. Tapausta juhlittiin eduskunnan Pikkuparlamentin edustalla järjestetyssä tapahtumassa, jossa oli koolla mm. kansanedustajia ja vammaisjärjestöjen edustajia.

Yle Uutiset viittomakielellä
Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen.

Kauan odotetun YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen voimaantulo keräsi huomattavan määrän osanottajia tilaisuuteen eduskunnan Pikkuparlamentin edustalla.

Tervehdyksensä tilaisuudessa esitti myös Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen, joka aikoinaan osallistui sopimusneuvotteluihin järjestöneuvos Liisa Kauppisen kanssa.

Jokisen mukaan sopimuksen kautta päästään edistämään vammaisten oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä.

– Sopimus velvoittaa myös lisäämään tietoisuutta vammaisten ihmisten oikeuksista eri tavoin. Sopimuksen lisäpöytäkirjan kautta syrjintää kokeneen on myös mahdollista valittaa suoraan kansainväliselle tasolle CRPD-komiteaan, jos ei saa asiaansa muuten edistettyä, Jokinen kertoo.

Viittomakielisten asema kieli- ja kulttuuriryhmänä vahvistuu

Suomi allekirjoitti YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen eli CRPD:n vuonna 2007. Sopimuksen ratifiointia jouduttiin tämän jälkeen odottamaan noin yhdeksän vuotta ennen kuin lainsäädäntö oli saatettu sopimuksen edellyttämälle tasolle. Suomi on viimeisiä EU-maita, jotka ratifioivat sopimuksen.

Markku Jokisen mukaan sopimuksen merkitys viittomakielen käyttäjien kannalta on selvä.

– Sopimuksessa viittomakieliset mainitaan selvästi kieli- ja kulttuuriryhmänä, vaikka sisältää myös vammaisnäkökulman. Sopimuksen kautta tämä kieli- ja kultuuriryhmäasia nousee vahvemmin vammaisnäkökulman rinnalle. Tämä tarkoittaa sitä, että viittomakieli tunnustetaan samoin kuin kieli- ja kulttuuriryhmän tukeminen, kuten tulkkauspalvelut, kuurojen opettaminen viittomakielellä sekä se, että opettajat voivat itse olla vammaisia. Sopimus auttaa viittomakielisiä vahvistamaan asemaansa kieli- ja kulttuuriryhmänä tulevaisuudessa, Jokinen arvioi.