Loppuvatko terrori-iskut joskus? – Kymmenen kysymystä terrorismista

Terrorismintutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta vastaa kysymyksiin.

Ulkomaat
Ihmiset ovat ilmaisseet osanottoaan Nizzan tapahtumien johdosta eri puolilla maailmaa.
Ihmiset ovat ilmaisseet osanottoaan Nizzan terrori-iskun johdosta eri puolilla maailmaa. Tämä viesti on Moskovasta.AOP

Mitä ajattelit, kun kuulit Nizzan iskusta?

– En ollut ainakaan yllättynyt, valitettavasti. Tällaisia iskuja on tapahtunut huomattavan vähän siihen nähden, kuinka paljon Al Qaida ja Isis ovat iskuihin kannustaneet.

Miten Nizzan isku vaikuttaa turvatoimiin?

– Tämän iskun jälkeen tulee ehkä aiempia iskuja enemmän kysymys siitä millaisia turvatoimia tarvitaan. Lentokentät ovat olleet jo vahvasti suojattuja. Nyt kyse on väkijoukosta, jota on vaikea suojata. Kyse on kuitenkin kansallispäivästä ja niin traumaattisesta tapahtumasta, että varmasti Ranskassa mietitään seuraavan kansallispäivän vieton ja muiden juhlien suhteen, millaisia johtopäätöksiä tästä pitäisi vetää. Tällaisia iskuja on toisaalta todella vaikea estää.

Millaista aikaa elämme terrorismin kannalta?

– Elämme aikaa, jota terrorismintutkijat kutsuvat uskonnolliseksi aalloksi, ja erityisesti jihadistisen toiminnan uudelleenvirkoamisen aikaa. Eurooppa on ollut tähän asti tämän aallon peräkylä, ja on näiden iskujen jälkeenkin. Olemme varmasti tämän asian kanssa tekemisissä vuosia tämän jälkeen.

Miksi iskuja tehdään juuri nyt?

– Isiksellä on ollut kiinnostusta iskeä Eurooppaan jo parin vuoden ajan. Nyt vasta näemme niitä konkreettisia iskuja. Tämä on jo pidempään kehittymässä olleen prosessin ilmentymää. Ja ehkä myös ilmentymää siitä mikä on terrorismille tyyppillistä, että kun joistakin kohteista tulee vaikeita iskeä, etsitään uusia kohteita, kierretään turvajärjestelyjä.

Miksi taas iskettiin Ranskassa?

– Siellä on pitkät perinteet radikaalista islamistisesta toiminnasta 1990-luvulta asti. On varmasti paljon myös sellaista mitä tutkijatkaan eivät osaa vielä selittää. Mutta esimerkiksi maat, joista on tullut eniten vierastaistelijoita, on maita, joita voi sanoa frankofiileiksi [henkilö, jonka kiinnostuksena ovat Ranska, ranskalaiset ja Ranskan kulttuuri], joilla on historiallisia yhteyksiä Ranskaan. On myös epäilty, että ranskalainen kulttuuri tarjoaa sellaista sosio-ekonomis-poliittista maaperää tämäntyyppiselle radikalisoitumiselle. Ranska on myös radikaali-islamisteille yksinkertaisesti tuttu maa, ja iskuja suunniteltaessa olemassaolevat verkostot ja paikallinen tuntemus aina vaikuttavat missä päätetään toimia.

Leena Malkki
Terrorismintutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta sanoo, että elämme uskonnollisen terrorismin alkuvaihetta, joka kestää vielä vuosia.Yle

Mikä ajaa tekemään terrori-iskuja?

– Isiksen kannalta se, että pyritään polarisoimaan mielipiteitä ja muslimien ja ei-muslimien välistä vastakkainasettelua Euroopassa, ja myös painostaa länsimaisia hallituksia Syyrian ja Irakin konfliktin suhteen. Yksilötasolla voi olla yksinkertaisesti statuksen tavoittelu ja jopa kunniakas tapa tehdä itsemurha.

Miksi Isiksen sanoma houkuttelee nuoria Euroopassa?

– Jos ei olisi mitään paikallisia tekijöitä, kuten nuorisotyöttömyys, Isis olisi suurinpiirtein olankohauksella ohitettu. Isis on paketoinut asian niin, että on nuoria, joita sen sanoma oman arkikokemuksensa puolesta puhuttaa ja joille se rooli, jota siihen osallistuminen ja sen sympatiseeraaminen tarjoaa, puhuttelee.

Miltä Suomi näyttää terrorismin näkökulmasta?

– Allekirjoitan saman kuin viranomaiset, eli terrorismin uhka on jonkin verran kasvanut, mutta on edelleen muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna hyvin matala.

Onko länsimaiden toimilla mitään apua terrorismin ehkäisemiseksi?

– Pitkällä tähtäimellä Syyrian ja Irakin konfliktin ratkaisemisella on isokin merkitys. Mutta terrorismilla on myös eurooppalaiset juuret, jotka liittyvät etupäässä nuoren muslimiväestön radikalisoitumiseen. Se on kokonaiskuvassa marginaalinen ilmiö, mutta sillä on juuret muuallakin kuin Syyrian ja Irakin tilanteessa.

Loppuvatko terrori-iskut joskus?

– En näe tässä tilanteessa, että loppuisivat. Syyrian ja Irakin konflikti on antanut eurooppalaiselle jihadismille ihan uutta verta ja inspiraatiota. Vaikka konflikti lähtisi nopeastikin ratkeamaan, mihin en välttämättä usko, ottaa kuitenkin vuosia ennen kuin tämän toiminnan kaikki aspektit hiipuu. Jos konflikti saadaan ratkaistua, niin se on olennainen asia, joka mahdollistaa iskujen loppumista. Mutta ei pidä odottaa, että tapahtuu nopeasti mitään. Jos vastaavaa uutta konfliktia tai radikalisoivaa asetelmaa ei tule, niin ehkä 10 vuoden tähtäimellä tämä asia ei meitä puhuta, ainakaan samoissa määrin.