Kansainvälisen oikeuden professori huolissaan Turkista: "Aletaanko varkailta katkoa käsiä, jos kirkonmiehet valtaavat tuomarien paikat?"

Professori Martti Koskenniemen mukaan Turkin oikeusjärjestelmä on tuhottu ja tuhon seurauksia voi vain arvailla.

Kotimaa
Uutisvideot: Kansainvälisen oikeuden professori huolissaan Turkin tilanteesta
Uutisvideot: Kansainvälisen oikeuden professori huolissaan Turkin tilanteesta

Turkin oikeuslaitos on romahtanut, arvioi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta.

Viime viikolla tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Turkin hallinto käynnisti laajat irtisanomiset: muun muassa yliopistoväkeä, lehdistöä sekä armeijan edustajia irtisanottiin tuhatmäärin. Irtisanottujen joukossa oli myös 2750 tuomaria.

– Siinä tuhottiin yhdellä iskulla Turkin oikeusjärjestelmä, Martti Koskenniemi sanoo Ylen A-studion haastattelussa.

– Tärkeä osa oikeusvaltiojärjestelmää on tuomarien erottamattomuus. Jos yhtäkkiä putsataan 2750 tuomaria, se merkitsee sitä, että puolueeton oikeuslaitos on loppu.

Koskenniemi on hämmästynyt tavasta, jolla media viikonloppuna tuomarien massairtisanomisesta uutisoi. Erotettujen tuomarien lukumäärä ilmoitettiin, mutta lehdistö ei analysoinut sen pidemmälle, mitä irtisanomiset merkitsevät.

Mitä ne sitten Koskenniemen mukaan merkitsevät?

– Sitä, että Turkin oikeuslaitoksen maallinen selkäranka on katkennut ja tuomarien vapautuneille paikoille voidaan alkaa nimittää kirkonmiehiä. Kuka tietää, mitä oikeusvaltiolle, laeille ja lakien soveltamiselle nyt tapahtuu. Aletaanko Turkissa nyt katkaista käsiä varkailta?

"Erdoğanilla oli valmis nimilista"

Se, että vain muutaman tunnin sisällä vallankaappausyrityksen epäonnistumisesta Turkin hallinnolla oli valmiina tuhansien nimien lista irtisanottavista ihmisistä, kertoo Koskenniemen mukaan siitä, että lista on ollut olemassa jo ennen vallankaappausyritystä.

Turkin hallinto onkin Koskenniemen mukaan odottanut jo pitkään sopivaa tilaisuutta puuttua varsinkin tuomarikunnan, yliopistoväen ja lehtimiesten toimintaan – ja vallankaappausyritys antoi syyn nopeaan puuttumiseen.

Koskenniemi ei osaa sanoa, millä perusteella irtisanottavien nimet ovat listalle päätyneet, mutta syiden ei hänen mukaansa tarvitse olla suuria.

– Yliopistoväen kohdalla kyse voi olla mitä mitättömimmistä uskonnollisen eliitin vastaisista puheista tai ylipäänsä kriittisestä ajattelusta. Ne asiat, joita turkkilaisilta kollegoiltani kuulen, ovat erittäin hälyttäviä. Moni on sanonut, että kriittisen ajattelun ja kriittisen tutkimuksen ajat yliopistolla ovat nyt loppu.

Irtisanotut tuomarit taas eivät ole Koskenniemen arvion mukaan tukeneet Turkin islamistista muutosta tai tuominneet sillä tavalla kuin islamistien taholta toivottaisiin.

– He ovat ehkä olleet jopa näkyvästi sekulaarisia. Se riittää hyvin poistamaan henkilön virasta nyky-Turkissa.

Islamistien hyökkääminen oikeuslaitosta vastaan ei Koskenniemen mukaan ole sinänsä lainkaan yllättävää, sillä oikeuslaitos on ollut islamisteille aina ongelma.

– Oikeuslaitoksessa sovelletaan ennalta asetettuja normeja, joissa ei viitata mihinkään ylimaallisiin ilmiöihin. Tämä on tietysti ongelma valtiolle, jossa pyritään ajattelemaan, että laki on ennen kaikkea jumalan antamien käskyjen kokonaisuus.

Ottaako Turkki käyttöön kuolemanrangaistuksen?

Vallankaappaus on Koskenniemen mukaan luokilteltu kautta historian yhdeksi vakavimmista rikoksista. Vallankaappausyrityksen vuoksi Turkissa on nyt alettu puhua jopa kuolemanrangaistuksen käyttöönotosta.

Kuolemanrangaistuksen käyttöönotto rikkoisi Euroopan ihmisoikeussopimusta, mutta Koskenniemi ei usko tämän seikan pidättelevän Turkin hallintoa.

– Vielä muutama vuosi sitten oli kunnia-asia noudattaa Euroopan ihmisoikeussopimusta tai ainakin sanoa, että sitä noudatetaan. Tänä päivänä sopimusta voidaan pitää vain paperina. Britanniassakin keskustellaan Euroopan ihmisoikeussopimuksesta eroamisesta.

Jos Turkki todella päättää ottaa kuolemanrangaistuksen käyttöön, muu maailma ei pysty Koskenniemen mukaan tekemään asialle juuri mitään, sillä koko lännen johto on tähän saakka tukenut Erdoğania kamppailussa vallankaappausta yrittäneitä vastaan.

– Erdoğan on saanut länneltä valtuutuksen toimia siten, että järjestys palautetaan. On hänen asiansa päättää, mitä järjestyksen palauttaminen tarkoittaa.

– Epäilemättä ihmisoikeusjärjestöt ja monet eurooppalaiset poliitikot ovat tästä kauhuissaan. Minä olen kauhuissani. Mutta emme me voi tehdä sotilaallista interventiota Turkkiin.

Mitä Euroopan maiden johtajat sitten voivat tehdä?

– Pitää vain yrittää alleviivata rauhallisesti sitä, että paluu arkeen on tehtävä järjestelmällisesti, oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Tämän sanominen ei maksa mitään.

Kyse ei ole salaliitosta

On sanottu, että vallankaappausyritys tuli Erdoğanille kuin tilauksesta. Sosiaalisessa mediassa jopa spekuloidaan, onko koko vallankaappaus Erdoğanin juoni. Tähän Koskenniemi ei usko.

– Sosiaalinen media on täynnä sellaista spekulaatiota, että tässä on salaliitto ja että Erdoğan on masinoinut tämän. Minusta ei ole mitään syytä ajatella, että näin olisi. Meillä ei ole mitään sellaista tietoa, joka antaisi uskoa, että tästä olisi kysymys.

– Mutta Erdogan on taitava poliitikko ja osaa varmasti käyttää tällaista tilannetta hyväkseen.

Koskenniemen mukaan vallankaappauksen yrittäjät olivat "onnettomia tunareita" ja "typeryksiä", jotka eivät osanneet ennustaa yrityksen todellisia seurauksia.

– Olettaen, että tämä kaappausyritys olisi onnistunut, parin päivän sisällä meillä olisi valtava islamistinen vastarinta pitkin Turkkia ja Turkissa olisi syntynyt sisällissota.

– Turkki olisi ajautunut tilanteeseen, jota lähi-idässä valitettavasti olemme nähneet. Eivät nämä islamistit olisi jääneet sivusta katselemaan, jos nämä maallista valtaa kannattavat sotilaat olisivat pystyttäneet sotilasvallan.