Sanna Ukkola: Lapsesi venäläinen ruletti

Perusrokotusten epääminen lapselta on rinnastettavissa pahoinpitelyyn, äärimmäisessä tapauksessa jopa vammauttamiseen ja kuolemantuottamukseen, kirjoittaa Sanna Ukkola blogissaan.

Sanna Ukkola
Sanna Ukkola
Yle

“En ole antanut lapsilleni rokotteita – he ovat ihan luomuja”, puolituttu nainen kertoo.

“En usko siihen, että elimistöön pistetään vieraita aineita, jotka voivat aiheuttaa vakavia haittoja. Sitä paitsi rokotusohjelmat ovat rahakas bisnes.”

Hän kuulostaa ylpeältä, rehvakkaalta ja korostaa, kuinka lapset eivät ole olleet koskaan sairaita pientä flunssaa lukuun ottamatta.

“Kyllä keho itse pystyy hoitamaan suurimman osan taudinaiheuttajista.”

Niinköhän.

En sanonut naiselle tuolloin mitään – ymmärsin heti, että en pystyisi kääntämään äidin päätä, ja lapsiasiat voivat olla hyvin herkkiä. Mutta keskustelu jäi vaivaamaan pitkään. Jäin pohtimaan lapsia, joiden terveyden äiti vaarantaa oman ideologiansa takia eikä anna heille edes perusrokotuksia. Pieniä lapsia, joilta ei kysytä ja joilla ei ole mahdollista tehdä itse päätöstä omasta terveydestään.

Suomessa on herännyt keskustelu vanhemmista, jotka eivät rokotuta lapsiaan. Helsingin Sanomat kertoi laajassa jutussaan (siirryt toiseen palveluun) Pietarsaaressa vallitsevasta rokotevastaisuudesta. Pietarsaaressa moni jättää lapset rokottamatta, ja terveyttä hoidetaan hopeavedellä. (Kas kun ei yksisarvisuutteella.)

Pietarsaaressa enää alle 85 prosenttia 2013 syntyneistä lapsista on rokotettu. Joillain koululuokilla rokotuskattavuus on noin 60 prosenttia, eli neljää kymmenestä lapsesta ei ole rokotettu.

Luvut ovat hälyttäviä, ja riski paikallisiin epidemioihin on suuri. Vaarana on, että jo kertaalleen hävitetyt taudit palaavat.

On uskomatonta, että Suomen kaltaisessa sivistysmaassa rokotekritiikki jyllää edelleen.

Harvaa asiaa maailmassa on tutkittu niin paljon kuin neuvolarokotteita. Arvioiden mukaan rokotteet estävät vuosittain 2–3 miljoonan ihmisen kuoleman. Rokotteet ovat hävittäneet maailmasta isorokon, ja esimerkiksi polio, tuhkarokko ja jäykkäkouristustapaukset ovat vähentyneet huomattavasti. Rokotteet ovat yksi ihmiskunnan tärkeimmistä keksinnöistä koskaan.

Rokotekriitikot toteavat usein (kuten esimerkkiäiti blogini alussa), että rokottamattomat lapset ovat terveitä kuin pukit. Ihan varmasti on olemassa terveitä, rokottamattomia lapsia – mutta niin on olemassa myös kuopiolaisia lottomiljonäärejä, toimivia ihmedieettejä ja puhtaita huippu-urheilijoita.

Yksittäisten ihmisten kokemuksista ei voi päätellä yhtään mitään rokotteista suuntaan tai toiseen.

Kyseessä on lapsen oikeus saada suoja tappavia tauteja vastaan, ei vanhemman oikeus hörhöillä ja pelata venäläistä rulettia toisen ihmisen terveydellä.

Netin syövereissä täydelliset maallikot ylentävät itsensä lääketieteen asiantuntijoiksi ja levittävät kuulopuheita, salaliittoteorioita, tutun tuttujen tarinoita tai tieteellisiä artikkeleita, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Mutta usko on luja, ja lauma ympärillä vahvistaa omaa näkemystä.

Rokotteiden puolustajat puhuvat tilastoista ja numeroista, vastustajat yksittäisistä ihmisistä ja heidän sairastumisistaan. Vastassa on järki ja tunne – ja usein tunne on äänekkäämpi. Netistä on tullut uusi terveyskeskus, mitä sen ei todellakaan pitäisi olla. Jos kaikki sairaudet paranisivat netin perusteella, lääketieteellinen koulutus voitaisiin lopettaa turhana.

Rokotuskriitikot vetoavat usein myös harvinaisiin epäonnistumisiin, esimerkiksi ikävään sikainfluenssarokotukseen narkolepsioineen. Mutta kuten infektiotautien emeritusprofessori HS:n mielipidekirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun) muistuttaa: episodia ei pidä yleistää neuvolarokotuksiin. Ne on tutkittu paremmin kuin mikään influenssarokote, ja useimmista on jo hyvin pitkä kokemus.

Lapsen rokottamatta jättäminen on äärimmäisen itsekästä toimintaa. Siinä vanhemmat eivät riskeeraa pelkästään oman lapsensa terveyttä vaan myös ympärillä olevien lasten terveyden. Rokotusten antama suoja ei ole sataprosenttinen, joten sairastunut voi tartuttaa myös rokotetun luokkakaverinsa – tai naapurin pikkuvauvan, joka ei vielä ole ehtinyt saada rokotusta.

Huolestuttavaa asiassa on myös se, että moni lääkäri ei suostu osallistumaan rokotekeskusteluun, koska he pelkäävät aggressiivista palautetta ja ihmisten vihaa. Rokoteasiat herättävät valtavaa kiihkoa ja suuttumusta ihmisissä, joten vaarana on, että pelikenttä jää hörhöille.

Kyseessä on lapsen oikeus saada suoja tappavia tauteja vastaan, ei vanhemman oikeus hörhöillä ja pelata venäläistä rulettia toisen ihmisen terveydellä. Vaikka äiti ja isä ovat lastensa huoltajia, heillä ei ole oikeutta vahingoittaa näitä. Piiskaaminen ja selkäsaunat on kielletty laissa jo aikapäiviä sitten – puhumattakaan pahoinpitelystä.

Perusrokotusten epääminen lapselta on rinnastettavissa pahoinpitelyyn, äärimmäisessä tapauksessa jopa vammauttamiseen ja kuolemantuottamukseen.

Tilannetta voi verrata vanhempaan, joka pakottaa lapsensa kävelemään keskellä vilkasta autotietä, vaikka vieressä olisi turvallinen kävelytie.

Vaikka tuntuisi kuinka houkuttelevalta uskoa rokotuskriittisen tuttavan hehkutusta puhtaista ja kemikaalivapaista luomulapsista, kannattaisi uhrata hetki aikaa sen miettimiseen, miltä oma lapsi näyttäisi kurkkumädän runtelemana sairaspedillä. Mitä vastaat lapsesi kysymykseen: “Äiti, miksi minä sairastuin?”

Myönnetään: olen lääketieteen alueella itsekin maallikko. Mutta niin ovat lähes kaikki niistäkin, jotka kieltävät lapsiltaan perusrokotteet. Joten mihin uskoa, keneen luottaa?

Toisella puolella ovat esimerkiksi rokotusvastainen, kansallissosialismia avoimesti markkinoiva hörhösivusto Magneettimedia ja Skepsis-järjestöltä Huuhaa-palkinnon saanut Rokotusinfo. Toisella puolella on maailmanlaajuinen, vertaisarvioitu tiedeyhteisö, joka on onnistunut nostamaan ihmisten keskimääräisen eliniän länsimaissa lähes 80 vuoteen.

Joten kumman luokse lapsesi viet? Päätös on sinun.