Limisaumainen puuvene halutaan talteen Unescon listalle – "ei laiteta vitriiniin"

Pohjoismaiden yhteinen hanke ajaa limisaumaista puuvenettä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Yhä elävää veneenveiston ja veneilyn perinnettä halutaan näin vaalia ja edistää. Luettelointi tuo myös lisää näkyvyyttä. Tässä maailmanperintökohteiden sisarluettelossa ei Suomesta tai muista Pohjoismaista ole vielä yhtään kohdetta.

veneet
Puuvene
YLE

Limisaumainen puuvene on ollut Suomessa vuosisatoja tuttu näky niin sisävesillä kuin merellä. Nyt limisaumaveneperinne halutaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Tavoite on Pohjoismaiden yhteinen, sillä puuvene on tuttu myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa ainakin parin tuhannen vuoden ajalta. Hankkeen alkuunpanijana ovat olleet norjalaiset.

Suomen Merimuseossa Kotkassa järjestetään tänään yhteistyökokous, jonka tavoite on saada hankkeeseen mukaan lisää yhteistyökumppaneita. Suomesta mukana ovat jo Suomen merimuseo, merikeskus Forum Marinum, Puuveneveistäjät ja Korpo Hembygdsförening.

Limisaumaisen puuveneen perinteeseen luetaan paitsi taito veistää kyseinen vene, myös ne tiedot ja taidot, joita veneilyyn liittyy, kuten veneiden huoltaminen, kalastus ja näiden perinteiden eteenpäin vieminen.

Perinteet talteen wikiin

Aineeton kulttuuriperintö on elävää perintöä ja osaamista, joka on läsnä ihmisten arjessa. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on jo hyväksytty mukaan esimerkiksi akupunktio, Välimeren ruokavalio ja ranskalainen hevosmiestaito. Suomesta tai muista Pohjoismaista ei ole vielä yhtään kohdetta.

Suomi hyväksyi yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta kolme vuotta sitten. Suomalaiset yhteisöt – esimerkiksi yhdistykset tai harrastusporukat – voivat jo listata tärkeäksi katsomiaan perinteitä tänä keväänä avattuun Elävän perinnön wikiluetteloon verkossa (siirryt toiseen palveluun). Listalta löytyy limisaumaveneen ohella esimerkiksi mölkky, pesäpallo ja jokamiehenoikeudet.

– Mielenkiintoista seurata, mitä kaikkea meillä onkaan. Yön aikana sinne putkahti leipäperinne. Monessa maassa prosessit ovat melko hallinnollisia ja byrokraattisia, näin osallistavalla tavalla ei ole monessakaan maassa näitä perinteitä etsitty, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Leena Marsio Museovirastosta kertoo.

Wikiluettelosta on mahdollista tehdä edelleen ehdotuksia kansalliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, joka on tarkoitus avata ensi vuonna. Kansalliselle listalle valittujen kohteiden on mahdollista hakea myös Unescon kansainväliseen luetteloon. Suomessa kansallisen luettelon valinnoista ja kansainväliseen luetteloon tehtävistä ehdotuksista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.

Perinteiden halutaan elävän edelleen

Luetteloinnin tarkoituksena on tuoda näkyvyyttä esimerkiksi käsityötaidoille, rituaaleille, esittävälle taiteelle, suulliselle perinteelle ja juhlamenoille, jotka ovat siirtyneet ja yhä siirtyvät sukupolvilta toiselle eri puolilla maailmaa.

– Tärkeää valinnan kannalta on myös suunnitelmat siitä, miten perinnettä vaalitaan ja pidetään yllä. Ei tässä olla puuvenettä vitriiniin laittamassa, vaan perinnettä myös kehitetään, kertoo koordinaattori Leena Marsio Museovirastosta.

Suomessa on tällä hetkellä viisi oppilaitosta, jotka antavat opetusta puurakenteisen veneen valmistamisesta. Suoritettavat tutkinnot vaihtelevat veneenveistäjän noin vuoden perustutkinnosta runsaan kahden vuoden artesaanitutkintoon. Myös kansalaisopistot ovat vaihtelevasti järjestäneet esimerkiksi puisen soutuveneen rakennuskursseja.

Tie Unescon luetteloon on kuitenkin pitkä. Puuvene nähtänee listalla aikaisintaan syksyllä 2019.