A2 Lisääntymis-ilta: Lapsiperheille etsittiin tukea hallitukselta, työnantajilta ja Ruotsista

Ohjelman lomassa käyty Twitter-keskustelu muistutti myös tahdottomasta lapsettomuudesta.

A-teema
Piirros, joka kuvaa työryhmän ratkaisua siitä, miten kunnat voivat työnantajina tukea perheellisiä työntekijöitään.
Piirtäjä Linda Saukko-Raudan näkemys työryhmän ratkaisusta tukea kuntien perheellisiä työntekijöitä. Linda Saukko-Rauta

A2-ilta keskusteli maanantaina lisääntymisestä asiallisesti ja vahvoin argumentein. Tukea lasten hankkimiseen toivottiin hallitukselta, mutta mallia haettiin myös rapakon takaa Ruotsista.

Illan aikana käytiin keskustelua lasten puolesta ja lasten hankkimista vastaan. Pääosaan keskustelussa nousi illalla erilaiset tukimuodot, jotka kannustaisivat hankkimaan lapsia, joita Suomen talouden sanotaan kipeästi tarvitsevan.

Yhden esimerkin iltaan toi kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) muistelemalla opiskeluaikojaan, jolloin hän 19-vuotiaana sai ensimmäisen lapsensa.

– Jos oppilaitokset auttaisivat opiskelujen organisoinnissa, perheen perustaminen opiskeluaikana voisi olla helpompaa, pohti Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimusjohtja Juhani Pekkola ja muistutti näin, että oppilaitokset voivat olla mukana tukemassa syntyvyyttä.

Lasten hankkimista nuorena kannatti myös kahden lapsen isä Janne Kataja.

– Mitä aikaisemmin hankkii lapset, sitä enemmän on itsellä vuosia jäljellä lasten kasvettua aikuisiksi, Kataja perusteli kantaansa.

Radiojuontaja Kimmo Vehviläinen ei nähnyt tulevaisuutta lasten kannalta kovin ruusuisena, vaikka onkin itse kahden lapsen isä.

– En ole ollenkaan varma, että haluan lasteni hankkivan lapsia. Olen tosi huolissani siitä, kuinka kurjaksi elämä täällä ennen niin kauniilla planeetalla muuttuu.

Joustoista intoa lasten hankintaan

Keskustelussa peräänkuulutettiin erityisesti työelämän joustoja. Katseet käännettiin hallitukseen, mutta myös rapakon taakse Ruotsiin.

Grafiikasta näkyy, että ruotsalaiset isät käyttävät vauvavapaita suomalaisia enemmän.
Ruotsissa isät käyttävät huomattavasti enemmän vanhemmille tarkoitettuja vapaista kuin suomalaiset isät. Yle

– Ruotsissa miehet ovat enemmän kotona lasten kanssa, muistutti Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö. Kun perheiden hyvinvointi kasvaa, se lisää perheiden halua hankkia lapsia.

Tuleva perheministeri Annika Saarikko (kesk.) ei luvannut suomalaisille uusia etuuksia, mutta muistutti jo olemassa olevasta järjestelmästä.

– Meillä on jo mahdollista saada joustavaa hoitorahaa, mutta mahdollisuutta on toistaiseksi alikäytetty.

Joustava hoitoraha on Kelalta anottava korvaus vanhemmalle, joka tekee viikossa töitä 30 tuntia tai vähemmän. Joustavan hoitorahan määrä lasketaan työajan perusteella ja se on verotettavaa tuloa.

Joustoihin kannustettiin myös yritysten suunnasta. Lakitoimisto Fondian toimitusjohtaja Salla Vainio kertoi, että heidän työpaikallaan vallitsee lapsista iloitseva kulttuuri.

– Me järjestämme perhejuhlia, annamme mahdollisuuden etätöihin sekä osa-aikaisuuksiin, ja muistamme ihmisten olevan kokonaisvaltaisia - eli perheelliset ovat perheellisiä myös töissä.

Ratkaisun perässä ryhmätyönä

A2 Lisääntymis-illan aikana etsittiin ensimmäistä kertaa ratkaisuja pienen työryhmän avulla. Työryhmä sai tehtäväksi pohti kuntien keinoja työnantajana tukea perheellisiä työntekijöitään.

Ryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Salla Vainio, kansanedustaja Annika Saarikko sekä vauvarahaa maksavan Lestijärven kunnanjohtaja Esko Ahonen. Työryhmä sai aikaa viisi minuuttia.

Työryhmä listasi seuraavia asioita:

– Asenneilmapiiriin tarvitaan muutos. Perhe on positiivinen asia.

– Työelämän joustot omaan elämäntilanteeseen sopien. Työntekijöille oikeus osa-aikatyöhön oman perheen tarpeiden mukaan ja etätyöt mahdolliseksi, jos työ antaa myöden.

– Lapsille tulisi järjestää sairaanhoito. Takuumummo tai takuuvaari voisi löytyä esimerkiksi päiväkotien eläkkeelle jääneestä henkilökunnasta. Henkilöt voisivat tehdä töitä joko vapaaehtoisina tai kunnan palkkalistoille.

– Työpaikoille "lasten päivä", jolloin lapset pääsisivät tutustumaan vanhempien työpaikkaan ja ymmärtäisivät, missä äiti ja isä viettävät kaiket päivät.

Työryhmätyöskenteltyyn osallistunut Esko Ahonen kiitteli lähetyksen jälkeen työryhmätyöskentelyä.

– Toivottavasti siitä lähtisi nyt liikkeelle keskustelu. Tästä olisi nyt helppo jatkaa, toivoi Ahonen illan jälkeen tehdyssä haastattelussa.

– Me tarvitsemme lapsia ja me tarvitsemme nuoria. Kyllä jonkun täytyy meidätkin hoitaa. Tämä on tämän yhteiskunnan jatkumo.

Lestijärvi maksaa tällä hetkellä jokaisesta syntyvästä vauvasta 10 000 euroa. Esko Ahonen antoi ymmärtää, että muuttotappion kanssa kamppaileva kunta etsii edelleen uusia keinoja väkilukunsa kasvattamiseksi.

Illan aikana noin 1500 suomalaista osallistui #a2ilta -keskusteluun Twitterissä. Tässä muutama poiminta keskustelusta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.