Supo: Poliisin resurssit eivät tahdo riittää vastaanottokeskusten valvontaan

Ylen A-studiossa vieraillut Suojelupoliisin yksikönpäällikkö Kari Harju kommentoi viime päivinä edelleen kärjistynyttä tilannetta vastaanottokeskusten läheisyydessä. Hänen mukaansa väkivaltaiset yhteenotot ovat edelleen poikkeuksellisia. Turvallisuuden suhteen eniten huolta aiheuttaa riittävä tiedonkulku sekä poliisien resurssien riittäminen.

A-studio
Supon turvallisuus- ja aluepäällikkö Kari Harju.
Supon turvallisuus- ja aluepäällikkö Kari Harju.Yle

Vastaanottokeskusten liepeillä on viime viikkoina kuohunut usealla paikkakunnalla. Forssassa tilanne kärjistyi joukkotappeluksi, minkä seurauksena sekä paikalliset että turvapaikanhakijat ovat peloissaan.

Ylen A-studiossa vieraillut päällikkö Kari Harju Supon turvallisuus- ja alueyksiköstä totesi, että vakavat yhteenotot ovat edelleen poikkeustapauksia.

– Forssaa, Nurmijärveä ja Keuruun tapausta kun katsoo, niin kaikissa varsin pienistä asioista on lähdetty liikkeelle. On tönimisestä, huutelua, tai pahoinpitelyjä. Sitten joudutaan koston kierteeseen. Näin se usein tapahtuu.

Forssassa tapahtuneen joukkotappelun jälkeen paikalle saapui myös Suomi ensin -ryhmän edustajia, jotka olivat järjestämässä mielenosoitusta vastaanottokeskuksen eteen. Harju ei tällä erää pidä ryhmää varsinaisena turvallisuusuhkana.

– Kyseessä on ryhmä, joka on rekisteröity yhdistys ja pyrkii puolueeksi. Voin sanoa sen, että nämä täsmämielenosoitukset, mitä he tekevät, ovat sellaista kannatuksen hakua.

Tähän mennessä maahanmuuttovastaiset ryhmittymät ovat olleet hajanaisia.

– On totta, että ryhmiä on useita. Tämäkin ryhmä on ollut jonkinlaisen aikaisemman ryhmän jakautumisen tulos. Ne elävät aikansa. En usko, että mahdollinen tästä syntyvä puolue kestäisi kauaa. Enemmänkin ryhmät ovat hajonneet.

Tiedonkulussa on parannettavaa

Vastaanottokeskusten turvallisuusvaikutukset niiden sijoituspaikkakunnilla ovat nousseet voimakkaasti esille viime päivinä. Harjun mukaan turvallisuusarvioita päivitetään jatkuvasti.

– Jos tiedetään, että joku henkilö on meidän toimialaan kuuluvasti vaarallinen, niin ilman muuta informoidaan moniakin viranomaisia, myös vastaanottokeskusta. Henkilöstöä on koulutettu, mutta sitä voitaisiin varmasti tehdä lisää, Harju sanoi.

Kajaanissa sattuneesta surmatapauksesta syytetyt irakilaismiehet eivät olleet Supon tarkkailussa. Harjun mukaan tämä tarkoittaa, ettei heillä ollut minkäänlaisia tiedossa olleita kytköksiä esimerkiksi terrorismiin.

Poliisin resurssien suhteen Harju näkee edelleen parannettavaa, mitä tulee vastaanottokeskusten turvallisuuden valvontaan. Harjun käsityksen mukaan vastaanottokeskusten poliisitehtävät ovat pois yleistä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä.

– Poliisi on vahvasti mukana, mutta resurssit eivät ehkä riitä. Se sitoo aikaa, joskin viime aikoina vastaanottokeskusten poliisitehtävien määrä on vähentynyt.

Suojelupoliisi on mukana myös vastaanottokeskusten turvallisuuden tarkkailussa.

– Yhteistyötä viranomaisten välillä on lisätty. Tehdään uhka-arvioita niistä vastaanottokeskuksista, joissa on ollut ongelmia enemmän. Keskusrikospoliisissa on ryhmä, joka sitä käy läpi. Suojelupoliisi on siellä mukana, Harju sanoi.

Paperittomien määrä luultavasti nousussa

Moni Suomeen tuleva saa turvapaikkahakemukseensa kielteisen päätöksen. Heistä suurin osa valittaa hallinto-oikeuteen. Tällä hetkellä uusi valituksia tulee kolmesataa viikoittain. On arvioitu, että laittomasti maahan jäävien määrä tulee jatkossa kasvamaan.

– En sano, että se on varmaa, mutta todennäköistä. Ne, jotka eivät halua lähteä, menevät maan alle. Kyse on siis ihmisistä, jotka oleskelevat maassa viranomaisten tietämättä.

Harjun mukaan on mahdollista, että tulevana talvena on entistä enemmän ihmisiä, jotka piilottelevat Suomessa viranomaisten tietämättä.

– Tässäkin seurataan tilannetta ja puututaan silloin kun se on mahdollista. Kun henkilö katoaa, hänet etsintäkuulutetaan. Ja kun ihminen löydetään, voidaan tehdä käännytys, mikäli se vain on mahdollista, Harju totesi.