Turvapaikanhakijoiden psyykkisessä pahoinvoinnissa ja itsemurhayrityksissä kasvua

Turvapaikanhakijoiden henkiseen pahoinvointiin on havahduttu Oulussa, jossa psyykkistä hoitoa tarvitsevia aikuisia ja nuoria on aiempaa enemmän. Henkilöresurssipula on yksi syy mielenterveysongelmien kärjistymiseen.

Kotimaa
Mies istuu kivetyksellä ja selaa kännykkää.
Nuoret turvapaikanhakijat pelkäävät iänmääritystestin vaikuttavan turvapaikkapäätökseen.Yle

Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho kertoo, että turvapaikanhakijoiden keskuudessa psyykkinen pahoinvointi on lisääntynyt ja itsemurhayritysten määrä on kasvanut. Syynä ovat muun muassa kielteiset turvapaikkapäätökset ja iänmääritystestit.

– Aikuisia ja alaikäisiä turvapaikanhakijoita on todella paljon psyykkisessä sairaanhoidossa, enemmän kuin aikaisemmin.

Oulun Myllytullin tukiasumisyksikön johtaja Jenni Karppinen allekirjoittaa väitteen nuorten turvapaikanhakijoiden henkisestä pahoinvoinnista.

Moni pelkää, että iänmääritystesti vaikuttaa turvapaikkapäätökseen.

Jenni Karppinen

– Kyllä he voivat huonosti. Tieto siitä, että iänmääritystesti ylipäätään tehdään saattaa tulla vasta pitkän odotusajan jälkeen, mikä herättää turvapaikanhakijoissa pelkoa ja epäluottamusta. Asia on pelottava, koska heidän kotimaassaan ei välttämättä tunneta luottamusta viranomaisiin ja moni pelkää, että iänmääritystesti vaikuttaa turvapaikkapäätökseen.

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Snellmanin mukaan itsemurhayritysten esiintyvyys on silti verrattain vähäinen, eikä voida puhua laajemmasta ilmiöstä.

– Kyllähän siitä on tietoa, että kielteinen päätös on yksi riskitekijöistä turvapaikanhakijan mielenterveyden kannalta ja joidenkin kohdalla se voi myös olla osaltaan johtamassa tällaisiin tekoihin. Kuitenkin, yleisellä tasolla varsinaisia itsemurhayrityksiä on viime vuosina ollut verrattain vähän. Mutta se on yksi mahdollinen reaktio.

Tietoa siitä, että itsemurhat olisivat lisääntyneet muualla Suomessa ei ole.

Resurssipula hankaloittaa tilannetta

Sirpa Kansanaho kertoo, että turvapaikanhakijoiden lisääntyneet mielenterveysongelmat ovat erityisen iso ongelma, koska resurssit eivät riitä niihin puuttumiseen. Seurauksena turvapaikanhakijoiden psyykkiset sairaudet vaikeutuvat ja itsetuhoisuus lisääntyy.

Asia on pelottava, koska heidän kotimaassaan ei välttämättä tunneta luottamusta viranomaisiin.

Jenni Karppinen

– Me tarvitsisimme lisää henkilöstöä psyykkisten ongelmien hoitamiseen, sillä tilanne vielä oletettavasti pahenee, kun kielteisiä päätöksiä alkaa tulla yhä enemmän.

Tilannetta hankaloittaa entisestään, että vastaanottokeskuksille on asetettu säästöpaineita.

– Maahanmuuttovirasto on välittänyt tiedon, että kymmenen prosenttia pitäisi talousarviosta nipistää loppuvuoteen mennessä. Sen sijaan, että resurssitarpeet ja meidän tämänhetkinen tilanne ymmärrettäisiin, meille asetetaan vaatimuksia kiristää vyötä.

Kansanaho muistuttaa, että mikäli turvapaikanhakijoiden mielenterveysongelmiin pystyttäisiin puuttumaan aikaisemmin ja paremmin, niin säästettäisiin yhteiskunnan varoja.

– Itsemurhaa yrittäneiden turvapaikanhakijoiden psykiatrinen sairaanhoito on loppupeleissä huomattavasti kalliimpaa, Sirpa Kansanaho huomauttaa.