”Kuolluot kižatah miäččykižah moržan piäl" – tulipaččahii on sellitetty äijäh tabah

Nygöi ristikanzu ei pöllästy tulipaččahii nähtes, ga ennevahnas taivahan loikottajes ei suannuh ni mainita rebointulet/tulipaččahat-sanua.

Yle Uudizet karjalakse
Revontulia Grönlannissa.
Tulipaččahien roindah näh on olemas eriluadustu rahvahanstarinua. Ezimerkikse eskimosoil löydyy starin, kudaman mugah rebointulet roitah sendäh, gu kuolluot kižatah miäččykižah moržan piäl. Greenland Travel

Rebointulet ollah ”vallattu” ristikanzoi jo hätken. Sendäh ei ole nimittustu kummua sit, gu niilöin roindah yhtyy eriluadustu uskomustu eri mualoin rahvahanstarinois.

”Kustahto pohjazes on tulivuari, kudai purgahes da se nägyy tulipaččahinnu.”

”Mustu reboi libo tulireboi jouksou kustahto pohjazes da sen läimäjäs turkis kuvastutah rebointulet.”

”Jiämeri aldoilou da kuvastuu kuudu vaste, kudai omas puoles kuvasteleh ielleh tulipaččahinnu.”

”Jiämeres liikkuu kita, kuduan läimäi nahku kuvastuu tulipaččahinnu taivahas.”

Suomelazis da ulgomualazis starinois on yhtehine vähimyölleh se, gu ylen puaksuh rebointulet liitetäh kuolluzih, kuduat toratah toine toizenke taivahas. Ristikanzat ollah kunnivoitettu taivahan tulii, da kai varattu niilöi. Ezimerkikse kol’tansaamelazien perindön mugah pokoiniekat kižatah tulipaččahien läimäjes, eigo ristikanzu voi olla niilöin tiel eigo ni suas kaččuo niilöih hätkie.

Gu vai viheldännet, se suututtau kuolluzii, da pokoiniekat ryntätäh sit muan piäle šihisten. Uskomuksien mugah pedroil ei sua ajua ylen terväh eigo ni sua kellozii kilistellä rebointulien aigua, sanelou professoru Pekka Laaksonen.

”Henget toratah toine toizenke, toran merkinny on tulipačcahat.”

Siberis urhomiehet-pokoiniekat omas puoles kižatah miäččykižah. Tämän jyttysty starinua löydyy sežo eskimosoil.

”Tulipaččahat roitah, konzu kuolluot kižatah taivahas miäččykižah da miäčynny on moržan piä.”

Sinistä ja violettia voi revontulissa nähdä pian auringonlaskun jälkeen sekä kovemmissa revontulimyrskyissä.
Ennevahnas ristikanzat ollah varattu tulipaččahii.Vesa Vaarama / Yle

Laaksonen sanelou, gu tutkimuksis on löydynyh aiga vahnuagi mustohpanuo rebointuliloih näh. Ezimerkikse 1200-luvun muinasnorjas tulipaččahien roindu on sellitetty muga (silloi vie uskottih, gu mua on läpäkkö):

”Muan agjoilpäi nouzou liekkilöi, kuduat nävytäh tulipaččahinnu.”

”Jiä da pakkaine ollah moizet vägevät, ga net kai loškotetah.”

Suomi kogonah kuuluu rebointulivyöhykkeheh, mi omas puoles sellittäy uskomuksien da starinoin miäriä sego sen, mindäh ilmivöle on pandu mondu eri nimie. Laaksozen mugah on olluh sežo moizii uskomuksii, kudamien mugah tulipaččahien loškottajes kai ei sua sanuo iäneh rebointulet-sanua.

Yhtenjytyi, kui kondielegi on pandu kierdonimie, mugai tulipaččahilegi. Sendäh niilöile löydyygi äijy nimie.

Uskomuksien mugah pedroil ei sua ajua ylen terväh eigo ni sua kellozii kilistellä rebointulien aigua.

Pekka Laaksonen

Revontulet on päivännouzusuomelaine da pohjalaine nimitys tälle ilmivöle. Pohjanmual omas puoles niidy on kučuttu rutjakse. Tornionjogilaaksos nimitys on olluh taivaan valkeat.

Niilöin ližäkse vie Pohjanmeri palaa libo Pohjoinen palaa sego välyt sežo kuulutah rebointulien nimityksih.

Rebointulis on sežo kačottu tuliedu aigua: on uskottu ezimerkikse, gu tulipaččahat ennustetah tuliedu voinua.

Nygözel aigua tietäh, gu rebointulet ei roita kuolluzien toris eigo ni tulireboin turkis. Niilöin alguperä löydyy päiväzes (siirryt toiseen palveluun), kuduaspäi kogo aijan lähtöy piendy palastu kosmossah. Vuitti palazis piädyy Muan ilmukeräh da sie net kodvazekse viritytäh korgiembah energiitilah. Sen tilan purgavujes roih tuldu.

Luve sežo

"Vainajat pelaavat pallopeliä mursunpäällä" – Revontulia on selitetty monin tavoin