Yle kertoi soten uudesta valinnanvapausmallista – nyt virkamiehetkin julkistivat luonnoksensa

Suurin muutos Ylen viime viikolla kertomaan malliin on se, että koko valinnanvapauslainsäädäntö tehtäisiin jo tällä hallituskaudella. Toimeenpanoa vaiheistettaisiin.

Sote-uudistus
Valinnanvapaus
Stina Tuominen / Yle

Yle kertoi viime viikolla virkamiesten valmistelemasta valinnanvapaus-mallista. Eilen virkamiehet julkistivat valinnanvapausuudistuksen malliluonnoksen. (siirryt toiseen palveluun) Se on pohja jatkovalmistelulle. Poliitikot eivät ole vielä käsitelleet ehdotuksia.

Valinnanvapausuudistuksen ensimmäinen vaihe alkaisi 1.1.2019 ja toinen vaihe 1.1.2021. Kummassakin vaiheessa siirtymäaika olisi kaksi vuotta.

Ensimmäinen vaihe voimaan vuonna 2019

Yle kertoi jo viime viikolla, että ensimmäisessä vaiheessa valinnanvapaus koskisi lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja. Ihminen saisi itse valita palveluntuottajan, jolta hän voisi saada rajattuja perusterveydenhuollon palveluja ja sosiaalihuollon yleistä neuvontaa ja ohjausta. Tuottajan on oltava rekisteröity ja maakunnan hyväksymä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että lääkäritarjontaa tulisi enemmän ja pääsy vastaanotolle voisi helpottua. Suoraan asiakas saisi valita myös tuottajan, joka tarjoaisi rajattuja suun terveydenhuollon palveluja.

Virkamiehet myös ehdottavat, että käyttöön otetaan asiakasseteli. Maakuntien pitäisi ottaa asiakasseteli käyttöön ainakin kotiin annettavissa palveluissa, esimerkiksi vanhusten kotihoidossa.

Asiakassetelilllä ihminen saisi valita palvelujen tuottajan, kun maakunnan palvelulaitos olisi ensin arvioinut asiakkaan palvelutarpeen. Palvelun tuottajalla on oltava sopimus maakunnan kanssa.

Sote-uudistuksessa palvelulaitos on elin, joka vastaa muun muassa maakunnan omasta palvelutuotannosta. Sen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa.

Eilen, 10.10., julkaistussa virkamiesten ehdotuksessa uutta on se, että henkilökohtainen budjetti tulisi jo ensi vaiheessa, toisin kuin kerroimme. Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jonka esimerkiksi vammainen tai muuten tukea tarvitseva ihminen voisi saada tarvitsemiinsa palveluihin. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa ihminen päättää itse, mihin ja millaisiin palveluihin raha käytetään, kun maakunnan palvelulaitos olisi ensin arvioinut hänen palvelutarpeensa.

Ykkösvaiheessa ihminen saisi itse valita tavallisimmin tarvittavat lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut.

Ykkösvaiheen lakipaketti kirjoitettaisiin tänä syksynä ja se menisi eduskuntaan ensi keväänä ja tarkoitus olisi, että se hyväksyttäisiin yhdessä sote-järjestämislain ja maakuntalain kanssa.

Toinen vaihe voimaan vuonna 2021

Yle kertoi viime viikolla, että toisessa vaiheessa asiakkaan suoraan valittavien palvelujen valikoima laajentuisi muihinkin nykyisiin peruspalveluihin. Kakkosvaiheessa asiakas saisi myös valita erikoislääkäripalveluja.

Uutta aiemmin kertomaamme on se, että kakkosvaiheen lakipaketti kirjoitettaisiin vuoden 2017 aikana ja annettaisiin eduskunnalle keväällä 2018. Koko valinnanvapauslainsäädäntö tehtäisiin siis jo tällä hallituskaudella, vain toimeenpanoa vaiheistettaisiin.

Vuonna 2017 on ratkaistava, paljonko yksityisille yrityksille voidaan antaa mahdollisuutta käyttää julkista valtaa ja tehdä viranomaispäätöksiä.

Kakkosvaiheessa palvelutuottajan palveluvalikoima on laajempi, mikä antaa mahdollisuuksia suuremmille yrityksille. Iso kysymys onkin, miten pienten yritysten asema kakkosvaiheessa turvataan.