Kysely: talousviisaat eivät usko romahdusteorioihin, mutta edessämme on vakavia uhkia

Länsimaisia yhteiskuntia ei uhkaa talouskriisien aiheuttama romahdus, uskoo talouskeskustelijoiden enemmistö Ylen kyselyssä. Sen sijaan ilmastonmuutosta pidetään todellisena uhkana.

Perjantai
Hylätty alue Detroitissa.
Romahdusteoreetikot uskovat, että taloudelliset ja ekologiset kriisit ajavat teolliset yhteiskunnat romahduskierteeseen. Kuva hylätyltä alueelta Detroitista USA:sta.Jeff Kowalsky/ EPA

Niin sanotut romahdusteoreetikot uskovat, että maailman öljyriippuvuus ja taloudelliset ja ekologiset kriisit ajavat teollistuneet yhteiskunnat romahduskierteeseen. Suomalaisissa tutkimuslaitoksissa ja ajatuspajoissa vallitsee kuitenkin kehitysoptimismi: enemmistö ei allekirjoita romahdusvisiota. Ilmastonmuutosta pidetään joka tapauksessa vakavana uhkana. Tulos ilmenee ajankohtaisohjelma Perjantain kyselyssä. Perjantain kyselyyn vastasi 13 tutkimuslaitoksen ja ajatuspajan edustajaa.

Elämmekö öljyhuipun aikaa?

Fossiiliset polttoaineet ja etenkin öljy ovat romahdusteorioissa keskeisessä roolissa. Ajatus on, että öljy on niin merkittävä raaka-aine maailman tuotannolle, taloudelle, liikenteelle ja arkielämälle, että öljyntuotannon hiipuminen vahingoittaisi taloutta kohtalokkaasti. Perjantain kysely keskittyikin nimenomaan öljyntuotantoon, sen vaihtoehtoihin ja vaikutuksiin.

Öljypumppuja.
Öljy on teollistuneiden yhteiskuntien tärkein raaka-aine. Perinteinen öljypumppu on öljyntuotannon symboli.Wu Hong / EPA

Joidenkin arvioiden mukaan maailmantalous on saavuttanut jo ns. öljyhuipun (peak oil), jonka jälkeen öljyn tuotanto väistämättä vaikeutuu, kallistuu ja laskee. Elämmekö mielestäsi öljyhuipun aikaa?

Vain neljä vastaajista näkee, että öljyn tuotantohuippu on jo käsillä.

Monet tunnusmerkit viittaavat siihen suuntaan, että elämme. Öljyhuippu on kuitenkin asia, jonka voimme todentaa vasta kun olemme ohittaneet sen useilla vuosilla. Toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen / Ajatuspaja Demos Helsinki

Mielestäni olemme ainakin hyvin lähellä öljyhuippua. Uusia öljylähteitä löydetään aiempaa vähemmän ja uusiutuvat syrjäyttävät öljyä yhä enemmän. Erikoistutkija Heikki Taimio / Palkansaajien tutkimuslaitos PTL

Öljyhuipun ajan kukin määrittelee hieman omalla tavallaan, mutta mielestäni kyllä elämme. Tavanomaisen raakaöljyn tuotantohuippu oli käytännössä vuonna 2008, jonka jälkeen kokonaistuotantoa on lisätty lähinnä liuskeöljyllä, nestekaasuilla ja öljyhiekan tuotannolla,(…),joten tuotantokustannukseltaan halvan öljyn tuotantohuippu on käsillä tai jo mennyt. Tietokirjailija Rauli Partanen / Peak Oil Finland Oy

Kyllä. Johtaja Karina Jutila / Ajatuspaja e2

Vastaajien valtaosa suhtautuu öljyhuippuun epäillen tai näkee sen olevan vasta tulossa.

Viime vuosien kulutus- ja tuotantoluvut eivät viittaa siihen, että öljyn kulutuksen ja tuotannon huippu olisi jo saavutettu. Ja ainakaan näin ei ole tapahtunut sen vuoksi, että öljyn tuotannon tekniset mahdollisuudet olisivat ehtyneet. Jos näin olisi käynyt, hintatason pitäisi olla selvässä nousussa. Toimitusjohtaja Vesa Vihriälä / Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tällä hetkellä raakaöljyn tuotannossa tehdään jatkuvasti ennätyksiä, samoin kysyntä kasvaa noin 2 %:n vuosivauhtia niin pitkälle kuin voi faktapohjaisesti ennustaa. (…) Onkin sanottu, että öljyn käyttö tai käytön merkittävä väheneminen ei johdu siitä, että öljy loppuisi, vaan siksi, että ilmastonmuutoksen torjunnan myötä keksitään korvaavia ratkaisuja öljylle siellä, missä se on mahdollista. Eli ”peak oil” termi sellaisenaan ei enää nykyisin ole relevantti. Toimitusjohtaja Helena Vänskä / Öljy- ja biopolttoaineala ry

Kansantaloustieteen näkökulmasta tällainen teoria on vailla pohjaa, koska se perustuu melko rankkoihin  oletuksiin (tiedossamme on kaikki maailman öljyvarat, hyödynnettävissä olevien öljyreservien määrä on rajallinen, öljyntuotanto noudattaa symmetristä käyrää, teknologia ei kehity ja öljyn hinta on vakio tai sillä ei ole mitään vaikutusta päätöksiin). Yksikään näistä oletuksista ei ole realistinen.  Ylijohtaja Anni Huhtala / Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Tärkeämpi kysymys kuin onko huippu saavutettu vai ei, on miten me saamme öljyn ja muut fossiiliset energialähteet korvattua uusiutuvilla (…) ja miten taloudellinen kasvu irtikytketään uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä. Johtaja Juha Kaskinen / Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Olemme lähestymässä öljyhuipun aikaa, mutta mielestäni se johtuu enemmänkin halusta siirtyä fossiilista polttoaineista vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin. Öljyvarantoja vaikuttaa kuitenkin vielä riittävän pitkälle tulevaisuuteen – ainakin viisaasti säännösteltynä. Toimitusjohtaja Markus Kanerva / Ajatuspaja Tänk

Jos öljyhuippu on edessä, en usko että se on käsillä vielä nyt vaan pikemminkin joskus 2030-luvulla. Silloinkaan en usko, että kysymys on resurssiniukkuudesta, vaan pikemminkin innovaatioiden ja parantuneen tehokkuuden tuottamasta kysynnän hidastumisesta. Johtaja Matti Apunen / Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA

Voidaanko öljy korvata?

Romahdusteorioiden mukaan öljyä korvaavaa energialähdettä ei ole vielä löydetty tai kehitetty.

Aurinkopaneeleja aidan takana rivissä Haminan Mäkelänkankaalla.
Aurinkopaneeleilla tuotetaan jonkin verran sähköä Suomessakin.Miina Sillanpää / Yle

Millä ratkaisuilla öljyn käyttö voitaisiin korvata niin, että maailmantalous ei kärsisi korvaamatonta vahinkoa? Mitkä ovat Suomen vaihtoehdot öljylle?

Kolme vastaajaa pitää öljyn korvaamista mahdottomana ilman massiivisia vaikutuksia maailmantalouteen.

Olennaista on se, että energian pitää olla 1) edullista 2) hyvin runsasta, ja saatavissa jokseenkin kaikkialla 3) luotettavaa 4) skaalattavaa. Juuri mikään muu energian muoto ei täytä kaikkia näitä ehtoja. Tästä syystä fossiiliset polttoaineet ovat vielä pitkään kilpailukykyisiä. Esimerkiksi aurinko- ja tuulienergia täydentävät fossiilisia polttoaineita, mutta eivät oikein mitenkään voi korvata niitä kokonaan ennen suurta läpimurtoa akkuteknologiassa, mitä rukoilen päivittäin. Bioenergian kukaan tuskin haaveileekaan korvaavan fossiilisia, minä ainakaan en.   Matti Apunen / EVA

Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä mitään yksittäistä ratkaisua öljyn käytön korvaamiseksi, varsinkin kun öljyn käyttö kasvaa globaalisti koko ajan. Maailma on vielä tällä hetkellä niin riippuvainen öljystä, ettei muutos tapahdu nopeasti tai helposti. Nykyisin maailmantalous romahtaisi ilman öljyä ja esimerkiksi ruuantuotanto loppuisi maailmassa. Helena Vänskä / Oljy- ja biopolttoaineala ry

Nähdäkseni lyhyemmällä tähtäimellä öljyn korvaaminen ei ole mahdollista niin etteikö sitä keskeisenä voimanlähteenään käyttävä maailmantalous kärsisi (…). Öljynkäytön mittakaava ja toisaalta monipuolisuus ja korvaamattomuus esim. materiaalien raaka-aineena ja nykyisen kaluston polttoaineena tekevät nopeista korjausliikkeistä mahdottomia. Rauli Partanen / Peak Oil Finland ry

Vastaajien enemmistö uskoo, että muutospaineet pakottavat löytämään kestäviä ratkaisuja öljyn tilalle. Käsitykset siitä, mitä vaihtoehdot käytännössä olisivat, jäävät kuitenkin kirjaviksi tai kokonaan kehitysuskon varaan.

Olemme menossa kohti uusiutuvia ja lähes ilmaisia energialähteitä. Sähkön tuotanto tulee jatkossa perustumaan niihin. Ydinvoima ei pitkässä juoksussa tule olemaan kannattavaa niihin verrattuna. Heikki Taimio / PTL

Ilmastopolitiikka on johtamassa siihen, että tulevaisuudessa ongelma ei olekaan öljyn riittävyys vaan öljyn käyttöön liittyvät ympäristöongelmat kannustavat luopumaan öljystä.(…) Taloustieteilijän vastaus on, että emme osaa arvata teknologisia vaihtoehtoja – raaka-aineen niukkuus ja sitä myötä hinnan nousu pitävät kuitenkin huolen siitä, että vaihtoehtoisen teknologian kehittäminen kannattaa. Anni Huhtala / VATT

Monipuolisilla uudistuvilla energialähteillä (esim. tuuli, aurinko, aalto, vuorovesi, geoterminen energia, vesivoima rajauksin jne,), energiatehokkuutta kehittämällä ja säästämistä unohtamatta öljy ja hiili voitaisiin korvata jo nykyteknologioilla.(…)  Ja uusia energiateknologioita kehitetään koko ajan. Juha Kaskinen / Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Mikäli ilmastotavoitteet aiotaan saavuttaa, talouden on perustuttava entistä enemmän sähköön. Sähköä voidaan tuottaa päästöttä ydinvoiman ja ainakin jossakin määrin uusiutuvien energiamuotojen avulla. Sähköistyminen koskee koko taloutta, niin liikennettä kuin lämmitystäkin. Toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen / Ajatuspaja Libera

Liikenteessä, jossa öljyn korvaaminen on haasteellisinta, selkein vaihtoehto on sähköauto, jonka yleistyminen voi tapahtua hyvinkin nopeasti jos öljyn hinta jää pysyvästi korkealle tasolle. Aurinkoenergia on keskeinen tulevaisuuden energialähde myös Suomessa, samoin jo olemassa oleva sähköntuotantokapasiteetti vesi- ja ydinvoimaa. Toiminnanjohtaja Jukka Pietiläinen / Vasemmistofoorumi

Ajan mittaan sekä energian säästö että uusien energialähteiden kustannusten lasku tekniikan kehittymisen myötä vähentävät öljyn tarvetta ja kysyntää. Jos tämä prosessi etenee tasaisesti (…) öljyn käytön vähenemisen ei tarvitse aiheuttaa vahinkoa globaalille talouskehitykselle.(…) Lyhyellä aikajänteellä Suomen vaihtoehdot öljylle ovat lähinnä ydinvoima, metsäpohjainen bionergia ja kaasu. Vesa Vihriälä / ETLA

Uuden energiatuotannon on oltava taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävää eli sen on perustuttava uusiutuvan eloperäisen aineksen eli biomassan hyödyntämiseen. (…)Energiamurroksen toteutuminen edellyttää laajaa havahtumista tilanteeseen ja yhteiskunnan kaikkien osapuolten tekoja muutoksen aikaansaamiseksi. Karina Jutila / e2

Romahtavatko teolliset yhteiskunnat?

Romahdusteoreetikot ajattelevat, että fossiilisiin polttoaineisiin ja finanssikapitalismiin perustuva talousjärjestelmä ajautuu väistämättömään kriisiin ja suistaa yhteiskunnat romahduskierteeseen.

Eräät tutkijat katsovat, että öljyhuippu, finanssikriisit ja muut yhteiskunnalliset ja ekologiset kriisit johtavat nykyiset teollistuneet yhteiskunnat taloudelliseen, sosiaaliseen ja jopa kulttuuriseen romahdukseen. Pidätkö romahdusteoriaa varteenotettavana ajatusmallina?

Vain kaksi vastaajaa pitää romahdusteorioita varteenotettavina.

Romahdus on moniselitteinen käsite - rahoitusjärjestelmä voi romahtaa hetkessä, tai sitten (hyvinvointi)yhteiskunnan romahtaminen voi viedä vuosikymmeniä, jopa sukupolvia. Romahdusvaara on aina läsnä, ja siihen altistavia riskejä pitää pyrkiä tunnistamaan, hillitsemään ja välttämään. Tässä mielessä romahdusteoria on varsin varteenotettava ajatusmalli.(…) Yhteiskunta joka menettää toivonsa huomiseen ja uskoo romahtamiseen, romahtaa varsin todennäköisesti. Toisaalta romahtamisen riskin vähättely voi johtaa samaan. Rauli Partanen / Peak Oil Finland ry

Systeeminäkökulmasta tarkasteltuna talouden, kulttuurin ja yhteiskunnan rakenteita on merkittävin osin luotu luonnonvarojen (uusiutuvien ja uusiutumattomien) käyttöön, mikä on rapauttanut  tai vähintäänkin muovannut ekologista järjestelmää. (…) Eri romahdusteorioiden yhdistelmät ovat tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta hyvinkin varteenotettava mahdollinen tulevaisuuden tulema. Juha Kaskinen / Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Hylättyjä rakennuksia Detroitissa.
Näkymät USA:n kaupunkien hylätyiltä teollisuusalueilta istuvat romahdusteorioihin. Kuva Detroitista.Jeff Kowalsky / EPA

Vastaajien valtaosa torjuu vision öljy- ja talousperustaisesta romahduksesta.

Olen optimisti, joten ajattelen, että ihmiskunta kykenee ratkaisemaan itse aikaansaamansa ongelmat. Siksi en pidä romahdusteoriaa todennäköisenä. Uskon, että uusiutuvien energiamuotojen nopea teknologinen kehitys, ihmisten halu lisätä energiaomavaraisuuttaan ja siitä kehittyvä hajautettu tuotanto sekä energiankulutusta tehostava digitalisaatio mahdollistavat ratkaisut ennen romahdusta. Tuuli Kaskinen / Demos Helsinki

Globalisaatio ja verkostoituminen on pääosin tehnyt maailmaa vastustuskykyisemmäksi. Toki talouksien tiivis kytkeytyminen yhteen tarkoittaa, että kriiseistä tulee maailmanlaajuisia. Mutta toisaalta paikalliset olosuhteet eivät enää määrää asukkaiden kohtaloa. Heikki Pursiainen / Libera

Koska öljyhuippu ei ole resurssiperustainen, en usko sen aiheuttavan romahdusta. Finanssikriisit ovat toistuvia ja ehkä jopa väistämättömiä, mutta jos markkinatalous on avointa, se korjaa itsensä samoin kuin luonto metsäpalon jäljiltä. (…)Ihmisten terveys on parempi kuin 20 tai 50 vuotta sitten. Lapsikuolemia on vähemmän. Väkivaltaa on vähemmän. Sotia on vähemmän. Ihmiset ovat paremmin ravittuja. Monin paikoin ympäristön tila on jopa kohentunut. Elintason nousu on hillinnyt väestönkasvua kaikkialla missä elintaso on noussut. Mikä evidenssi aidosti viittaisi siihen, että apokalypsi nielaisisi meidät huomenna? Matti Apunen / EVA

En pidä romahdusteorioita varteenotettavina vaihtoehtoina, jos niillä viitataan yhteiskuntien totaaliseen romahdukseen. (…)  Öljyhuippu ei tuota mitään varsinaista kriisiä. Finanssikriisejä voi tulla lisää, mutta ne ovat hallittavissa niin, ettei tule mitään romahdusta. Heikki Taimio / PTL

Taloustieteen näkökulmasta romahdus edellyttäisi sitä, että markkinataloudessa ei huomattaisi mitään merkkejä ekologisesta muutoksesta, esimerkiksi haitallisista ympäristövaikutuksista, ja siksi vaikutuksia ei alettaisi säädellä mitenkään. (…)Terveysvaikutukset ovatkin suurin yksittäinen syy, miksi on vaikea uskoa, että kokisimme romahduksen, joka tulisi yllätyksenä. Anni Huhtala / VATT

En pidä romahdusteoriaa varteenotettavana ajatusmallina. Ainakaan niin, että se johtuisi öljyn hinnan noususta. Se, että vain reagoimme ongelmiin, emmekä ota aktiivista otetta niistä on meitä kaikkein akuuteimmin kohtaava ongelma. Markus Kanerva / Tänk

Finanssikriisien toistuminen jossakin muodossa on jopa todennäköistä ja tällöin puhutaan paljon lyhyemmästä aikajänteestä. Sellaisilla voi olla hyvin ikäviä vaikutuksia, (…)  Mutta on vaikea uskoa, että finanssikriisien seurauksena olisi globaali taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen romahdus. (…) "Öljyhuippua" öljyn tuotannon teknisten rajoitusten takia tapahtuvana tuotannon laskuun kääntymisenä en näe tällaisena kriisin lähteenä. Vesa Vihriälä / ETLA

Suomen tapauksessa uskon että poliittinen järjestelmä pystyy tekemään ratkaisuja joilla kriisit pystytään välttämään ja haittoja minimoimaan. Ehkä suurin uhka voisi liittyä nopeasti etenevään epidemiaan enemmin kuin finanssikriisiin tai öljyhuippuun. Jukka Pietiläinen / Vasemmistofoorumi

Jos valtiot, yritykset, järjestöt, media ja yksittäiset kansalaiset toimivat (kestävän energiamurroksen toteuttamiseksi, huom. JR), romahdusta ei tule. Ihminen pärjää, yritykset ja yhteiskunnat pärjäävät ja ympäristö kestää eli murros voi tarkoittaa kehitystä hyvään suuntaan. Karina Jutila / e2

Aikuinen ja kaksi lasta kävelevät kuivuneella riisipellolla.
Moni Perjantain kyselyyn vastannut piti ilmastonmuutoksen seurauksia vakavimpana uhkana ihmiskunnalle.Jay Rommel Labra / EPA

Kehitysoptimismin ohella nähdään kuitenkin merkittäviä uhkatekijöitä. Moni vastaaja korostaa, että ilmastonmuutos ja myös laajamittaiset kansainvaellukset ovat vakavia uhkia, jotka saattavat johtaa kriiseihin ja jopa romahdukseen.

Ilmastonmuutos - ja esimerkiksi siitä johtuva kuivuus ja veden puute - voi aiheuttaa merkittäviä väestövaelluksia. Tästä seuraa pahimmillaan vakavia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia globaalisti.  Helena Vänskä / Öljy- ja biopolttoaineala ry

Isommat uhkat liittyvät ilmastonmuutokseen ja sitä seuraaviin kansanvaelluksiin, jotka huonosti hoidettuna voivat johtaa kriiseihin. Markus Kanerva / Tänk

Uskon laajamittaisten muuttoliikkeiden olevan merkittävin tekijä, joka voi aiheuttaa länsimaisten yhteiskuntien romahduksen. (…) ja mitä enemmän eurooppalaiset yhteiskunnat muuttuvat maahanmuuton myötä monikulttuurisiksi, niin sitä enemmän ne alkavat muistuttaa etnisten konfliktien ja sisällissotien repimiä Lähi-idän valtioita. (…)  Yhteiskunnat voivat kestää merkittäviäkin taloudellisia romahduksia, mutta valtaosassa maailman romahtaneista valtioista ongelmien taustalla ovat etniset ristiriidat, jotka kärjistyvät heikoissa taloudellisissa olosuhteissa. Toiminnanjohtaja Simo Grönroos / Suomen Perusta

Romahdus voisi tapahtua, jos joku ilmastonmuutokseen liittyvä arvaamaton tapahtumaketju lähtisi liikkeelle ja alkaisi ruokkia itseään. Merten hiilensidontakyvyn heikkeneminen tai jään alta vapautuvien soiden metaanipurkaukset voisivat olla sellaisia. Tuuli Kaskinen / Demos Helsinki

Ilmastonmuutos voi monien asiantuntevien arvioiden perusteella johtaa katastrofaalisiin ympäristömuutoksiin useiden kymmenien vuosien aikajänteellä, jos lämpenemistä ei saada pysähtymään. Mutta juuri tämän kehityksen estämiseksi on viime vuosina tehty paljon työtä, josta myös alkaa näkyä tuloksia. Vesa Vihriälä / ETLA