Digitaaliset markkinapaikat kilpailevat työn tekijöistä ja teettäjistä, mutta millä hinnalla?

Ensin oli Airbnb. Sitten tuli Uber. Nyt puhutaan uberisaatiosta, jonne tunkevat kaikki: hyvinvointi, siivous, kauppa, ravintolat ja monet muut toimijat.

A-teema
Kuvakooste erilaisista työnhakupalveluista.
Uusia  digialustoja perustetaan hurjaan tahtiin kaikkialla maailmassa – jokainen haluaa olla jonkun alan Uber ja nousta kansainväliseksi toimijaksi.Yle

Työelämän murros on synnyttänyt joukon digitaalisia palvelualustoja, joiden avulla halutaan saada tekemätön työ ja työntekijät kohtaamaan. Sovelluksissa työntekijä ilmoittaa, mitä on valmis tekemään ja työnantaja, mitä tarvitsee.

– Kyse on digitaalisesta markkinapaikasta, jossa tekijä ja teettäjä voivat kohdata ja tehdä työdiilin. Työsuhdetta ei synny, eikä virallista, velvoittavaa työnantaja-työntekijäsuhdetta ja siihen liittyvää turvaa tai etuisuuksia, muistuttaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mervi Hasu.

Tinki on tuorein tulokas

Töitä Suomessa ja maailmalla välittävät mm. Treamer (siirryt toiseen palveluun), Freelancer.com (siirryt toiseen palveluun), Mamwork (siirryt toiseen palveluun), WeTask! (siirryt toiseen palveluun), GoWorkaBit (siirryt toiseen palveluun), Fiverr (siirryt toiseen palveluun), Clickworker (siirryt toiseen palveluun), Upwork (siirryt toiseen palveluun)ja moni muu. Tuorein tulokas markkinoilla on yrittäjä Jari Sarasvuon luotsaama Tinki (siirryt toiseen palveluun), jonka nimi tulee tekemätöntä työtä tarkoittavasta murresanasta.

– Tinkin kunnianhimoinen tavoite saada Suomeen lisää työtä, kiteyttää projektin tuottaja Hanne Kettunen.

Mervi Hasu pitää periaatteessa hyvänä, että työn tarjoamisesta syntyy kilpailua, jolloin kehitys pakottaa eri osapuolia terästämään palvelujaan. Etenkin nuorille alustat kommunikoivat hyvin. Digipalvelussa voidaan hoitaa monia asioita tehokkaammin. Se säästää resursseja.

Hasu tutustui Tinkiin A2 Palkkaerot-illan pyynnöstä. Hänen mielestään viranomaisten vastaavat palvelukanavat häviävät selvästi uusille työn jakamisen alustoille.

– Näyttää mukavalta ja helposti lähestyttävältä palvelulta, kuten useimmat muutkin vastaavat alustat. Toinen asia on, tuottavatko ne aidosti lupaamaansa arvoa käyttäjille, eli töiden teettäjille ja töiden tekijöille. Tästä ei ole vielä tarpeeksi tutkimustietoa, Hasu korostaa.

– Alustatyöstä voi olla vaikea kerryttää pääasiallista ja tasaista toimeentuloa, kuten muustakin ns. vanhan ajan keikkatyöstä. Alustalta työtä ottava hyväksyy periaatteessa itsensä työllistäjä-aseman, joka on juridisesti epätäsmällinen.

Epäselvää on, kenelle ja miten kaikki alustalle kertyvä tieto työntekijästä on käytössä?

Mervi Hasu

Uberisaatio leviää kaikkialle

Ensin oli Airbnb, jonka kautta yksityiset ihmiset voivat vuokrata majoitusta toisilleen internetin kautta. Sitten tuli Uber, älypuhelimessa toimivaan sovellukseen perustuva taksipalvelu, jossa kuka tahansa voi omalla autollaan kuljettaa asiakkaita paikasta toiseen. Nyt puhutaan uberisaatiosta, jonne tunkevat kaikki: kauppa, liikenne, majoitus, ravintola-ala ja lukuisat muut toimijat.

– Alustoilla on merkitystä työmarkkinoilla. Aika näyttää, tuottavatko työn joukkoistamisen alustat todella merkittävää lisäarvoa työntekijöille, liiketoiminnoille ja yhteiskunnalle, Mervi Hasu pohtii.

Hän toimii osahankkeen johtajana vastikään aloittaneessa Fiksu työ alustatalouden aikakaudella (siirryt toiseen palveluun) –hankkeessa ja johtaa Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä KUMOUS-hanketta (siirryt toiseen palveluun).

Jos peruskoulu olisi uber-palvelu?

Hasu näkee digitaalisissa palvelualustoissa myös hyvää: parhaimmillaan ne ovat nopea tapa yksilölle saada lisäansioita ja itselleen sopivia tehtäviä sopivaan aikaan. Työstä voi räätälöidä omanlaisen palapelin.

Toisaalta uber-palvelumalliin liittyvä valinnanvapaus on kyseenalainen palveluissa, joiden käyttäjät ja tarvitsijat eivät ole täysivaltaisia toimijoita, kuten lapset, muistisairaat vanhukset, vaikeasti sairaat tai vammaiset ihmiset.

– Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja eettisyys edellyttää, että osa palveluista on yhteiskunnan järjestämiä, tuottamia ja valvomia. Jos peruskoulu olisi uber-palvelu, vain hyvin toimeen tulevat pystyisivät tilaamaan parhaat opettajat, Hasu pohtii.

Yrittäjien määrä moninkertaistuu

Tinki avattiin kaikelle kansalle vasta viikko sitten. Tuottaja Hanne Kettunen kertoo sen tarjoavan töitä esimerkiksi digitaalisen sisällöntuotannon, hyvinvoinnin, siivouksen, asumisen ja personal trainingin saroilla.

– Ensimmäinen versio on ulkona ja uusia toiminnallisuuksia tulee, kun nähdään mikä on suurin kysyntä. Työn tekeminen tulee muuttumaan Suomessakin. Freelancerina ja yksityisyrittäjänä työtä tekevien määrä tulee moninkertaistumaan muutamassa vuodessa, Hanne Kettunen ennustaa.

Siksi hän uskoo, että kysyntää riittää myös erilaisille sovelluksille. Hänen mukaansa Tinki eroaa muista palveluista siten, että se rajaa ostajalle tulevien tarjousten määrää.

– Ostaja ei koskaan saa enempää kuin viisi tarjousta ja meidän algoritmi takaa, että ne ovat lähtökohtaisesti oikeita: ihmiset ovat päteviä ja heillä on riittävä osaaminen.

Vale-työntekijöillä on Kettusen mukaan lyhyt ura. Tinki toimii Airbnb:n tavoin niin, että työn ostajilta kysytään aina arvio, joka näkyy työntekijän profiilissa. Ensi vuonna työtä tarjoavilta aletaan myös periä maksua ilmoittamisesta Tinkissä, jos ostaja katsoo lähetetyn tarjouksen.

– Ehkä viisi euroa, Kettunen sanoo ja lisää, että jatkossa Tinkissä voitaisiin myös myydä lisäpalveluita, kuten urakehityskonsultointia ja apua profiilin luomiseen tai tarjousten tekemiseen.

Palveluissa myös riskejä

Työterveyslaitoksen Mervi Hasun mielestä Tinki ei eroa olennaisesti jo muista pidempään toiminnassa olevista alustoista.

– En tunne tarkasti kaikkien toimintaperiaatteita, mutta kaikkiin ei kuulu maksua.

Hasu näkee digipalveluissa myös riskejä yksilön kannalta.

– Alustan käytön helppous voi olla koukuttavaa. Epäselvää on, miten kaikki alustalle kertyvä tieto työntekijästä on käytössä, kenelle, ja miten? Alustoihin liittyy vastavuoroiset julkiset keikkakohtaiset arvioinnit. Negatiiviset työn tekijään kohdistuvat arvioinnit teettäjältä voivat olla pitkävaikutteisia, hän varoittaa.

Amatöörit myymään taitojaan

Tuottaja Hanne Kettunen haluaa rohkaista myös amatöörejä kertomaan taidoistaan Tinkissä. Esimerkiksi amatöörivalokuvaaja voisi mainostaa taitojaan ja katsoa, syntyykö siitä uutta elämää tai lisätienestiä.

– Kaikilla on paljon piileviä kykyjä ja piileviä tarpeita. Niitä me haluamme tuoda esille.

Uusia digialustoja perustetaan hurjaan tahtiin kaikkialla maailmassa. Jokainen haluaa olla jonkun alan Uber ja nousta kansainväliseksi toimijaksi. Myös Tinkin tuottaja Hanne Kettunen halajaa maailmalle.

– Varmasti viedään muille markkinoille. Esimerkiksi Saksa on yksi kiinnostuskohde, hän kertoo.

Mervi Hasu muistuttaa, ettei asiaa ole vielä selvitetty luotettavasti Suomessa.

– Hollannissa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa tehdyt selvitykset viittaavat siihen, että alustojen kautta työn ottaminen on kasvussa ja alustoilla etsitään ja tehdään ihan vakavasti otettavaa asiantuntijatyötä, Hasu sanoo.

Kaikkea ei kuitenkaan pidä hänen mielestään digitalisoida.

– Suurin osa hoivasta ja opetuksestakin tehdään edelleen käsin ja kasvokkain kohdaten ja niin tulee ollakin. Ihminen tekee arvovalinnat.

Saako useampi töitä, jos palkkaerot kasvavat Suomessa? Kuinka pienellä palkalla sinä lähtisit töihin? Kenelle kuuluu suuri, kenelle pieni palkka? Suomen suurin keskusteluohjelma etsii ratkaisuja palkkatöiden lisäämiseksi. A2 Palkkaerot-ilta 19.10. TV2 klo 21.30 #a2ilta

Korjaus 20.10 klo 14.33: Artikkelia tarkennettu Tinkin maksullisuuden osalta.