Viinukattilat raviezeh myvvähes Ven’al – Ollah ”puhizijoi” suomelazetgi ostettu

Ven’al puaksumbah ruvettih luadimah viinua kois. Nygöi sih dieloh on tartunuh ven’alaine keskiluokkugi.

Yle Uudizet karjalakse
Pontikan keittovälineitä Doctor Guber -liikkeessä, Pietari.
Mikko Savolainen/Yle

Karjalan kannaksel sijaiččii Kanneljärven kylä libo nygöine Pobeda on nähnyh parembiigi aigoi. Endizen suomelazen kirikön ruoppahat törčötetäh kylän mäil. Ei ni muut kylän huonukset olla parembas kunnos.

Huondeksel kyläläzii pihal ei ole. Yhtelläh kaksi miesty nägyy erähän hyllätyn taloin pihas kohendamas midägi mašinua. Yksi on paikalline ven’alaine, toine on ukrainalaine ruadai.

Täs kyläs talovus da tuotando ei vikse piästä ylintazole. Ga kudamidä kyläs yhtelläh luajitah: tiä löydyy viinukattilua.

Venäläinen viinapannu
Mikko Savolainen/Yle

Lyhyön pagizuttelun jälles mužikat tuvvah omat ”himokattilan” ozutettavakse. Kerras nägyy, gu se on luajittu kois.

– Minä en juo nimidä muudu, vaigu omua kois luajittuu viinastu, virkau ven’alaine mužikku.

Iččeh nimie häi ei tahto sanuo sendäh, gu Ven’al viegi pietäh kodiviinan keitändiä zakonattomannu.

Toven sanuo, Ven’al voibi keittiä viinua jo 1990-luvun allus algajen, ga kois luajitun viinan myöndy on kielletty zakonal.

”Puhizijat” myvvähes raviezeh

Hyvin mennäh dielot piiteriläzel viinukattiloi valmistajal yrityksel.

– Vuozi vuottu myöndy vai liženöy da kai kahtel kerdua. Tänä vuon myömmö läs 5000 viinukattilua da tulien vuon planiiruičemmo myvvä jo 10 000 ”puhizijua”, sanelou Doctor Guber -yrityksen toimitusjohtai Nikita Malihin.

Piiterin keskučas sijaiččijas firman laukas on samogonkupuččistu äijäh maguh. Yksi viinukattil pädöy puhtahan viinan libo vodkan keittändäh, toine maltau luadie ezimerkikse viskii da puunandinviinua, kolmas on hyvä suurii viinumiärii luadijes.

Malihinan mugah laukas nägyy silloi-toiči suomelaziigi, kuduat sežo ollah ostettu viinukattiloi.

Doctor Guber -liikkeen johtaja Nikita
Viinukattiloin luadii Nikita Malihin.Mikko Savolainen/Yle

– Vie kerran sanon, gu Ven’al voibi myvvä, ostua da käyttiä viinukattiloi, ga niilöin viendäs Suomeh on vastuos iče ostai.

Suomen tullis sanellah, gu päivännouzpuolizel rajal ei tavattu vie viinukattiloin tuojii. Viinukattilan tuondu Suomeh ilmai lubua on kielletty zakonal.

Keskiluokas on roinnuh uuzi ostai

Ven’al jo ammussah ollah keitetty viinua kois. Perindön mugah omua huovistu viinua ollah luajittu yhtelläh enimite köyhis kylis, kus ollah azuttu ”himokattiloi” omin käzin. Nygöi tämägi dielo on muuttumas.

Tevollizesti varustettuloi viinukattiloi ostetah bohatembat rahvas.

– Meijän ostajinnu ollah rikas keskiluokku libo yrittäjät, sanou Nikita Malihin.

Hänen mugah viinankeitändäs on roinnuh keskiluokan uuzi himoruado.

– Gitaralsoitandal libo mäishiihton ližäkse hyö löytäh aigua vie tähgi.

Malihinan mugah heil on mostugi ostajua, kuduat iče ei juvva viinua, ga yhtelläh luajitah sidä himoruavokse.

Puaksuh viinukattilua löydyy duačal.

Omua calvadostu kaminan ies

Yksi Malihinan viinukattiloin ostajis löydyy Karjalan kannaksel Borisovan kyläs. Aijatul alovehel on varmahgi bohatan rahvahan taloidu. Yksi niilöis on piiteriläzen Konstantinan taloi. Hänel on Doctor Guberan viinukattil pienes saruazes puutaloin vieres.

– Salbua vai veräi teriämbäh, kehoittau mies, konzu olemmo tulluh saruazeh.

Muga pidäy ruadua sendäh, gu saruazes juuri nygöi valmistellah sežo piivuo, da sen procesan aigua pidäy olla lämmin saruazen sydämes.

Yhtes čupus on miehen ”himokattil”.

– Minul viinanluajindu yhtyy hyväh syömizeh. Ylen suvaičen hyviä syömisty da juomistu, sanou Konstantin.

Melkein puhdasta alkoholia isossa lasipurkissa
Täs dislies terväh roih juablokkuviinua.Mikko Savolainen/Yle

– Uskon, gu kui suomelazet, mugai ven’alazet hyväl mielel juvvah vodkan jyttysty juomistu syvves, sanoldau Konstantin.

Viinukattilas ei rodei vaigu vodkua. Saruazen stolal ongi kymmenen litran butilku juablokkuviinudisletty.

– Se on luajittu omis juablokois, sellittäy Konstantin.

– Luajin sežo viskii da calvadostu, kudamii voibi juvva ehtäl kaminan ies istujes.

Luve sežo

Viinapannut menevät Venäjällä kaupaksi kuin kuumille kiville – On näitä mennyt suomalaisillekin