A2 Yksinäisyys-illan vieraat pohtivat, mitä kansantaudille nimeltä yksinäisyys voi tehdä

Milloin yksinäisyys on hyväksi, milloin se vaarantaa terveyden? Mikä on yhteiskunnan vastuu ja miten me voimme auttaa toisiamme yksilöinä?

A-teema
Nainen kävelee sumuisessa maisemassa.
Henrietta Hassinen / Yle

A2 Yksinäisyys-illlan keskustelijat tuntevat yksinäisyyden kirjon laajasti niin lasten, nuorten, aikuisten kuin vanhusten kohdalta. Illan yllätysvieraalla on kovanaaman maine sekä Suomessa että Yhdysvalloissa.

Vladimir Heiskanen, hammaslääketieteen opiskelija

Vladimir Heiskanen
Vladimir Heiskanen Vladimir Heiskasen kotialbumi

Helsingin yliopistossa opiskeleva Vladimir Heiskanen havahtui yksinäisyyteen muutettuaan pääkaupunkiin. Ystävät jäivät kotipaikkakunnalle. Yksinäisyys aiheutti muun muassa levottomuutta ja ahdistusta sekä vaikeutti nukkumista. Sadat facebook-kaverit eivät korvanneet läheisen ystävän puutetta. Vladimir Heiskanen halusi tehdä jotain selättääkseen yksinäisyyden.

– Itsensä kehittäminen auttaa, joten hakeuduin sosiaalisia taitoja kehittävälle kurssille, Heiskanen kertoo.

Kurssin jälkeen hän sanoo tilanteen parantuneen ja rohkaistuneensa liikkumaan enemmän.

Tapani Kiminkinen, terveyskeskuslääkäri, Saarijärvi

Tapani Kiminkinen
Tapani KiminkinenSeppo Sarkkinen / Yle

Saarijärven asukkaat hyvin tunteva lääkäri Tapani Kiminkinen pitää yksinäisyyttä ja sen seurauksia merkittävänä terveysriskinä.Yksinäisyys naamioituu Kiminkisen mukaan myös erilaisiksi psykosomaattisiksi vaivoiksi, joita valitetaan vastaanotolla.Erityisen huolissaan hän on suomalaisista miehistä ja kansan jakautumisesta rikkaisiin ja köyhiin.

– Rikkaat kyllä hoitavat itsensä, mutta köyhät eivät saa kohta mitään apua, toteaa Tapani Kiminkinen.

Ville Koikkalainen, Nuorten Vamos –hankkeen vetäjä

Ville Koikkalainen
Ville KoikkalainenVile Koikkalaisen kotialbumi

Ville Koikkalainen tekee päivittäin töitä syrjäytyneiden ja yksin jääneiden nuorten parissa. Etsivän nuorisotyön tärkeä tehtävä on antaa nuorille positiivista palautetta ja vahvistaa heitä sosiaalisesti.

– Ilman yksinäisyyttä ei olisi kaikkia niitä ongelmia, joista nuoret kärsivät, toteaa Koikkalainen.

Hänen mukaansa tärkein lääke yksinäisyyden selättämiseen on ihmisten tekeminen näkyviksi eli reagointi avunpyyntöihin.
Helsingin Diakonissalaitoksen Nuorten Vamos on tehnyt töitä vuodesta 2008 ja avun tarve kasvaa jatkuvasti.

Hilkka Olkinuora, pastori ja toimittaja

Hilkka Olkinuora
Hilkka Olkinuora Jaakko Vuorenmaa/VHS

Hilkka Olkinuora on luonnehtinut yksinäisyyttä kaikkein tappavimmaksi kulkutaudiksi. Silti hän muistuttaa, ettei yksinäisyys ole pelkästään tragedia, vaan yksilökysymys.

On olemassa hyvää ja huonoa yksinäisyyttä ja kaikilla on oikeus omaan yksityisyyteen. Yksinäisyys voi olla sekä yhteisön että yksilön itsensä aiheuttamaa.

– Isoin juttu on yhteisön aikaansaama yksinäisyys. Nykyään pitää olla onnistunut, nuori ja tehokas. Ne, jotka eivät vastaa valtavirran odotuksia, tönitään sivuun. Palvelutaloissa on paljon yksinäisyyttä, Olkinuora tietää.

Antti Rinne, puheenjohtaja,  SDP

Antti Rinne
Antti RinneJarno Kuusinen / AOP

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne pitää yksinäisyyttä vakavana ongelmana kaikissa ikäluokissa. Yksinäisyys on Rinteen mukaan seurausta kiireisestä elämästä ja yhteiskunnan muutoksesta.

– Nuoret vetäytyvät kuoreensa ja syrjäytyvät – eläkeläiset jäävät yksin, kun lapset muuttavat muualle, eivätkä perheet ole enää tiiviisti yhdessä, Rinne luettelee yksinäisyyden syitä.

Rinne on myös huolissaan kolmannen sektorin alasajosta ja haluaisi, että kansalaisjärjestöjen toiminta taataan tulevaisuudessa.

Jenni Rotonen, bloggaaja, Pupulandia.fi

Jenni Rotonen
Jenni RotonenJaakko Parkkinen / Yle

Bloggaaja Jenni Rotonen on kertonut avoimesti kärsineensä yksinäisyydestä. Yksinäisyys aiheutti hänelle alakuloa ja häpeää tilanteestaan.

– Minä tiedän ihan omakohtaisesti, miltä yksinäisyys tuntuu. Kun ei ole oikein ketään, kelle soittaa, Rotonen kirjoittaa blogissaan.

Rotonen lähti mukaan SPR:n ystävätoimintaa viisi kuukautta sitten. Hän käy viikottain tapaamassa 82-vuotiasta rouvaa, jonka kertoo piristyneen tapaamisista henkisesti ja fyysisesti.

Juho Saari, professori, Tampereen yliopisto

Juho Saari
Juho Saari Tiina Jutila/Yle

Professori Juho Saari Tampereen yliopistosta on tutkinut yksinäisyyttä pitkään. Hänen toimittamansa kirja Yksinäisten Suomi julkaistiin tänä syksynä.

– Mikään muu tekijä ei ole niin vakava hyvinvoinnin ja terveyden kannalta kuin yksinäisyys, Saari sanoo.

Hän pitää yksinäisyyttä monien sairauksien takana piilevänä “juurisyynä”. Saari haluaa osoittaa, että yksinäisyyteen puuttumalla voidaan olennaisesti kohentaa hyvinvointia ja terveyttä - ja että se on poliittisesti mahdollista.

Kirsi Sillanpää, toimialajohtaja, Tehy

Kirsi Sillanpää
Kirsi SillanpääLeena Louhivaara

Tehyn yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen -toimialan johtaja Kirsi Sillanpää allekirjoittaa yksinäisyyden terveydellisenä uhkana. Hän näkee Suomen suurimman sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn tärkeässä roolissa vaikuttamassa alan koulutukseen, jotta yksinäisyys huomioitaisiin paremmin hoitotyössä.

Sillanpää on käynyt Hollannissa tutustumassa asumismuotoon, joka yhdistää eri-ikäisiä ihmisiä. Hän ihmettelee suomalaisuutta, joka sitoo ihmiset asumaan yksinäisiin koppeihin.

– Voisimme pohtia esimerkiksi asuntorakentamista: minkälaisissa paikoissa on hyvä asua? Ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus yksityisyyteen ja yhteisöllisyyteen yhtä aikaa, Sillanpää miettii.

Matti Vanhanen, kansanedustaja, Keskusta

Matti Vanhanen
Matti VanhanenJarno Kuusinen / AOP

Keskustan kansanedustajan Matti Vanhasen mukaan yksinäisyyden kansanterveydelliset vaikutukset ovat selviä.

– Yksinäisyys passivoi ja heikentää muun muassa liikkumista. Se on monen tekijän summa, jossa erittäin monet tekijät ruokkivat ongelmia, sanoo Vanhanen.

Kuntien ja valtion tehtäviin ei ole kuulunut yksinäisyyteen puuttuminen, mutta Vanhanen haastaa kunnat toimimaan yksinäisyyden torjumiseksi. Avaintekijäksi hän mainitsee järjestöjen ja urheiluseurojen rahoittamisen.

Raija Viitanen, eläkeläinen

Raija Viitanen
Raija ViitanenEero Hyvönen / Yle

Helsinkiläinen Raija Viitanen jäi leskeksi kuusi vuotta sitten.

– Sen jälkeen elämä oli surua ja ikävää täynnä – yksinäisyys oli raastavaa, kertoo Viitanen.

Kolma vuotta jatkuneen raskaan suruajan jälkeen hän ilmoittautui Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiriin, missä ikävä muuttui paremmin hallittavaksi.
Raija Viitanen toivoo, että päättäjät ymmärtäisivät järjestötyön arvon ja soisivat sille yhteiskunnallista tukea.

– Järjestötoiminnan ansiosta moni olisi virkeämpi, mikä puolestaan tulisi halvemmaksi yhteiskunnalle, Viitanen muistuttaa.

Yllätysvieras

Yllätysvieras
Stina Tuominen / Yle

Yllätysvieraamme on tullut tunnetuksi kovanaamanroolistaan sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Nyt hän puolustaa yksinäisiä kouluissa.

– Kouluissa ja päiväkodeissa näkee jo sitä, että ystäväpiirit valitaan ja jotkut jäävät yksin ja syrjään. Kouluissa se on ehdottomasti opettajien tehtävä havaita yksinäiset ja auttaa heitä, sanoo yllätysvieraamme.

– Jos olet hiljainen ja sulkeutunut, niin ystävien löytäminen on vaikeaa. Toisaalta, jos olet kukkoileva kusipää, niin ei kukaan halua sellaisen kanssa leikkiä.

Mitä kansantaudille nimeltä yksinäisyys voisi tehdä? Kuka voi vähentää yksinäisyyttä? A2 Yksinäisyys-ilta Yle TV2 keskiviikkona 23.11. klo 21.30 #a2ilta