Tuore tutkimus vahvistaa: Neuvolavanhempien yksinäisyys periytyy lapsille

Yksinäisyys on vakava terveysuhka kaiken ikäisille. Jos pienten lasten vanhempien ongelmiin puututtaisiin ajoissa, säästyisi paljon kärsimystä ja rahaa.

A-teema
Myös pienet lapset kärsivät yksinäisyydestä
Yksinäisyydellä on pitkäaikaisia seurauksia sekä vanhemmille, että lapsille.Jessica Edén/Yle

– Meidän pitäisi aikuisina huomioida neuvolavanhempien lasten ja nuorten yksinäisyys, ennen kuin se muuttuu masennukseksi, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi, sanoo yksinäisyystutkija Niina Junttila Turun yliopistosta.

Uusimpien tutkimusten mukaan pienten lasten vanhemmuus lisää sekä äitien että isien yksinäisyyttä. Se aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja tyytymättömyyttä parisuhteessa.

Vanhempien pikkulapsivaiheessa koettu yksinäisyys heikentää vanhemmuuden kehittymistä. Se taas vaikuttaa negatiivisesti lapsen kehitykseen. Yksinäisyys myös periytyy lapsille: erityisesti äideiltä tyttärille ja isiltä pojille.

Yksinäisyys yllättää synnytyksen jälkeen

Jopa viidestä kahdeksaan prosenttia tuoreista äideistä kokee yllättävää yksinäisyyttä.

– Erityinen ryhmä on työssäkäyvät äidit, jotka eivät koe yksinäisyyttä raskausaikana. Kun he jäävät kotiin hoitamaan vauvaa, yksinäisyydessä on hurja nousu ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana aina 1,5 vuoteen asti. Suhteet ulkomaailmaan katkeavat, yksinäisyys nousee huippuun ja tuo mukanaan masennusta, ahdistusta ja parisuhdeongelmia, Niina Junttila kertoo.

Yksinäisyysmittarit ovat jatkuvasti punaisella kuudesta kahdeksaan prosentilla isistä. Yksinäisyys heikentää terveyttä kaikenikäisillä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että yksinäiset käyttävät muita enemmän sekä sosiaali- ja terveyspalveluita että erilaisia lääkkeitä.

Surullisinta kuitenkin on, etteivät lapseni ole minun kauttani saaneet yhtään ystävää.

Foobikko

– Meillä on selkeät tutkimustulokset siitä, että yksinäisyydellä on pitkäaikaisia vaikutuksia sekä vanhempiin että lapsiin. Neuvoloissa olisi hyvät mahdollisuudet puuttua kunhan yksinäisyys tunnistettaisiin ja vanhemmat osattaisiin ohjata olemassa olevien palveluiden piiriin.

Yksinäisten lapset oppivat heikommin

Niina Junttila on tutkinut yksinäisyyttä vuodesta 1999. Hänen kirjansa Kavereita nolla – lasten ja nuorten yksinäisyys ilmestyi viime vuonna.

– Kouluikäisistä näkee jo, että yksinäisten vanhempien lapset oppivat vähemmän oma-aloitteisesti ja heillä on heikommat lukemisen ja matematiikan taidot, vähemmän yhteistyökykyä ja empatiaa sekä enemmän impulsiivista ja häiritsevää käytöstä, Junttila summaa.

Kaikenikäisten yksinäisten yleisimpiä mielenterveyden häiriötä ovat masentuneisuus ja erilaiset ahdistushäiriöt. Yksinäisillä on lähes 11-kertainen riskikerroin sairastua masennukseen. Sekä raskauden että synnytyksen aikainen masennus ovat tunnetusti merkittäviä riskitekijöitä vauvaperheen hyvinvoinnille.

Neuvolavanhempien yksinäisyys
Yksinäisyys periytyy, erityisesti äideiltä tyttärille ja isiltä lapsille.Eila Haikarainen/Yle

Varhainen puuttuminen voisi auttaa

Junttila korostaa, että masennus on yksinäisyyttä huomattavasti vaikeammin ja kalliimmin korjattava psykiatrinen sairaus. Sen puhkeaminen voitaisiin uusimpien tutkimusten perusteelle ainakin osittain ehkäistä varhaisella tunnistamisella, puheeksi ottamisella ja sosiaaliseen toimintaan ohjeistamalla.

– Tällä hetkellä äitiys- ja lastenneuvoloissa on käytössä masennukseen tunnistamiseen tarkoitettu mittari, mutta yksinäisyyttä ei seulota mitenkään. Vanhempien on helpompi puhua yksinäisyydestä ja vastaanottaa apua. Masennuksesta puhumiseen liittyy usein pelkoa huonoksi vanhemmaksi leimautumisesta, Niina Junttila sanoo.

”Koen epäonnistuneeni ihmisenä ja äitinä”

A2 Yksinäisyys-ilta keräsi chatin kautta kommentteja yksinäisyydestä. Nimimerkki Foobikko kirjoitti näin:

Olen yli 30-vuotias, naimisissa ja kahden lapsen äiti. Olen aina ollut yksinäinen, vaikka perheeni toki pitää minut yhteiskunnassa kiinni. Koulussa olin kuuden vuoden ajan kiusattu. Välillä kiusaaminen oli niin rajua, että mietin itsemurhaa tai, että tappaisin kiusaajani.

Kumpikin noista jäi vain haaveeksi, mutta sosiaalisen fobian sain itselleni kehitettyä. Ja se onkin ikävä seuralainen, joka estää edes etsimästä ystäviä ja eristää tehokkaasti kotiin.

Kukaan ei tiedä ongelmastani (paitsi tietysti mieheni), sillä esitän aina kiireistä. Surullisinta kuitenkin on, etteivät lapseni ole minun kauttani saaneet yhtään ystävää: koskaan ei ole ollut yksiäkään leikkitreffejä, mammakerhoista olen pysytellyt kaukana, samoin puistojen hiekkalaatikoilta...

Onneksi lapset ovat nyt päivähoidossa ja saavat tarvitsemiaan sosiaalisia kontakteja, joita minä en heille pystynyt tarjoamaan. Koen epäonnistuneeni paitsi ihmisenä, myös äitinä.

– Tuo on ihan ”oppikirjamainen” esimerkki siitä, mitä yksinäisyys pahimmillaan on. Kun kyseessä on noin ahdistuneita, masentuneita ja itsetuhoisia ajatuksia, kannattaa ehdottomasti hakeutua vaikka oman terveyskeskuksen, psykologin tai psykiatrin luokse. Hyviä vaihtoehtoja voi löytää vaikka mielenterveystalo.fi (siirryt toiseen palveluun) –sivuston kautta, Niina Junttila neuvoo.

– Ja muistaa, ettei ole mitenkään viallinen. Kuka tahansa voi sairastua, varsinkin noin vaikeiden kokemusten jälkeen. Sairastuttuaan voi aina parantua, joskus siihen vaan tarvitaan apua ja vähän enemmän aikaa.

Pienten lasten vanhemmat kärsivät usein yksinäisyydestä
Yksinäisillä riskikerroin sairastua masennukseen on 11-kertainen.Derrick Frilund/Yle

Voisiko neuvoloissa puuttua yksinäisyyteen?

Myös hallitusohjemassa puhutaan kymmenen vuoden tavoitteesta, jossa suomalaiset voivat paremmin ja sosiaali- ja terveydenhuollossa painotetaan ennaltaehkäisyä ja sujuvia hoitoketjuja.

Hallituskauden kärkihankkeita ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lupaa vahvistaa vanhemmuutta ja matalan kynnyksen palveluita.

– Voisiko ajatella, että neuvolassa puututaan asiaan? Fakta on, että yksinäisten vanhempien lapset kokevat muita useammin yksinäisyyttä. Näin ei tarvitsisi tapahtua. On paljon järjestötoimintaa, esimerkiksi äitikahviloita, joissa olisi tilaa, kunhan neuvolat osaisivat ohjata vanhempia sinne, Junttila painottaa.

Hänen mielestään eri organisaatioiden ja järjestöjen pitäisi yhdessä lähteä talkoisiin yksinäisyyttä vastaan.

– Yksinäisyyden vähentämiseen on olemassa keinot, mm. ajatusvääristymien tunnistaminen ja yhteisön asenteiden muuttuminen. Ne ovat toteuttamiskelpoisia, kunhan pysähtyisimme ajattelemaan ja toteuttamaan niitä, hän jatkaa.

Yksinäisyys on merkittävä terveysriski, joka jopa tappaa. Mitä tälle kansantaudille voi tehdä? Kuka voi vähentää yksinäisyyttä? A2 Yksinäisyys-ilta etsii ratkaisuja TV2 keskiviikkona 23.11. klo 21.30. #a2ilta

A2 Yksinäisyys-illan nettikeskusteluun voi osallistua arkisin klo 9-17 ja lähetyspäivänä keskiviikkona myös klo 21-24 tästä linkistä. Viimeinen päivä nettikeskustelulle on torstai 24.11.