Naisilla korkeampi kynnys alkaa yrittäjäksi – "Vanhemmat sanoivat, että helpommalla pääset, jos lähdet muihin töihin"

Naisyrittäjyydessä on edelleen haasteita. Naisten yrittäjyys on kuitenkin Suomessa verrattain tuore juttu.

yrittäjyys
Rintaliivit mallinuken päällä.
Naisten alusvaateliike Svea Aalto on yksi vanhimmista Kemissä toimivista kivijalkakaupoista.Ari Huomolin / Yle

Kun Svea Aalto vuonna 1961 muutti Turusta Kemiin ja alkoi myydä Kudos Oy Silon valmistamia naisten alusvaatteita, voi sanoa, että oli hän rohkea. Aalto ei tuntenut Kemistä ketään, mutta alle 30-vuotiaana hän perusti toimeentulevan alusvaateliikkeen Kemiin. Tuo alusvaateliike on siirtynyt nyt jo suvun kolmannen polven pyöritettäväksi.

– Vanhemmat sanoivat, että helpommalla pääset, jos lähdet muihin töihin. Asuin muualla ja minulla oli kuitenkin kauhea kaipuu kotipaikkaan Kemiin. Jatkoin sitten vanhempieni yrityksen pyörittämistä mieheni kanssa, Svea Aallon yrittäjä Riia Kuivas kertoo.

Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan yrityksiä reilut 283 000, yrittäjistä kolmannes on naisia. Svea Aallon kaltasia rohkeita naisia ja yrittäjiä tarvitaan ja onneksi heitä löytyy edelleen.

Vanhat jäänteet pois

Naisyrittäjyydessä on edelleen haasteita. Yksi on työntekijän tai yrittäjän äidiksi tuleminen. Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander sanoo, että naisten yrittäjyys on kuitenkin Suomessa verrattain tuore juttu.

– Elinkeinovapaus vuonna 1879 antoi myös naisille luvan toimia yrittäjinä. Ja vuonna 1930 naiset saivat oikeuden päättää omista rahoistaan. Haurasta ja uuttahan tämä naisten osallistuminen Suomessa vielä on, Estlander pohtii.

Se on vähän kuin benjihyppy ilman köyttä.

Seija Estlander

Estlander suomii kovin sanoin Suomen epäkohtia, joista tärkeimmäksi hän nostaa äitiyden kustannusten jakautumisen.

– Jos ei naisten yrittämisen ongelmia ja epäkohtia korjata, se on Suomelle vähän kuin benjihyppy ilman köyttä. Näin kärjistetysti sanottuna. Niin yrittämiseen kuin työelämään tarvitaan naisia.

Nainen on se, joka kantaa ja synnyttää lapsen. Vauvalaskun maksattaminen äidin työnantajalla näkyy Estlanderin mukaan myös siinä, että kampaamoista ja kosmetologeilta on hävinnyt työntekijöitä.

– Nykysysteemi käy liian kalliiksi naisvaltaisille aloille. Kun on kaksi tasaveroista hakijaa, mies ja nainen. Kyllä työnantaja on niin rationaalinen, että se ottaa huomioon taloudelliset riskit mikä naisen palkkaamiseen liittyy. Vanhoista jäänteistä kannattaisi päästä eroon hyvän sään aikana, Estlander pohtii.

Pojan hiustenleikkuu.
Estlanderin mukaan kampaamoista ja kosmetologeilta on hävinnyt työntekijöitä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Yrittäjyys on selkeässä nosteessa

Naisilla on korkeampi aloittamiskynnys yrittäjäksi ryhtymiseen kuin miehillä. Tutkimusten mukaan naiset myös haluavat saada mahdollisimman paljon tietoa ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Esimerkiksi Suomen Yrittäjänaisten yhdistyksen jäseninä on paljon myös niitä, jotka haaveilevat toiminnan laajentamisesta.

Yrittäjyys on selkeässä nosteessa. Suomen Uusyrityskeskuksien tietojen mukaan vuoden 2016 aikana perustettiin kahdeksan prosenttia enemmän yrityksiä kuin edellisenä vuotena. Yritysneuvonnassa kävi yhteensä lähes 16 000 uutta asiakasta, mikä on viisi prosenttia edellisvuotta aiemmin.

– Vaikuttaa siltä, että myös yleinen taloustilanteen kohentuminen on rohkaissut yrittämään, toteaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi.

Uusyrityskeskusten asiakkaista lähes puolet on naisia ja uusista yrityksistä 40 prosenttia on naisten perustamia.

Asiakkuuksia sukupolvelta toiselle

Naisten alusvaateliike Svea Aalto on yksi vanhimmista Kemissä toimivista kivijalkakaupoista. 1950-luvulla liikkeitä oli jopa kaksi. Ensimmäinen sukupolvenvaihdos yrityksessä tehtiin 1985, jolloin Svea Aallon miniä Ritva Kuivas otti liikkeen hoitoonsa. Muutama vuosi sitten puolestaan Kuivaksen tytär Riia Kuivas on astunut puikkoihin.

Nykyinen yrittäjä Riia Kuivas kiittää mummoaan ja äitiään, jotka ovat rakentaneet hyvän yrityksen.

– Olemme saaneet asiakkailta kiitosta, että liike tarjoaa niin sanottua vanhanajan asiakaspalvelua. Asiakkaamme ovat myös hyvin uskollisia ja asiakkuudet ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle, mikä tuntuu yrittäjästä hyvältä, Kuivas sanoo.

Yrittäjä Riia Kuivas.
Yrittäjä Riia Kuivas otti vetovastuun 65 vuotta toimineesta perheyrityksestä 1,5 vuotta sitten.Riikka Rautiainen/ Yle Perämeri

Huhtikuun alusta 2500 euron kertakorvaus – nyt myös uusi lakialoite

Yrittämisen tasa-arvoa ja nuorten naisten työllistymistä tuetaan lakimuutoksella. Huhtikuun alusta alkaen perhevapaakulujen eli vauvalaskun tasaamiseksi, äidin työnantajalle maksetaan työntekijästä 2500 euron kertakorvaus.

Suomen Yrittäjänaiset ovat laskeneet, että yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle kertakorvauksen jälkeenkin liki 14 000 euroa maksettavaa yhdestä lapsesta. Puheenjohtaja Seija Estlander pitää huhtikuun alusta äidin työnantajalle työntekijästä maksettavaa 2 500 euron kertakorvausta ensiaskeleena oikeaan suuntaan. Lakimuutosta on kritisoitu siitä, että se ei ole riittävä.

Yrittäjänaiset liputtaa myös uudelle lakialoitteelle, joka asettaa työntekijät ja yrittäjät äiteinä samalle viivalle.

– Kansanedustaja Veera Ruoho on tehnyt lakialoitteen, jonka mukaan yrittäjä-äidin yritykselle tulee maksaa myös 2500 kertakorvaus. Yrittäjät ansaitsevat turvan äitiyden, sairauden, työttömyyden ja vanhuuden varalle siinä missä muutkin kansalaiset, Estlander sanoo.