Tutkijat: Joulupukilla huijaaminen on lapselle haitaksi

Psykologin ja sosiologin päätelmä on, että valhe tulee väistämättä ilmi, eikä sen paljastumisen vaikutuksia voida täysin ymmärtää.

joulupukki
Joulupukki ja lapsia
Nämä lapset Saksan Himmelpfortissa luottavat edelleen joulupukkiin.Bernd Settnik / AOP

Vanhempi, älä valehtele lapsillesi joulupukista, kehottavat tutkijat Britanniasta ja Australiasta: saatat valheella jopa vaarantaa suhteen lapsiisi.

Psykologian ja sosiologian asiantuntijat, professori Christopher Boyle sekä tohtori Kathy McKay esittävät, että joulupukista valehtelu heikentää lasten luottamusta vanhempiin ja on muutoinkin moraalisesti epäilyttävää.

Boyle ja McKay samalla tuomitsevat ajatuksen "pelottavasta" Pohjoisnavan – tai suomalaisittain Korvatunturin – vakoilujärjestöstä, joka tekee sen moraalisen päätöksen, onko lapsi ollut kiltti vai tuhma.

Tiedelehti Lancet Psychiatryssa kirjoittaneet tutkijat esittävät, että "jos aikuiset valehtelevat lapsille jostain niin tärkeästä ja taianomaisesta kuin joulupukki, niin miten lapsi voi luottaa siihen, että he ovat jatkossakaan viisauden ja totuuden suojelijoita".

Boylen ja McKayn essee A wonderful lie julkaistiin arvostetussa tiedelehti Lancetissa (siirryt toiseen palveluun) ja siitä uutisoivat torstaina muun muassa brittilehdet Telegraph (siirryt toiseen palveluun) ja Daily Mail (siirryt toiseen palveluun).

"Onko joulupukkia olemassa?"

Brittiläisen Exeterin yliopiston professori Christopher Boyle – jolla ei Daily Mail -lehden mukaan itsellään ole lapsia – myöntää, että lasten kasvattaminen ilman joulupukkimyyttiä voi olla hankalaa.

Boylen ja McKayn mukaan valhe joulupukista ei tunnukaan vain hyväksyttävältä, vaan jopa myös pakolliselta – "paha sen periköön", joka paljastaa lapselle totuuden joulupukista, ainakaan ennen kuin lapsi saa valheen selville itse.

– Tarina joulupukista pohjautuu myyttiin, se pohjautuu valheeseen. Jossain vaiheessa tulee aika, jolloin lapsi kysyy: "Onko joulupukkia olemassa?", ja silloin vanhemman täytyy päättää, mitä lapselle kerrotaan, Boyle kommentoi.

Boyle kuitenkin painottaa, että tarinalla joulupukista voi olla myös positiivisia vaikutuksia, muun muassa niin, että se yhdistää vanhempia ja lapsia.

"Onko keijuja, taikuutta tai Jumalaa olemassa?"

Esseessään tutkijat kirjoittavat, että "kenties suurin moraalinen särö joulun valheessa on siinä, että jonakin päivänä totuus väistämättä paljastuu".

Tutkijat muistuttavat, että kaikki lapset oppivat lopulta totuuden siitä, että heille on järjestelmällisesti valehdeltu vuosien ajan. Tämä saattaa saada lapsen myös miettimään, mitä muita valheita hänelle on kerrottu.

– Lapset saattavat kuulla asian joltain toiselta taholta, tai sitten vanhemmat vain kyllästyvät valheeseen ja tekevät jonkin virheen; kummallakin saattaa olla vaikutusta siihen luottamukseen, joka lapsen ja vanhemman välillä vallitsee, tutkijat sanovat.

– Jos aikuiset ovat valehdelleet joulupukista, vaikka se olisikin ollut kuinka hyväntahtoista, mikä muu on valhetta? Jos joulupukki ei ole totta, ovatko keijut oikeita? Onko taikuus? Entäpä Jumala?

Tämänkaltaisten myyttien lapsille syöttämisen moraliteettia on pohdittava tarkkaan, esseetään puolustanut Boyle kommentoi keskiviikkona brittilehtien mukaan.

– On kiinnostava kysymys, onko oikein opettaa lapset uskomaan joulupukkiin. On myös mielenkiintoista kysyä, onko lapsille valehtelulla jonkinlaista vaikutusta, jota ei ole koskaan mietitty.

Boyle muistuttaa kuitenkin, että Lancetissa julkaistu essee ei pohjaa potilastutkimukseen, vaan on puhtaasti teoreettinen.

Harry Potter, Star Wars ja joulupukki

Boyle ja McKay myös syyttävät vanhempia itsekkäästä oman lapsuutensa uudelleen elämisestä lastensa – ja joulupukin – kautta.

– Esimerkiksi Harry Potterin, Star Warsin ja Tohtori Whon kaltaisten tarinoiden suosio pitkälle aikuisuuteen kertoo halusta palata lyhyestikin lapsuuden maailmaan, sanoo sosiologian tutkija, tohtori Kathy McKay australialaisesta Uuden Englannin yliopistosta.

Tutkijat päättelevät, että monet aikuisuuteen ehtineet kaipaavat sitä aikaa, jolloin mielikuvitusleikit olivat hyväksyttyjä ja jopa rohkaistuja – toisin kuin usein aikuisiällä.

– Saattaa olla, että tosielämän kovuus vaatii jonkin paremman keksimistä, jonkin johon uskoa, jonkin paremman tulevaisuuden toivoa – tai sitten vain paluuta kauan kadoksissa olleeseen lapsuuteen "kauan sitten, kaukaisessa galaksissa", tutkijat päättelevät.

Evoluutiobiologin jalanjäljissä: Jumalharha

Daily Mail -lehti viittaa artikkelissaan Boylen ja McKayn kulkevan kuulun evoluutiobiologi Richard Dawkinsin jalanjäljissä. Dawkins on aiemmin kritisoinut vanhempia siitä, että nämä lukevat lapsilleen satuja.

Dawkinsin mukaan sadut antavat lapsille vääristyneen maailmankuvan. Puheessaan parisen vuotta sitten Dawkins kehottikin maagisten satujen sijaan viljelemään lapsiin skeptisyyden ja kyseenalaistamisen henkeä.

Vuonna 2006 ilmestyneen Jumalharha-kirjan (The God Delusion) kirjoittanut Dawkins kertoo itse olleensa vain vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen, kun hän ymmärsi joulupukin vain myytiksi.