Hyvä joulumieli -keräyksen isä: Tätä ei pitäisi tarvita enää

Vähävaraisia lapsiperheitä auttava Hyvä Joulumieli -keräys alkoi tänään 20. kerran. Idean isä Arto Nyberg toivoo, ettei keräystä enää tarvittaisi.

Hyvä joulumieli -keräys
Milla Kalliomaa, Kristiina Kumpula ja Arto Nyberg.
Vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi järjestetty Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään tänä vuonna jo 20. kerran. Avajaistapahtumassa Helsingin rautatieasemalla esiintyi laulaja Erin. Alkuperäinen idea keräykselle lähti toimittaja-juontaja Arto Nybergilta. Arton kanssa keräyksen taivalta muisteli Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa ja SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula.

Kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä auttava Hyvä Joulumieli -keräys on tänään alkanut jo 20. kerran. Keräys avattiin Helsingin rautatieasemalla aamu-tv:n lähetyksessä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen Ristin ja Ylen yhteistyössä järjestämä keräys on auttanut vuosien aikana jo yli 200 000 perhettä noin 13 miljoonalla eurolla.

Juhlavuoden kunniaksi tavoitteena on tänä vuonna jakaa 70 euron arvoisia ruokalahjakortteja 30 000 perheelle. Keräys jatkuu aina jouluaattoon asti.

Nybergillä oli asiat hyvin, monilla muilla ei

Hyvä Joulumieli -keräyksen isäksi paljastuu Ylen toimittaja Arto Nyberg. Aamu-tv:n alkuperäinen juontaja kertoo saaneensa "hyvä ihminen" -kohtauksen elo-syyskuussa 20 vuotta sitten – kotisohvallaan.

– Tajusin, että minullahan on tässä asiat aika hyvin, ei ole kiire mihinkään, työpaikka on – ja sitten jotenkin aivot raksutti siihen suuntaan, että kaikilla ei ole. Kekkasin siinä idean, että tehdään aamutelkkariin joulukalenteri, jossa joka aamu annetaan jollekin vähävaraiselle jotakin. Kiikutin tämän silloiselle aamu-tv:n pomolle, Karjalaisen Karille, että tehtäisiinkö tällainen. Hän piti sitä liian työläänä, joten hän keksi vähemmän työlään: järjestetään tällainen valtakunnallinen keräys, Nyberg kertoo.

Aamu-tv:stä lähestyttiin paitsi Mannerheimin Lastensuojeluliittoa ja Suomen Punaista Ristiä, myös kauppaketjuja, koska ideaksi hioutui se, että ei anneta rahaa, vaan lahjoitetaan lahjakortti, jolla saa ostaa ruokaa.

– Siinä väännössä kului paljon tupakkia ja kahvia, ennen kuin saatiin homma lutviutumaan. Mutta samana vuonna se sitten lähti, Nyberg paljastaa.

Lasten pahoinvointiin reagoitiin viiveellä

Keräykseen osallistuvan Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula kertoo, että mukaan lähteminen tuntui 20 vuotta sitten hyvin luontevalta.

– Olimme nähneet 90-luvun laman vaikutukset perheisiin ja erityisesti lasten asemaan. Elettiin sitä vaihetta, että mietittiin miten järjestöt voivat olla mukana juuri lapsiperheiden arjessa, Kumpula sanoi aamu-tv:n haastattelussa.

Samoilla linjoilla on Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa:

– Silloin oltiin lamasta juuri noustu, mutta miten se lapsiperheisiin ja lapsiin erityisesti koski, aika paljon oli tehty palveluleikkauksia. Ja niiden satoa on sitten myöhemmin korjattu. Lasten pahoinvointiin reagoitiin viiveellä, Kalliomaa muistelee.

Joka kymmenes lapsi elää yhä köyhyydessä

Eikä tilanteessa näy valoa tänäkään päivänä, järjestöt muistuttavat. MLL:n Kalliomaa kertoo, että lapsiperheköyhyys on tällä hetkellä noin 11 prosenttia, se tarkoittaa että noin joka kymmenes lapsi elää pienituloisessa tai köyhässä perheessä.

– Sillä on merkittäviä vaikutuksia lapsen elinoloihin, kasvuedellytyksiin ja jopa myöhempään terveyteen, jos köyhyys jatkuu pitkään, Kalliomaa sanoo.

Keskeinen tekijä lapsiperheiden köyhyydessä on SPR:n Kumpulan mukaan leikkausten vaikutus. Mukana on myös kasautunutta huono-osaisuutta, kuten työttömyyttä. Köyhyys lapsiperheessä voi pahimmilaan johtaa sivuunjäämiseen ja osattomuuteen koko elämässä, Kumpula muistuttaa.

Kansainväliset tutkimuksetkin kertovat, että huono-osaisuus on periytyvää, joten siihen pitäisi pystyä vaikuttamaan hyvin varhain lapsiperhevaiheessa, jotta kaikki lapset saisivat hyvät edellytykset elämään ja pystyisivät elämään tasavertaisesti muiden lasten kesken, Kalliomaa kommentoi.

MLL:n Kalliomaa muistuttaa myös siitä, että 20 vuodessa lapsilisän reaaliarvo on pienentynyt 30 prosenttia.

Nyberg: Tätä keräystä ei pitäisi olla

Arto Nyberg toivoo, että 20 vuoden takainen idea olisi jo tarpeeton.

– Tällaisia keräyksiä ei pitäisi tällaisessa valtiossa tarvita järjestää. Kuvittelin silloin kun aloiteltiin, että tämä kestää kolme tai neljä vuotta, ja homma on hoidettu, Nyberg sanoo.

Nyberg kuitenkin tuntee ylpeyttä siitä, että Hyvä Joulumieli -keräys kertoo siitä, millaisia suomalaiset ovat: kun apua tarvitaan, niin kyllä suomalainen auttaa. Silti harmittaa, että keräystä tarvitaan vielä 20 vuoden jälkeenkin.

– Pahalta tuntuu, että joka kymmenes lapsi elää köyhyydessä, että "jotain sille tarttis tehrä", Nyberg sanoo.