Helsingin Barokkiorkesterin johtaja: "Orkesterin toimintaa arvioitava myös taiteellisen ja taloudellisen laadun perusteella"

Helsingin Barokkiorkesterin taiteellinen johtaja hämmentää perinteisia orkesteripiirejä vaatimalla sekä taloudellisia että taiteellisia tuloksia valtion rahoituksen kriteereiksi.

barokkimusiikki
Aapo Häkkinen
Aapo HäkkinenAntti Haanpää / Yle

Helsingin Barokkiorkesterin taiteellinen johtaja, cembalisti Aapo Häkkinen ei peitä pettymystään: orkesteri ei ensi vuonnakaan pääse pitkäaikaisen valtiontuen piiriin.

– On vaikea olla ottamatta sitä henkilökohtaisesti, hän myöntää heti kärkeen.

Häkkinen viittaa kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmään, johon uusien orkestereiden on ollut vuosikausiin lähes mahdotonta päästä. Kulttuurimäärärahoja on leikattu, eikä potin odoteta lähiaikoina kasvavan.

Helsingin Barokkiorkesteri on toiminut jo kaksikymmentä vuotta. Se on yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä – ellei menestynein – orkesteri.

– Ongelmana on, ettei määrärahojen jakosysteemi pääsääntöisesti huomioi toiminnan taiteellista eikä taloudellista laatua. Niiden tulisi tukea toisiaan. Systeemi ei myöskään kannusta niitä kehittämään, hän sanoo.

Suomalainen orkesteriverkosto on tiivis. Valtionosuusjärjestelmä on antanut orkestereille hyvät mahdollisuudet toimia pitkäjänteisesti. Häkkinen ei halua arvioida, mistä verkostoa voisi harventaa, jotta uusiakin pääsisi mukaan.

Hänellä on kuitenkin selvä käsitys siitä, miten sekä taloudellista että taiteellista laatua pitäisi arvioida tukia jaettaessa.

Hän kannattaa taiteen asiantunjoiden tekemää vertaisarviointia. Klassisessa musiikissa myös viennin määrä sekä kansainväliset palkinnot ja lehtien kiittävät arvostelut kertovat hänen mielestään laadusta. Samalla hän tulee kuvanneeksi oman, paljon maailmalla kiertävän orkesterinsa vahvoja puolia.

– Laatua voidaan siis arvioida osittain myös paperien perusteella, hän vakuuttaa.

Helsingin Barokkiorkesterin tuloista 15 prosenttia on harkinnanvaraista julkista rahoitusta. Toiset 15 posenttia tulee yksityisiltä säätiöiltä. Loput 70 prosenttia on konserttipalkkioita ja lipputuloja.

Häkkisen mielestä omasta varainhankinnasta pitäisi palkita, kun valtionosuuksia jaetaan.

– Paljonko toimintaa ja työtä julkisella panostuksella luodaan? Oikealla tavalla kannustava rahoitusjärjestelmä ohjaisi toimijoita löytämään monipuolisesti keinoja parantaa omaa rahoitusta ilman, että ohjelmisto muuttuu silkaksi viihteeksi.

Aapo Häkkinen
Antti Haanpää / Yle

– Taiteelle on olemassa maksava yleisö. Eri toimijat pitäisi myös velvoittaa luovaan yhteistyöhön tai ainakin sen esteet pitäisi aktiivisesti purkaa. Tiloja pitäisi jakaa ja kiertuetoimintaa lisätä, Häkkinen luettelee.

Kolmanneksi kriteeriksi hän nostaa onnistumisen strategisissa valinnoissa. Pitää olla selkeät toimintatavoitteet ja erottuva ohjelmistosuunnittelu.

– Uskomme monipuoliseen taidekenttään kokonaisuutena sen sijaan, että jokaisen toimijan pitäisi olla omassa toiminnassaan mahdollisimman monipuolinen saadakseen rahoittajien suosion. Erikoistuminen on osaamisen syventämistä ja johtaa parempaan laatuun.