Teatteri Telakan Kaisa Sarkkinen teatterin lyhytjänteisestä rahoituksesta: "Joka vuosi roikumme kuin löysässä hirressä"

Tamperelaisen Teatteri Telakan varapuheenjohtaja, näyttelijä Kaisa Sarkkinen toivoo, että myös vapaan kentän vakiintuneille teattereille tehtäisiin tulevaisuudessa useampivuotisia rahoituspäätöksiä.

kulttuuri
Kaisa Sarkkinen
Kaisa SarkkinenLaura Vesa

Taidelaitosten valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa. Tamperelaisen Teatteri Telakan perustajajäseniin kuuluva Kaisa Sarkkinen on sitä mieltä, että suurin tarve uudistamiselle on kuitenkin järjestelmän ulkopuolella, niin sanotun vapaan kentän rahoituksessa.

– Toivottavasti rahoitusta mietitään nyt ennakkoluulottomasti ja rohkeasti koko kentän laajuudelta. Samoista rahoistahan tässä kuitenkin on periaatteessa kyse, Sarkkinen toteaa.

Teatterikenttä jakautuu nykyisin jyrkästi kahteen leiriin: pitkäaikaista valtiontukea nauttiviin teattereihin sekä vapaisiin teatteriryhmiin, jotka voivat saada Taiteen edistämiskeskukselta harkinnanvaraista rahaa. Portti ryhmien välillä on ollut lukossa jo pitkään. Edellisen kerran vapaan kentän teatteri on päässyt valtionosuusjärjestelmään vuonna 2010.

Valtionosuusjärjestelmän vuotuinen potti teattereille on noin 50 miljoonaa euroa. Harkinnanvaraista rahaa oli jaossa muutama miljoona ja jakajia nelisenkymmentä.

Vuoden teatteriksi valittu Teatteri Telakka täytti tänä vuonna 20 vuotta. Se joutuu edelleen hakemaan harkinnanvaraista tukea vuosittain. Tänä vuonna se sai noin 150 000 euroa.

– Mahdollisuus pitkäjänteiseen työhön puuttuu. Joka vuosi me roikumme kuin löysässä hirressä, kun odotamme päätöksiä. Monesti päätökset tulevat vasta alkuvuodesta, kun jo elämme sitä vuotta, Sarkkinen päivittelee.

Kaisa Sarkkisen mielestä kahden järjestelmän väliin tarvittaisiin väliportaan malli Telakan tapaisille asemansa jo vakiinnuttaneille ammattiteattereille.

– Rahoitus voisi olla vaikka viisivuotinen. Päätökset tehtäisiin ministeriössä ja järjestelmä kirjattaisiin lakiin.

Sarkkisen esittämä toisen portaan malli on tuttu ammattiteattereiden tekemästä yhteisestä esityksestä rahoituksen uudistamiseksi.

Kaisa Sarkkinen
Kaisa SarkkinenLaura Vesa

Sarkkisen mielestä Suomessa on kymmenkunta teatteriryhmää, jotka voisi saman tien nostaa toisen portaan rahoitukseen: Telakan lisäksi lahtelainen Vanha Juko, porilainen Rakastaja sekä helsinkiläiset Klockriketeatern, Kapsäkki, Koko, Avoimet ovet, Takomo, Todellisuuden tutkimuskeskus, Poiju ja Universumi.

Vaikka Sarkkinen pitää nykyistä valtionosuusjärjestelmää jäykkänä ja suljettuna, hän näkee siinä paljon hyvääkin. Se esimerkiksi turvaa alueellisen teatteritarjonnan.

– En pidä järkevänä, että kaikki pantaisiin uusiksi, kyllä hyvä pitää säilyttää. Tuuletusta se kuitenkin kaipaa, hän toteaa.

– Minusta rahoitusta pitäisi pystyä myös tarkastelemaan määräajoin, ettei se olisi automaatio, joka napsahtaa vuodesta toiseen.

Sarkkisen mielestä vapaan kentän toiminnan keveys ja ketteryys ovat sitä, mistä “aidan toisella puolellakin” voisi ottaa oppia.

– Vapaan kentän kärki toimii aktiivisesti myös ulkomailla ja kiertää kotimaassa, tekee rohkeita kokeiluja, ottaa riskejä ja antaa nuorille mahdollisuuksia, hän luettelee.

– Onhan se nyt omituista, että Tampereella on kolme vos-teatteria ja niissä kaikissa tehdään farssia. Herää kysymys: miksi?