Ven’alazet palkavomečästäjät tapetah raja-alovehen hukkii – suomelazet maksetah 50 jeuruo yhtes hukan hännäs

Tuupovuaralaine Sulo Suhonen tiedäy, kui vois vähendiä hukkien miäriä Päivännouzu-Suomes: maksua tappodengua ven’alazile hukkien palkavomečästäjile.

Yle Uudizet karjalakse
Sulo Suhonen.
Tuupovuaralaine Sulo Suhonen.Pasi Peiponen / Yle

Pakiettumašin ajau Ven’an Karjalan Värčilän uhuabikastu dorogua myöte.

Mies rul’an tagan tiedäy, midä ruadau.

Tuupovuaralaine Sulo Suhonen on terstavunnuh hukkien suureh miäräh mugaže, kui hänen tagan olijat pohjaskarjalazet mečästäjät, kuduat tietäh Suhozen organizuitus projektas.

– Suomen meččyelättipoliitiekku on yhty käskypoliitiekkua, kuduah tietyt luondojoukkovehet ollah luajittu kižazakonat mečästäjii kuundelemattah eigo ni tahtota tarkistua niidy, sanou Suhonen omua mieldy. Suhonen on jyrkäh kirjutannuh hukkukyzymykseh näh omil internet-sivuloil.

Nygöi Suhonen da hänen tugijat tahtotah ližätä uuttu paginastu mečästäjien da hukkien vardoiččijoin kiistah. Kiistetäh sih näh, mi on hukkien vardoičuksen pädii tazo da äijygo hukkua voibi Suomes mečästiä.

Suhonen tahtou solmie sobimuksen ven’alazien palkavomečästäjienke.

Ven’alaine syrjydorogu tanaittau mašinastu hyväzesti. Yhtelläh Suhonen on piättänyh piästä ven’alazen palkavomečästäjän luo.

– Et midä rua, pidäy eččie tappajat nämmile hukile tiä Ven’an puolel, sanou Suhonen tanaittajes mašinua Ven’an Karjalan dorogal.

Tuupovuaralaine mečästäi perustelou omua piätösty muga:

– Meile pidäy kuččuo abuh susiedua. Kummua sanot, ga meile pidäy ruadua muga, sendäh gu Suomen meččyelättipoliitiekku on ihan tolkutoi da pädemätöi, prähkäy Suhonen.

Sulo Suhonen.
Pasi Peiponen / Yle

Tuupovuaralazen mečästäjän mugah tarkoituksennu olis vähendiä Tuupovuaran da Ilomanči välil olijua hukkukandua yhtes ven’alazien palkavomečästäjienke.

– Sie on läs kahtukymmendy hukkua, kuduat vois hos havvata kai. Ga Suomen mečästyszakonoin mugah se on kielletty, žualuičeh Suhonen ajajes.

Kartta susien liikkumisesta Venäjän ja Suomen rajalla
Yle Uutisgrafiikka

Ven’alaine hukkien palkavomečästäi: Horošo – yhtesruado ei ole probliemu!

Suhozen mašin ajau ven’alazen hotellin pihah Ven’an Karjalan Jänisjärvel, kudai sijaiččou kahtenkymmenen kilometrin piäs Suomen rajas.

Vastuamas on ven’alaine Vladimir Belov, hotellin eräopas da mečästäi. Häi on sežo hukkien palkavomečästäi.

Sulo Suhonen da Vladimir libo Volod’a, suomekse Väiski, lyvväh kätty. Suhonen ei pagize ven’akse, ga ei se tunnu: hyö ellendetäh toine tostu hyvin.

– Hukku on probliemu Suomes. Tulougo russkii mužik abuh da hukku on kaput? Suhonen vihjailou da ozuttau Belovale ambumistu.

– Pidäygo avvuttua ambumizes? Kyzyy Belov da Suhonen vastuau: Pidäy! Sit miehet ruvetah yhtes kaččomah kartua.

Kaksi miestä katsoo karttaa.
Sulo Suhonen, Tuupovuara, Vladimir Belov, Ven’an Värčilä.Pasi Peiponen / Yle

Ven’an Karjalas da Arhangel’skan alovehel hukkien mečästämine on nygöi välly dielo. Nimittustu hukankuadolubua ei pie. Hos ken voibi ambuo hukkii.

Sen ližäkse Ven’an valdivo maksau 4000 rubl’ua (läs 55 jeuruo) tappodengua jogahizes ammutus hukas.

– Pagin ei ole vaigu dengas, sih kuuluu vie mečästyshimuo, sanou ven’alaine hukan palkavomečästäi.

Beloval on mečästysjoukko, kudai ambuu hukkii tarvites.

– Muite hukkii voibi ambuo hos min äijän, sendäh gu jälgiaigua niidy on ammuttu ylen vähän. Kahten vuvven aigua kuattih viizi hukkua, sendäh gu net syödih koirii meijän kyläs.

Belovan mugah nygöi hukat ruvettih syömäh mečästyskoirii uvvessah. Hänen mečästysdovarišal ei ammui hukat syödih kaksi koirua.

Belovan mugah mulloi Ven’an Karjalan Jänisjärvel liikui kaheksa hukkien joukkovehtu.

– Hukkua on tulluh jälgiaigua äijy. Nygöi täl čural joukkovehtu on äijy, sanou Belov.

Yhtesruado suomelazienke on mieldy myöte Belovale da hänen mečästysjoukole.

Mies.
Hukan palkavomečästäi Vladimir “Volod’a” Belov, Ven’an Värčilä.Pasi Peiponen / Yle

– Horošo. Rajavardoiččijoinke on probliemua, ga uskon, što kai roih hyvin. Konzu hukat tullah Suomespäi, net voimmo ambuo tiä, sanou Belov.

Hukan hännäs 50 jeuruo

Kuibo sit tämä eräs hukkien vähendämizen YYA-sobimus (sobimus ystävyös, yhtesruandas da keskinäzes avvuttamizes) suomelazien da ven’alazien mečästäjien keskes luajitah?

Sulo Suhozen mugah nimidä zakonattomua ei ruata. Yhtesruado organizuijah sit, konzu Suomen puolel on luvalline mečästysaigu.

– Myö ilmoitammo Suomespäi, gu Ven’an puolele on tulemas hukkii, da sit vois suaja dengua, maltanetto niidy ambuo. Konzu hukku on kuattu, suomelaine dovariššu lähtöy vältämättäh Ven’an puolele tarkistamah, ongo hukku tovengi ammuttu.

– Kuatus hukas ven’alazile maksetah toizet 50 jeuruo, läs 3500 rubl’ua. Tovestehekse pidäy ozuttua ammutun hukan händy.

– Se pidäy olla ”pehmei” hukku, ei voi olla jämpiškö, sit vaste myö tiijämmö, što se oli olluh samas joukkovehespäi, kudai on lähtenyh Suomen čuralpäi.

Kartta.
Pasi Peiponen / Yle

Löydynöygo Suomes 50 jeuron maksajua?

– Löydyy, ei nimittustu probliemua. Järgieh, konzu vihjaimmo 2-3 kuudu tagaperin, sie äijät hännän ostajat kätty nostettih, lujuau Suhonen.

– Tänäpäigi huondeksel, konzu tänne olin lähtemäs, yksi dovariššu soitti da sanoi, gu tahtos ostua yhten hukan hännän, jatkau Suhonen.

A gu la joga nedälii ruvennou hukan händii tulemah tämän talven aigua?

– Ostammo kai.

Ongo teil mittustutahto tieduo, äijygo Suomespäi tulluttu hukkua ammutah tiä Ven’al?

– Net ei voija olla ihan kogo Ven’alpäi, Arhangel’skassah vai. Emmo rubie kogo Ven’an hukkupopul’aciedu ostamah, sanou Suhonen.

”Tälle dielole taputetah – tämä on abuhkirrundu”

Äijälgo pohjaskarjalazet mečästäjät kannatetah hukkien kuadamistu ven’alazien palkavomečästäjien avul?

Pohjas-Karjalan mečästäjien paginanvedäjän Antti Kuivalazen mieles kannatustu on.

– Duumaičen, gu idejua peigaloijah da käzii sille taputetah, sanou Kuivalainen.

Seizotannehgo Pohjas-Karjalan Mečästajien liiton rahvas tämän projektan tagan?

– Tämä ei ole meijän ideju. Tämä on ristittyzien abuhkirrundu, sanou Kuivalainen.

Nostatannou tämä piättäjät, ga hyvä roih. Toivommo, gu ellendetäh, mittuzet pahat dielot ollah tiä Päivännouzu-Suomes: hukkien miäry vai liženöy.

Mečästäjien paginanvedäjän Antti Kuivalazen mieles raja Suomen da Ven’an välil on probliemahine, konzu pagin on hukkien miäräs.

– Kartal raja on vaigu millimetrin levevytty olii čeri Suomen da Ven’an välil. Yhtel puolel rajua hukku on riistu, kudamas maksetah tappodengua. Toizel puolel sidä hukkua vardoijah hyväzesti. Pagin on samazes kannas, kudai ei ole globualisti varavonalaine.

Hukale pidäy myöstyö – ei ristikanzale

Sulo Suhozen da hukkien palkavomečästäjän Belovan nevvottelut Ven’an Karjalan Jänisjärvel loppiettihes.

Miehet vaihtetah yhtevystiijot da lyvväh kätty hukkuyhtesruavon kunnivokse – Belovale pädöy suomelazien mečästäjien 50 jeuron ližäpalkivo yhtes ammutus hukas.

Avvutannougo tämä projektu Suomen raja-alovehen hukkien miärän vähendämizes?

– Se on huovis hindu da minun mieles avvuttau. Muite nikui emmo piäze hukkien miäriä vähendämäh, sanou Suhonen.

Midä projektan piämies, tuupovuaralaine mečästäi duumaiččou mahtollizes vastazes reakcies? Suhonen innostuu kyzymykses.

– Varmahgi paginua roih. Sen jälles, konzu hukku on suannuh moizen stuatusan da sen kuadoh pidäy vie suaja luba, meile jiäy vai malittuu panna meččäh piästäväkse, sellittäy Suhonen.

Kaksi miestä auton luona.
Pasi Peiponen / Yle

Mašin lähtöy ajamah da matku kodih Tuupovuarah algavuu. Mečästäi ajattelou vie lähtijesgi paginua palkavomečästäjänke.

– Emmo vihua hukkii, se on vai eloksen realieloi – kelletahto pidäy myöstyö. Käynnöy se hukku ristikanzan pihah, sit sille hukale pidäy myöstyö, ei ristikanzale, sanoldau Suhonen da hurahtah ajamah kohti Ven’an da Suomen rajua.

(Suomekse) Kiännökset: Liisa Viitanen.

Luve sežo

Venäläiset palkkionmetsästäjät tappavat rajaseudun susia – suomalaiset maksavat 50 euroa yhdestä suden hännästä