Kolumni: Luettele venäläisten bändien nimiä

Harva suomalainen tietää venäläisestä rock-musiikista. Kolumnisti Reetta Räty pohtii, voisiko populaarikulttuurin avulla oppia tuntemaan lähinaapureitamme paremmin.

musiikki
Reetta Räty.
Reetta Räty.Petteri Sopanen / Yle

”Tiedätkö yhtään venäläistä bändiä nimeltä?”

Kaveri – muusikko itsekin – täytti ristisanatehtävää, johon piti keksiä jokin venäläinen bändi. Mitäs niitä onkaan? Maailman suurin valtio, tunnettu kulttuuristaan, ihan tuossa naapurissa, kai nyt jotain tulee mieleen!

Kaverin vaimo keksi yhden: Pussy Riot, ”jos se on bändi”.

Onhan se. Pussy Riot on feministinen punkrock-yhtye ja aktivistiryhmä, joka arvostelee performansseissaan esimerkiksi Vladimir Putinia. Mutta Pussy Riot ei sopinut ruudukkoon. Tuleeko mieleen muita venäläisiä bändejä?

Eikö? Miten se on mahdollista?

Kasvoin ihan Venäjän rajalla Kuusamossa. Luulisi, että rajan yli olisi tihkunut ääniä. Vaikka jokin kesähitti! Mutta ei. Emme raapustaneet bändien nimiä kyrillisillä kirjaimilla pulpetin kanteen. Abbaa ja Herreysia kyllä rallateltiin.

Kuuntelen edelleen päivittäin tuntikausia musiikkia ja suunnittelen lomat rockfestareiden mukaan. Silti ei tule mieleen muita venäläisiä bändejä kuin t.A.T.u. ja DDT. Kummallista.

Mitä jos haussa olisi brittibändi tai amerikkalainen bändi?

Sekin on kuvaavaa, että ristikossa on vihjeenä ”venäläinen bändi”. Mitä jos haussa olisi brittibändi tai amerikkalainen bändi? Mikä vaihtoehtojen tulva.

Naapurimaassamme on yli 140 miljoonaa ihmistä. Mistä biisit siellä kertovat? Millä kielillä niitä lauletaan (Venäjällä puhutaan yli 200 kieltä)? Keiden kotimaisten artistien kuvia nuoriso ripustaa seinilleen? Ketä fanitetaan somessa? Millaista ylipäätään on Venäjä-rock?

Hävettää, etten tiedä.

Tästä linkistä löytyvä musiikkimedia (siirryt toiseen palveluun) Nuorgamin juttusarja listaa venäläisen rockin suuria nimiä. Lista on vuodelta 2012. Löydän vinkkejä Venäjän Brucesta, Dire Straitsista ja CMX:stä. Kiinnostavaa.

Tässä Venäjää voi ymmärtää -blogin jutussa (siirryt toiseen palveluun)avataan venäjänkielisen rockin historiaa. Linkkilistojen kautta avautuu kokonainen maailma.

Alan kuunnella venäjänkielistä Radio Sputnikia. Enimmäkseen iskelmää. Aika kauheaa, vaikka venäjä on uskomattoman kaunis kieli.

Juttelen Venäjällä asuneiden kavereideni kanssa. Kokeilen esimerkiksi Zemfiraa, josta Anna Laine kirjoitti kolumnissaan. Totta, vähän kuin Suzanne Vega! Ihan mahtavaa!

En halua, että itänaapurin musiikki jatkossa puuttuu soittolistoiltani, radioistani ja festareiltani.

Läntinen poppi toki peittää alleen muitakin valtavia musiikkialueita.

Populaarikulttuuri on yksi hyvä tapa oppia toisista

Ajattelen silti juuri Venäjää, sillä elin elämäni ensimmäiset 17 vuotta Neuvostoliiton rajalla. Tuntuu, että pitäisi tietää niin paljon paremmin, mitä samassa metsässä, toisella puolella rajaa asuneet ajattelevat. Populaarikulttuuri on yksi hyvä tapa oppia toisista.

Toisin kuin venäläistä, läntistä populaarikulttuuria levitetään tehokkaasti. Musiikin mukana leviävät arvot, asenteet, unelmat, ulkonäkönormit, trendit, idolit, tanssityylit, kieli, romanttisen rakkauden ideaali, käsitys siitä, että jaamme jotain yhteistä näiden sävelien ja sanojen kautta. Ymmärrys toista kohtaan lisääntyy.

Läntisen populaarikulttuurin ylivalta ei ole lännen syy.

Mutta sen seuraus voi olla ikävä: vahvistuu yksioikoinen kuva, jonka mukaan vaikkapa Venäjällä on vain asioita, joista Venäjä-asiantuntijat puhuvat Venäjä-uutisissa. Tätä todellisuuttahan meille kyllä valotetaan: Venäjä Syyriassa, Venäjä Ukrainassa, Venäjä Suomen-rajalla, tuleeko se tänne?

Usein jää näkemättä ihmiset, heidän surunsa, rakkautensa, rohkeutensa ja viisautensa. Jää näkemättä elämäntapojen ja arvojen kirjo. Jää omaksumatta jännittävät tyylit, jää löytämättä rockin alkuperäinen kapina, joka elää toisinaan paremmin siellä, missä mitä tahansa ei voi tehdä tai sanoa noin vain.

Pahimmassa tapauksessa jää syntymättä yhteys.

Mitä jos lapseni katsoisivat Venäjän Frendejä tai Gilmore Girlsejä!

Ongelma on kielimuuri, me ehkä ajattelemme. Mutta sen voi halutessaan ylittää. Venäjää voi opiskella, sanoja voi kääntää. Voi nähdä vaivaa.

Mitä jos lapseni katsoisivat Venäjän Frendejä tai Gilmore Girlsejä!

Miksi kokkaamme innolla intialaista ja vietnamilaista ruokaa, mutta aina vain brittipopin tahdissa?

Tieto ei aina lisää tuskaa. Usein se vähentää ehdottomuutta ja mustavalkoisia mielikuvia. Venäläinen rock voi olla huonoa, mutta ei taida olla sellaista asiaa kuin venäläinen rock. On variaatiota, jota en tunne.

Ristisanatehtävä on edelleen ratkaisematta. Kovan miettimisen jälkeen tulee mieleen moskovalainen tukkahevibändi Gorky Park, mutta siinäkin on yksi kirjain liikaa.

Reetta Räty

Reetta Räty on toimittaja, yrittäjä ja kahden tytön äiti. Kasvoi Kuusamossa, asuu Kalliossa, opettelee arabiaa. Räty vuorottelee tällä kolumnipaikalla Heli Vaarasen, Risto Laitilan ja Paula Takion kanssa.