Harvoin tarjolla: Uusikaupunki tarjoaa tuhat työpaikkaa, mutta kuka muuttaa työn perässä?

Valtakunnan kuumin nimi on nyt Uusikaupunki, jonne autotehdas palkkaa yli tuhat uutta työntekijää. Mistä löytyvät ihmiset, jotka pakkaavat tavaransa, jättävät kotinsa ja aloittavat pienipalkkaisen tehdastyön vaikka toisella puolella Suomea?

työnhakijat
Autotehdas
Parikymppiset miehet Laitilasta, Markus Hellsten ja Sauli Nurminen, lähtivät tutustumaan autotehtaaseen, kun nuorisoverstaan johtaja sitä heille ehdotti. “Olisi ainakin vaihtelua”, he miettivät. Työtä kummallekaan, ravintolakokille ja perinnerakentajalle, ei ole löytynyt. He ovat työkokeilussa nuorisopajassa. “Siinä pysyy unirytmi ja muut kunnossa, ettei vaan makaa kotona.” Mikael Rydenfelt / Yle

On perjantaiaamu ja Valmet Automotiven tehtaalla ovat alkamassa pestuumarkkinat. Viesti on kiirinyt ympäri Suomen siitä, että Uudenkaupungin eli tuttavallisemmin Ugin autotehtaalla ovat meneillään kaikkien aikojen suurimmat rekrytoinnit. Jo vuoden 2017 alkukuukausina on määrä aloittaa Mercedes-Benzin GLC-katumaasturien tuotanto. Sen rinnalla tehtaalla valmistetaan yhä saman automerkin A-sarjaa.

Rekrytointi on niin poikkeuksellisen iso, että TE-toimistot ympäri maata levittävät yhdessä sanaa. Mitä pidemmälle kevät etenee, sitä kauemmaksi verkot on laitettava uusilla hakukierroksilla vesille. Aiempina vuosina tehtaalle on jo palkattu 700 ihmistä, eikä kaikkia uusia autonrakentajia uskota enää löytyvän ihan lähikylistä.

Autotehdas
Ensimmäisinä oven takana kurkkivat Marko Noronen (oik.) Kokkolasta ja Toni Ahlström Pietarsaaresta. He lähtivät aamuneljältä ajamaan Pohjanmaalta Uuteenkaupunkiin. Noroselle kelpaisi vakituinen työ vaikka autotehtaan insinöörinä. Ahlström on työtön autonasentaja. Yksi vaihtoehto olisi työskennellä täällä viikot ja mennä viikonlopuksi kotiin, Noronen pohtii. Mikael Rydenfelt / Yle
Autotehdas
“Me koulutetaan uudet työntekijät niin, että teistäkin voidaan tehdä maailman parhaita autonrakentajia”,  Valmet Automotiven viestintäjohtaja Mikael Mäki kehuu läsnäolijoille. “Se ei ole pahitteeksi, jos on autoista kiinnostunut ja on autoalan kokemusta. Mutta suurin osa tehtävistä ei vaadi mitään tiettyä koulutusta tai ammattitaustaa.” Mikael Rydenfelt / Yle

Hurja määrä hakemuksia, 1 700, on jo tullut ja hakuaika on vielä kesken. Hakijoiden tausta on jo aiempina vuosina vaihdellut laidasta laitaan: koulun tai armeijan päättäneistä kokeneempiin ammatinvaihtajiin. On ollut lähihoitajaa, diplomi-insinööriä, leipuria ja kosmetologia. Käsillä tekeminen on heille valmiiksi tuttua.

Ratkaisevaa on kuitenkin oikeanlainen asenne, kertoo Opteam-yrittäjä Elina Koskela. Henkilöstöpalveluyritys pyrkii haastattelussa selvittämään hakijan työskentelytaitoja ja motivaatiota. Sorminäppäryystestejä ei järjestetä, vaikka joskus myös testirataa on käytetty hakijoiden seulomiseen. Ensimmäisessä erässä paikan saa 250 autonrakentajaa.

Autotehdas
Latvialainen Roberts Murnieks on tutustunut etukäteen auton valmistukseen Youtube-videoista ja jututtanut kahta venäläistä autotehtaan työntekijää. Tätä ennen hän myi vihanneksia ravintoloille pienessä suomalaisfirmassa. Jos asuntoa ei löydy Uudestakaupungista, hän asuisi mielellään Turussa. Sieltä lentää halutessaan Riikaan vain puolessa tunnissa.Mikael Rydenfelt / Yle

Monet paikalle tulleet tuntuvat ajattelevan, että autojen rakentamisessa on jo itsessään tiettyä hohtoa. Huoli siitä, riittääkö autotehtaalle työvoimaa, vaikuttaakin 300 000 työttömän työnhakijan maassa liioitellulta. Vai johtuuko se siitä, että kaikki eivät halua lähteä kaksivuorotyöhön parin tuhannen euron kuukausipalkalla? Vuoden, kahden kuluttua autonrakentaja tienaa Valmet Automotiven ilmoituksen mukaan keskimäärin 30 000 euroa vuodessa.

Tehtaalla on mahdollisuuksia edetä esimiestehtäviin ja kartuttaa siten ansioitaan. Autonrakentajaksi on lähtenyt esimerkiksi työtön insinööri pudottuaan ansiosidonnaiselta työttömyyspäivärahalta. Monelle maahanmuuttajille autotehdas avaa tilaisuuden päästä sisään työelämään. Pestuumarkkinat ovat houkutelleet paikalle muun muassa irakilaisia nuoria miehiä.

Autotehdas
Pestuupäivän ohjelmaan kuuluu pikainen kierros vierailujunan kyydissä tehdashalleissa. Jari Koivuselle hitsaamon tuoksut palauttavat mieleen muistoja 1980-luvulta. Silloin hän kävi välillä tehtaalla korjaamassa ilmanvaihtoja. Jos hänet nyt palkattaisiin Valmet Automotivelle huoltomieheksi, hän palaisi Turusta tuttuihin lapsuusmaisemiin.Mikael Rydenfelt / Yle

Uusikaupunki ei ole niitä kasvukeskuksia, joihin yhä useampi suomalainen muuttaa. On vaikea ennakoida, kuinka moni pakkaa tavaransa ja aloittaa työt jopa toisella puolen Suomea.

Suurtyöttömyydestä huolimatta suomalaiset eivät ole olleet kovin kiinnostuneita muuttamaan töiden perässä. Tilastojen mukaan muuttohalukkuus vähenee selvästi jo yli 35-vuotiailla ja vain hyvin pieni osa muuttajista on työttömiä.

Työttömien muuttohaluja vähentävät niin kutsutut AAA-tekijät, kertoo muuttoliiketutkija Timo Aro. Ansiosidonnainen päiväraha ei rohkaise muuttamaan niin kauan kuin se jatkuu. Asumisen järjestäminen – usein omakotitalon arvo on vähäinen tai laskenut, ja lähtö etenkin pääkaupunkiseudulle nostaisi asumiskustannuksia sietämättömiksi. Kolmantena asumistuet, joista muuttaja joutuisi hyvin riippuvaiseksi. Paikkakunnilla, joihin halutaan muuttaa, kilpailu vuokra-asunnoista on kovaa ja hintataso kivunnut niin ylös, ettei pienipalkkainen ilman tukia pärjää.

Autotehdas
Uusia työntekijöitä tarvitaan ennen muuta kokoonpanon eri vaiheisiin. “Jos tarve on, lähdetään merten yli katsomaan, mistä se porukkaa saadaan”, Valmet Automotiven viestintäjohtaja Mikael Mäki sanoo. Ilmansuuntana on siinä tapauksessa itäinen Keski-Eurooppa.Mikael Rydenfelt / Yle
Autotehdas
Lasse Alatalo muutti juuri Torniossa yhteen tyttökaverin kanssa. Melkein vuoden työttömänä ollut Alatalo lähti kuitenkin samantien Uuteenkaupunkiin, kun töitä löytyi. Hänelle järjestyi väliaikainen Opteamin kimppakämppä. “Kai se perässä tulee ja etsii täältä jotain”, hän arvioi hoitoalalla työskentelevän tyttöystävän aikeita.Mikael Rydenfelt / Yle

Uudenkaupungin rekrytointien suurimpana esteenä monet mainitsevat pulan vuokra-asunnoista. Puhtaalla matematiikalla laskettuna kaupungissa pitäisi olla paljonkin tyhjiä asuntoja, kun väki on vähentynyt 1990-luvulta lähtien kolmella tuhannella.

Lähes kaikki kaupungin 850 vuokra-asuntoa ovat täynnä jo nyt. Uusia kerrostaloja ei ole pitkään aikaan rakennettu. Autotehtaan työntekijöille tarvittaisiin erityisesti pieniä vuokra-asuntoja, joiden vuokriin uusilla tulijoilla on varaa.

Kun asiaa on tutkittu, Uudestakaupungista on löytynyt jopa kahdesta kolmeen sataa asuntoa, joita käytetään vain kakkosasuntoina tai lomien aikaan. Kaupunki on järjestämässä lähiaikoina asukasillan, jotta kaikki suinkin liikenevät yksityisasunnot saataisiin vuokramarkkinoille, vaikka vain lyhyeksi aikaa. Vuokraamista helpottamaan on perustettu oma Passari-palvelu hoitamaan sopimusten tekoa.

Autotehdas
Turussa asuva Lotta Jansén on valmis lähtemään sinne, missä töitä on. Vaatturiksi kouluttautunut Jansén on töiden loputtua vaihtanut alaa jo monta kertaa. Kokemusta on ravintolasta, muovinvalmistuksesta ja kuljetusalalta. Tehtaalla hän on pyörinyt aiemminkin – kuljettanut tänne paljon tavaraa, kun ajoi monta vuotta pakettiautoa.Mikael Rydenfelt / Yle
Autotehdas
Ugista kotoisin oleva Mirjami Kaikkonen vaihtoi kaupan alan autotehtaaseen vajaat kaksi vuotta sitten. Hän arvostaa säännöllisiä työaikoja ja vapaita viikonloppuja. Työ soveltuu hänen mielestään yhtä hyvin naisille kuin miehille. Tehtaan työntekijöistä kuitenkin vain vajaa kolmannes on naisia.Mikael Rydenfelt / Yle

Arto Kohonen muistaa hyvin, millaista oli muuttaa Uuteenkaupunkiin Lappeenrannan läheltä Savitaipaleelta vuonna 1972. Rekrytoinnit olivat silloin yhtä massiivisia kuin nyt. Mutta kerrostaloasuntoja oli valmistumassa suuria määriä, eikä kuuden hengen kimppakämpässä tarvinnut asua kuin muutaman kuukauden.

Aika oli silloin erilaista, suurtyöttömyyden takia ihmisiä muutti Ruotsiin saakka. Autotehtaalle tuli kaikkialta Suomesta töihin ihmisiä, jotka ovat edelleen Kohosen ystäviä. He tapaavat toisiaan, vaikka monet ovat jääneet eläkkeelle ja asuvat taas eri puolilla maata.

Autotehdas
Arto Kohosen houkutteli autotehtaalle Ruotsista Suomeen palannut eno. Yli 40 vuotta autotehtaalla on ollut hänestä huikeaa aikaa. “Olen nähnyt nousut ja laskukaudet, päässyt tekemään kaikkia automerkkejä ja malleja.”Mikael Rydenfelt / Yle

Kaupungissa on pohdittu paljon, mitä kaikkea autotuotannon laajeneminen ja odotettu muuttoaalto tuo tullessaan. On selvää, että väliaikaisia asuntoja on järjestettävä pikavauhtia.

Vielä alkuvuodesta mietittiin, mitä päiväkoteja muuttotappiosta kärsineellä paikkakunnalla puretaan. Nyt sen voi unohtaa, kun jo viidelletoista lapselle on yhtäkkiä varattava hoitopaikka.

Myös suomen opetusta varaudutaan järjestämään ulkomaalaisille työntekijöille.

Liikenneväylät, risteysalueet ja ehkä myös satama ovat jäämässä pieniksi. Joka toinen minuutti autotehtaalle on menossa yhdistelmärekka, kun toiminta kunnolla käynnistyy.

– Ei tiedä, vaikka tulisi ensimmäinen ruuhka Vakka-Suomeen, naurahtaa Jari Nikkari, kaupungin tekninen johtaja.

Mies seisoo keskellä tietä
Tekninen johtaja Jari Nikkari on ollut viime kuukaudet täystyöllistetty etsiessään paikkoja autonrakentajien väliaikaisille asunnoille. Tien vasemmanpuoleiselle tontille voidaan tarpeen mukaan koota 200-250 tilapäistä moduuliasuntoa. Tontti sijaitsee aivan autotehtaan vieressä.Mikael Rydenfelt / Yle

Pysyvämpää asumista,kahdeksan uutta kerrostaloa, on suunnitteilla. Ensimmäisiä taloja ryhdytään rakentamaan ensi vuonna.

Sitä odotellessa ei väheksytä mitään keinoja. Jopa leirintäalueiden kanssa on sovittu, että saadaan käyttöön parikymmentä asuntovaunupaikkaa, jos jollakin työntekijällä on haluja majoittua asuntovaunuun koeajaksi.

Kymmenet yritykset ovat olleet yhteydessä kaupunkiin ja tarjonneet omia moduuliasuntojaan. Monillekaan ei ole ollut selvää, ettei kaupunki itse osta tai rakennuta asuntoja. Kaupunki vuokraa tontin väliaikaisella rakennusluvalla ja huolehtii kunnallistekniikasta, mutta rakennusyrityksen tehtäväksi jää tarjota itse asumispalvelua työntekijöille.

Kyniä ja pohjapiirustus
Vierekkäin, kahteen kerrokseen koottavat yhden hengen asunnot ovat kymmenen neliön kokoisia. Niiden rakentaminen käy kuukaudessa, eikä vaadi kaavamuutoksia. Ensimmäiset tämänkaltaiset moduuliasunnot voisivat olla käytössä helmi-maaliskuussa.Mikael Rydenfelt / Yle

Pelko siitä, miten Uusikaupunki muuttoaallosta selviää, on Jari Nikkarin mielestä hieman yliampuvaa. Tuskin torilla seisoo yhtäkkiä 500 ihmistä, joita ei pystytä laittamaan mihinkään.

Uudessakaupungissa moni muistaa 1990-luvun, jolloin Saabin valmistus loppui. Pahimmillaan joka kolmas oli työtön.

– Sen takia täällä ei uskalleta rintoihin hakata vieläkään, vaikka nyt autotehtaalla ja kaupungilla näyttää niin hyvältä, että ei ole vielä ikinä näyttänyt, Nikkari sanoo.