Miten banaani auttaa kahvia selviytymään ilmastonmuutoksesta? Näin se toimii Ugandassa

Kahvintuotannolle soveltuvat alueet uhkaavat pienentyä puoleen ilmastonmuutoksen edetessä. Nousevat lämpötilat ovat ongelma erityisesti suomalaisten suosimalle arabica-kahville.

Kahvin viljely
Banaanikasvit varjostavat kahvipensaita.
Banaanit varjostavat kahvipensaita Afrikan kuumalta auringolta keskiugandalaisella kahvipellolla.Petteri Juuti / Yle

Apinat kirkuvat, multava maa tuoksuu tuoreelta ja marraskuinen helle tunkeutuu joka paikkaan. Banaanit ojentavat suojaavat lehtensä kahvipensaiden ylle. Lähes läpitunkematon vihreys jatkuu joka puolella.

Pieneltä keskiugandalaiselta kahvipellolta viljelijä James Kallyowa saa päätulonsa kasvattamalla kahvia, kuten puoli miljoonaa muutakin ugandalaista kotitaloutta.

– Pystyn maksamaan velkani, ruokkimaan lapseni ja lähettämään heidät kouluun, Kallyowa selittää tulonlähteidensä juurella.

Ugandalainen James Kallyowa poimii kahvia pellollaan Nakasekessa Ugandassa.
Ugandalainen James Kallyowa saa plantanen eli keittobanaanin myynnistä jatkuvia tuloja, joiden avulla pystyy odottamaan kahvista puolivuosittain saatavia isompia tienestejä.Petteri Juuti / Yle

Kahvi tulonlähteenä ei ole enää Kallyowallekaan niin varma kuin se on ollut ennen. Ilmastonmuutos on jo nostanut Ugandan lämpötiloja yli yhdellä asteella. Kahvipensaan tuhohyönteiset sekä ruostetauti lisääntyvät ilmaston muuttuessa.

– Satomenetyksiä on nähty paljon enemmän kuin aiempina vuosina, sanoo afrikkalaisia maanviljelijöitä parempiin viljelykäytäntöihin opastavan Trooppisen maatalousinsituutti IITA:n maajohtaja Piet van Asten.

Sateet ovat tulleet myös vaikeammin ennustettaviksi ja harvemmiksi. Kahvi pitää juuri siitä, että on selkeä kuiva kausi ja selkeä sadekausi. Siksi sitä viljellään näillä leveysasteilla, joilla sateet ovat tavanneet tulla vain tietyllä kaudella.

– Nyt joskus tulee sadetta kuivalla kaudella ja kukat puhkeavat kukkimaan, sitten sateet loppuvat ja kukat tippuvat, tai kukat tulevat sadekauden alussa, mutta sateet eivät jatku, van Asten kuvailee tilannetta kahvimuki kädessään.

Ugandan IITA:n maajohtaja Piet van Asten.
Ugandan IITA:n maajohtaja Piet van Asten.Petteri Juuti / Yle

Robusta kestää kuumuutta, arabica ei

Kallyowan pellolla kasvava robusta-lajike pärjää vähän kuumemmissakin oloissa, mutta silti sen kanssa tulee ongelmia vuosikymmenten kuluessa. Ugandassa erityisesti maan pohjoisosissa robustan viljelylle sopiva alue huononee merkittävästi.

Arabica kahvi lajikkeet Uganda.
Yle Uutisgrafiikka

Suurin osa, 70 prosenttia, maailman tämänhetkisestä kahvista on arabicaa, joka on robustaa herkempi lämpötilan nousulle. Se viihtyy parhaiten 18–21 asteen lämpötilassa. Kun lämpötila nousee yli 23 asteen, pensas kasvaa liian nopeasti ja tuottaa papuja liian aikaisin, mikä heikentää niiden laatua.

Koko maailmassa arabican viljelysala uhkaa puolittua (siirryt toiseen palveluun) vuoteen 2050 mennessä. Myös kahvisadot uhkaavat puolittua ilmaston lämmetessä. Tarvitaan sopeutumista, jotta kahvintuotanto voi jatkua. Yksi keino on siirtää viljelyksiä viileämpiin oloihin. Ugandassa arabica-viljelyksiä pitänee siirtää ylemmäs Mont Elgon -vuorten rinteille.

– Arabica-kahville ilmastonlämpeneminen on iso ongelma, van Asten sanoo.

Arabica kahvi lajikkeet Uganda.
Yle Uutisgrafiikka

Banaanin suojeleva varjo auttaa kahvia paahteessa

Toinen sopeutuskeino on luoda kahvipensaille varjoisammat kasvuolot. Jo puolet Ugandan kahvinviljelijöistä on ottanut avukseen kahvin ja banaanin yhteiskasvatuksen, jossa banaanipuiden suuret lehdet suojaavat kahvipensaita Afrikan kuumalta auringolta. Kokemukset ovat olleet hyviä.

– Kahvi pärjää todella hyvin yhdessä banaanin kanssa. Kahvi ei kärsi yhtään ja sadot pysyvät samoina. Kahvista tulee jopa paremman makuista, van Asten sanoo.

IITA on tutkinut ugandalaisten kahvinviljelijöiden satoja ja viljelymenetelmiä ja huomannut niissä suuria eroja. Tutkimusten perusteella banaanin ja kahvin yhteisviljely on ehkäpä merkittävin avain parempiin kahvisatoihin. Nyt instituutti jakaa tietoa hyviksi havaituista menetelmistä.

Myös kahvinviljelijä James Kallyowa on tyytyväinen kahvin ja banaanin yhteisviljelyyn.

– Banaanit auttavat minua suojaamaan kahvipensaitani liian kovalta auringonpaahteelta, Kallyowa sanoo.

Banaani auttaa myös taloudellisessa mielessä.

– Banaanista saan päivittäistä tuloa. Sillä rahalla pystyn odottamaan kahvista saatavia puolivuosittaisia tienestejä, Kallyowa selittää.

Yhteisviljelystä on sekin hyöty, että rajusti kasvavaa väestöä pystytään ruokkimaan pienemmällä peltoalalla, kun kahvin sekaan ujutetaan banaanipuita. Maassa, jossa syödään eniten plantanea eli keittobanaania maailmassa, tämä ei ole pieni asia. Ugandalainen syö keskimäärin 220 kiloa banaania vuodessa.

Ugandalainen James Kallyowa poimii kahvia pellollaan Nakasekessa Ugandassa.
Ugandalainen James Kallyowa poimii kahvia pellollaan Nakasekessa Ugandassa.Petteri Juuti / Yle

Uganda varjelee päävientituotettaan

Ugandan valtiontaloudelle on erityisen tärkeää, että kahvinviljely voi jatkua ilmastonmuutoksesta huolimatta. Maa saa 400 miljoonaa dollaria kahvinviennistä vuosittain. Sen osuus on suurimmillaan noussut jopa 90 prosenttiin kokonaisviennistä.

– Uganda on huolestunut siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maan vientituloihin. Ugandalle kahvitulot merkitsevät paljon, van Asten sanoo.

IITA:n agronomi David Makasa katsoo luottaen tulevaisuuteen ja uskoo, että kahvin ja banaanin yhteisviljelyllä kampitetaan ilmastonmuutoksen vaikutus.

– Monet ovat nähneet miten naapureilla ja muilla viljelijöillä, jotka kasvattavat yhdessä kahvia ja banaania, on alkanut mennä paremmin. Jos viljelijät jatkavat viljelykäytäntöjä, jotka perustuvat tutkimukseen, tulevaisuus on valoisa, Makasa uskoo.

Kahvimarjoja poimitaan kahvipensaasta.
Kahvin marjat, jotka pitävät sisällään pavut, poimitaan Ugandassa useimmiten käsin.Petteri Juuti / Yle

Juttua korjattu 28.12. klo 16.50: banaani ei ole puu vaan ruohokasvi.