Joulun näyteikkuna kertoo tarinan: "Sen tulisi pysäyttää ja sitä saisi jäädä tutkimaan"

Kaupallinen joulu hyödyntää näyteikkunoissa ja mainonnassa punaisia sävyjä ja valkeaa lunta, jotka miellyttävät ostajia. Kulta on myös kiilannut mukaan joulun värimaailmaan.

mainonta
Kuvassa jouluinen näyteikkuna
Visualisti Anne Silander toteutti nuorisomuotia myyvän kokkolalaisen Boadvillagen joulunäyteikkunaan tarinan. Idea syntyi yrittäjän vanhasta junaradasta.Mari Hautamäki / Yle

Joulun pitää näyttää lämpimältä, punaiselta ja lumiselta, arvioi helsinkiläinen visualisti Annika Hirvi. Hänen mukaansa ylikansallisen virvoitusjuomayhtiön vaikutus suomalaisten mielikuvaan joulusta on voimakas.

– Lämpimät punaiset sävyt ja valkea joulu vetoavat voimakkaasti tunteisiin ja niitä samoja kikkoja kannattaa käyttää myös joulun näyteikkunasomistuksessa.

Keskitalven juhla on saanut punaiset sävynsä virvoitusjuomajätti Coca Colalta. Yhtiö keksi pukea joulupukin punaisiin vaatteisiin vuoden 1931 mainoskampanjassa. Suomeen asti joulupukin punasävyiset vaatteet rantautuivat 1960-luvulla. Silti maaseudulla pukki pukeutui vielä pitkään tummiin vaatteisiin. Päässä ei välttämättä ollut edes tonttulakkia.

Visualistit ry:n puheenjohtaja Anna Juusela kertoo kaupallisen joulun tulleen Suomeen Amerikasta.

– Omassa lapsuudessani 1980-luvulla joulupukki oli aika pelottava tyyppi, jolla ei ollut punaista nuttua.

Juusela uskoo, että punainen on tullut jouluun jäädäkseen, eikä sitä voida koskaan syrjäyttää, vaikka trendiväreistä kulta on nyttemmin nostanut voimakkaasti päätään.

Näyteikkunan pitää herättää huomiota, pysäyttää, saada asiakas sisään ja ostamaan. Asiakas ei välttämättä osta vain itse tuotetta, vaan koko fantasian.

Anne Silander

Kokkolalainen somistaja ja yrittäjä Anne Silander näkee onnistuneessa joulunäyteikkunassa tarinan ja muistoja. Hänen mukaansa kaupallisuus tulee joulunäyteikkunassa hienovaraisesti esiin.

– Mutta tietysti näyteikkunan pitää herättää huomiota, pysäyttää, saada asiakas sisään ja ostamaan. Ihminen ei välttämättä osta vain itse tuotetta, vaan koko fantasian.

Kuvassa jouluikkunan somistus
Yksinäisen kalastajan onnellinen joulu -niminen näyteikkuna Kokkolan vanhan kalahallin pop up -kahvilassa on kokkolalaisen Anne SIlanderin käsialaa.Mari Hautamäki / Yle

Voittoikkunan tarina lähti junasta

Anne Silander somisti kokkolalaista nuorisomuotia myyvän Boardvillagen jouluikkunan.

– Tarina lähti yrittäjän vanhasta junaradasta. Vintiltäni löytyi nalletuolit ja pöytä. Vanhat puhelimet ikkunassa taas herättävät aikuisten ihmisten lapsuusmuistot, Silander kertaa.

Myös Anna Juusela näkee onnistuneessa joulunäyteikkunassa tarinan. Joulunäyteikkuna saa myös poiketa runsaudellaan muiden sesonkien ikkunasomistuksista.

– Yleensä visuaalisessa markkinoinnissa kuulee sanottavan, että enemmän on vähemmän. Näyteikkunan rakentamisessa peräänkuulutetaan selkeyttä, mutta jouluna sen tulisi pysäyttää ja sitä saisi jäädä tutkimaan.

Halogeenivalo nostaa tuotteet esiin

Kaikki kolme mainonnan ammattilaista painottavat ikkunasomistuksessa valon merkitystä, joka on näyteikkunoissa liian usein unohdettu. Hienostikin rakennetussa ikkunassa tyydytään loisteputkivaloon, kun taas halogeenispoteilla tuotteet ja muut yksityiskohdat saataisiin paremmin esille.

– Valo myy ja vetää puoleensa. Varsinkin talviaikaan valo on Suomessa heikonlaista, niin hyvin valaistuilla näyteikkunoilla voisi vaikuttaa koko kaupunkikuvaan, Juusela huomioi.

Annika Hirvi lisää, että hyvin valaistut ja taidolla somistetut näyteikkunat tuovan kilinää yrityksen kassaan. Paljonko, sitä ei hänen mukaansa ole tilastoitu.

– Se on kuin veteen piirretty viiva. Yritykset eivät tilastoi ikkunassa esillä olleiden tuotteiden myyntiä. Toisin kuin lehtimainonnassa, näyteikkunan tuomaa kassavirtaa on hankala mitata, Hirvi sanoo.

Suomalaisyritykset näkevät visualistit vain kuluna, jotka saavat yt-neuvotteluissa ensimmäisenä lähteä.

Annika Hirvi

Näyteikkunamainonnan rahallista merkitystä ei ole mitattu edes Saksassa, missä neuropsykologiaa hyödynnetään mainonnassa Suomea enemmän.

– Jos ikkunamainonnan tuoma myyntipiikki voitaisiin laskea ja todistaa, niin ehkä numeroihin uskovat suomalaisyrityksetkin alkaisivat taas palkata visualisteja.

Kuvassa on mallinukkeja näyteikkunassa
Halosen näyteikkunassa Kokkolassa toistuu joulun punainen, jota on vaikea syrjäyttää sesongin värinä.Mari Hautamäki / Yle

Visualisteja ei arvosteta Suomessa

Annika Hirvi luennoi ja kouluttaa isojen suomalaisten tavarataloketjujen, muun muassa Halosen, henkilökuntaa visuaaliseen markkinointiin. Lisäksi hän kirjoittaa alan oppikirjoja.

Hän näkee selkeän eron suomalaisten ja ruotsalaisten kauppaketjujen välillä visualistien arvostuksessa. Ruotsalaisyrityksissä heidän merkityksensä liikevaihdon kasvattamiselle on Hirven mukaan ymmärretty.

– Eivät Ikea, H&M tai Clas Ohlson ihan huvikseen pidä visualisteja palkkalistoillaan. Siihen on rahallinen syy. Ruotsalaiset tietävät, että visualisti tuo kilinää kassaan. Suomalaisyritykset näkevät heidät vain kuluina, jotka saavat yt-neuvotteluissa ensimmäisenä lähteä, Hirvi sanoo.