Vammaisia syrjitään etenkin työelämässä – kokemukset tuttuja myös kuuroille

Suomessa vammaiset kamppailevat kielteistä asenneilmapiiriä vastaan. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kyselyyn vastanneista vammaisista monet kokevat, että heitä on syrjitty.

Yle Uutiset viittomakielellä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä vieressään viittomakielen tulkki Kati Lakner.

Syrjintäkokemukset leimaavat vammaisten elämää Suomessa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkokyselyyn (siirryt toiseen palveluun) vastanneista moni kertoi kokeneensa syrjintää. Monen kokemukset asenneilmapiiristä olivat myös huonoja.Valtaosa on kokenut syrjintää.

Erityisesti asenteita työpaikoilla pidetään kehnoina. Ongelmia on myös työnhaussa, missä kerrotaan olevan paljon ennakkoluuloja ja tiedonpuutetta.

– Työelämä näytti kaikkein kurjimmalta siinä mielessä, että meidän selvitykseemme vastanneista vammaisista lähes puolet on eläkkeella olevia ja ne ihmiset jotka olivat työelämässä kokivat merkittävästi syrjintää myös siellä ja siinä mielessä se tekee kyllä asian erittäin ikäväksi, kertoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.

Merkillepantavaa oli myös se, että vain aniharva vammainen kantelee kohtaamastaan syrjinnästä.

– Joko ei tiedetä minne ja miten voi ilmoittaa ja valitettavasti hyvin yleinen vastaus oli, että vaikka limoittaisi niin sillä ei olisi merkitystä. Kyllä meidän pitää osaltamme yhdenvertaisuusvaltuutettuna viedä asiaa eteenpäin ja saada luottamusta siihen, että asioihin voidaan vaikuttaa ja niistä pitää ilmoittaa, koska muuten me ei saada sitä muutosta aikaiseksi, Pimiä sanoo.

Syrjintäkokemukset tuttuja myös kuuroille

Verkkokyselyyn vastaajia oli noin 450 vammaista. Vastanneiden joukossa oli myös joitakin kuuroja.

Selvityksessä paneuduttiin paitsi palveluiden ja tavaroiden saavutettavuuteen myös sähköisiin palveluihin, joiden yleistyminen tuottaa hankaluuksia mm. näkövammaisille.

Kuuroille kyselyssä esiin nousseet syrjintäkokemukset ovat tuttuja, mutta myös eroja löytyy.

– Vammaisia on erilaisia, kaikkia ei voi verrata. Kuurojen kohdalla syrjintä liittyy kommunikointiin. On myös paljon ennakkoluuloja, esimerkiksi työnhaussa ilmenee että kuuroa ei voi palkata "työturvallisuusriskin" vuoksi, kertoo nuorisotyön assistentti Kaarina Huovinen Kuurojen Liitosta.

Viime vuosina on julkisuuteen tullut myös tapauksia, joissa kuuroja on syrjitty mm. oppilaitosten opiskelijavalinnoissa, ja tapauksia on selvielty aina oikeutta myöten.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on huolestunut erityisesti ilmapiirin kiristymisestä vammaisia kohtaan ja peräänkuuluttaa asennemuutosta koko yhteiskunnassa.

– Uskon, että syrjintä perustuu osittain ennakkoluuloihin, väärinymmärrykseen, tietämättömyyteen ja tietysti osittain myös kielteisiin asenteisiin, Pimiä kertoo.