Kansallispuistojen kävijämäärät kasvavat edelleen – Hiljaisuudesta nauttiva viihtyy nyt Repovedellä

Tänä vuonna kansallispuistojen käynnit ovat kasvaneet tammi–elokuussa 130 000 vierailulla vuoden takaiseen verrattuna.

luonto
Lapinsalmen riippusilta Repovedellä joulukuussa
Vilma Ruokoski / Yle Mikkeli

Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueella sijaitsevassa Repoveden kansallispuistossa on kesäisin niin paljon kävijöitä, että Lapinsalmen riippusillalle on välillä jonoa. Talvella sillanpieleen ei tarvitse jäädä odottamaan omaa vuoroa.

– Hiljaisuudesta nauttiva viihtyy täällä paremmin tähän aikaan ja menee kesällä vaikka pohjoiseen hiljaisemmille seuduille, retkeilyseuran Mäntyharjun Reissupolun puheenjohtaja Markku Sohlman sanoo.

Useissa kansallispuistoissa talvi on hiljaista aikaa, mutta puistojen kävijämäärät jatkavat kasvuaan. Vuoden 2015 tilastoihin verrattuna tänä vuonna kävijämäärät kasvoivat tammi–elokuussa yhteensä 130 000 kansallispuistokäynnillä. Odotettavissa on, että koko vuoden tilastoissa kävijäluvut kasvavat joitakin prosentteja viime vuoteen verrattuna. Päättyvän vuoden tiedot valmistuvat arviolta tammi–helmikuun vaihteessa.

Repovedellä oli elokuun lopussa lähes 110 000 käyntiä, mikä on 5 000 vierailua vuoden takaista enemmän.

– Repoveden suosio tuntuu olevan jatkuvassa kasvussa, sanoo Metsähallituksen luontopalveluiden päällikkö Anneli Leivo.

Syinä pidetään muun muassa helppoa saavutettavuutta pääkaupunkiseudulta ja hyviä vaellusreittejä. Helsingistä Repovedelle ajaa noin kolmessa tunnissa.

Repovesi on nuorten suosiossa

Mäntyharjun ja Kouvolan kuntien alueella sijaitseva retkeilyalue on erityisesti nuorten ja aloittelevien retkeilijöiden suosiossa.

– Repovedellä suuret korkeuserot voivat houkuttaa nuoria reiteille. Voidaan kokeilla esimerkiksi omaa fyysistä kuntoa, Anneli Leivo sanoo.

Metsähallituksen Repoveden puistonhoitaja Aarno Tervonen on huomannut saman. Kaveriporukan mukavan reissun tunnelmat voivat kiiriä kauas.

– Heidän [nuorten] tapana on viestiä retkeilystä, somettaa ja kertoa Facebookin tai muun kautta myös kavereille.

Kansallispuistojen kävijätutkimuksissa ei toistaiseksi ole havaittu muutosta eri kansallispuistojen kävijöiden ikäryhmissä.

– Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen on ylipäätään lisääntynyt, Leivo sanoo.

Markku Sohlman ja Aarno Tervonen riippusillalla.
Kokenut retkeilijä Markku Sohlman kertoo yöpyneensä Repovedellä joitakin vuosia sitten noin 40 kertaa vuoden aikana. Metsähallituksen puistonhoitaja Aarno Tervonen kertoo, että pääosa ihmisistä käy kansallispuistossa päiväretkellä.Vilma Ruokoski / Yle Mikkeli

Keväthankia ja kaivattuja kävelyreittejä

Kävijävilkkaudet vaihtelevat eri kansallispuistojen ja vuodenaikojen mukaan. Eteläisessä Suomessa retkeilykausi hiljenee päivien lyhentyessä, ja pohjoisessa talvisesonki tulee ruskan jälkeen hiihtäjien myötä. Kävijämääriltään Suomen suosituin on Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, jossa murtomaahiihtäjät tuovat kävijälukuihin piikin kevättalvella. Siellä vieraili elokuun loppuun mennessä 20 000 kävijää enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Anneli Leivon mukaan latujen ohella talvikävelyreiteille olisi kysyntää.

– Kaikki eivät halua hiihtää tai lumikenkäillä. Matkailukeskuksissa kaivataan talvikävelykohteita.

– Esimerkiksi ulkomaalaisilla matkailijoilla ei välttämättä ole talviliikuntataitoja, joten helppo kävelyreitti on kysytty ja suosittu.

Osassa kansallispuistoista talvikäyttö on rajattua. Esimerkiksi Linnansaaressa on talvirajoituksia saimaannorpan pesimärauhan turvaamiseksi.

– Retkiluistelurata mahdollistaa Linnansaaren talvikäytön. Ohjattu toiminta ei haittaa norpan pesintää, Leivo sanoo.

Melojien paratiisina tunnetun Koloveden saarissa on talvella saimaannorpan pesinnän takia voimassa liikkumiskielto eikä alueelle johtavilla teillä ole talvikunnossapitoa.

Polttopuut, kuksa ja reppu nuotiopaikan penkillä.
Vilma Ruokoski / Yle Mikkeli