Kauppakamari: Henkilöautoilun puolustaminen Helsingissä kuin kirosana

Helsingin seudun kauppakamari odottaa sydän syrjällään laajeneeko pääkaupungin kävelykeskusta ja mihin suuntaan.

kaupunkisuunnittelu
Liikennettä Mäkelänkadulla Helsingissä aamulla 3. tammikuuta.
Liikennettä Mäkelänkadulla Helsingissä aamulla 3. tammikuuta.Markku Ulander / Lehtikuva

Helsinki kaavailee kävelykeskustan laajentamista. Kaupunkisuunnitteluvirasto kertoo tänään suunnitelmistaan kävelykeskustasta ja jalankulun kehittämisestä. Keskusta-alueen saavutettavuudesta on puhuttu vuosikaudet ja sen laajentaminen on aina herättänyt intohimoja. Se on myös ollut yritysten vakiohuoli.

– Suunta tuntuu olevan se, että koko ajan erityisesti henkilöautoilua rajoitetaan. On hyvä asia sinänsä, että kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suositaan, mutta samalla henkilöautoilla tuloa keskustaan vaikeutetaan, sanoo maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri (siirryt toiseen palveluun) Helsingin seudun kauppakamarista.

Yritykset ovat yrittäneet sopeutua kävelykatujen laajenemiseen. Toisaalta pysäköintitilaa on lisätty maan alle, kun sitä on poistettu katutasolta. Yrityksille on tärkeää, että niihin pääsee asioimaan myös autolla, Pasuri muistuttaa.

– Nyrkkisääntö on, että autoilevan asiakkaan kertaostos on huomattavasti suurempi kuin kävelevän tai joukkoliikenteellä kulkevan.

Henkilöautoilu alkaa olla vanhanaikaista

Helsinginniemen autoliikenne ei ole lisääntynyt enää pitkään aikaan. Sitä on hillitty pysäköintipolitiikalla ja muun muassa juuri kävelykaduilla. Pasurin

Henkilöautoliikenne alkaa olla kaupunkisuunnittelijoiden keskuudessa vähän kuin kirosana

Tiina Pasuri, Helsingin seudun kauppakamari

mielestä nyt aletaan kuitenkin jo mennä liian pitkälle.

Autoiluun tulevat vaikuttamaan Kruunusiltojen raitiotieyhteydet, Hämeentien muuttaminen joukkoliikennekaduksi ja kaupunkibulevardit. Yritysten silmissä kaupunkisuunnittelussa on tapahtumassa kulttuurin muutos.

– Tässä alkaa tuntea itsensä vanhanaikaiseksi, kun puhuu henkilöautoliikenteen puolesta, koska se tuntuu olevan kaupunkisuunnittelijoiden keskuudessa vähän kuin kirosana, Tiina Pasuri miettii.

Elinkeinoelämän puolella uskotaan, että auto tulemaan olemaan vielä pitkään keskeinen liikkumisväline, jota ei pidä unohtaa liikkumismuotona.

Esplanadien sulkeminen olisi katastrofi

Pohjois-Esplanadin sulkeminen autoliikenteeltä on vanha ajatus. Sitä kauppakamarissa pidetään rajuna vaihtoehtona ja elinkeinoelämä onkin vastustanut sitä rajusti.

– Se on edelleenkin läpiajoväylä itäisen ja läntisen kaupungin välillä, myös seudullisesti. Plus että se on myös saavutettavuuskysymys keskusta-alueen kiinteistöille. Kauhuskenaario olisi molempien Esplanadien sulkeminen, jo Pohjois-Esplanadin sulkeminen on katastrofaalista, Pasuri parahtaa.

Maanalainen huoltotunneli on olemassa, mutta kovin vähällä käytöllä, koska kiinteistöjen liittäminen siihen on kallista. Pasuri arvuuttelee, onko Pohjois-Esplanadin sulkeminen yksi keino pakottaa tunnelin käyttöön.

Keskustatunneli olisi hyvä vaihtoehto

Kauppakamari haluaa pitää yllä keskustelua niinsanotusta keskustatunnelista, jolle on varaus kaupungin yleiskaavassa. Pasurin mukaan se tuntuu kuitenkin hautautuneen kaupunkisuunnittelussa kaiken muun alle.

– Mitä enemmän nyt suunnitellaan ydinkeskustan sulkemista henkilöautoliikenteeltä ja saavutettavuuden huonontamista, sitä enemmän tulee mieleen, että keskustatunneli olisi ihan välttämätön yhteys Länsiväylältä Sörnäistenrantatielle. Tunnelista olisi yhteys pysäköintilaitoksiin, Pasuri suunnittelee.