Totta vai ei? Lapsuuden pakkastalvet karaisevat loppuiäksi sekä muita uskomuksia pakkasesta

Avantouinti karaisee, humalassa ei palele ja lapsuus ankarien pakkasten keskellä saa kestämään kylmää loppuiäksi. Onko näin? Kahdeksan väitettä pakkasesta.

Talvisää
Yle Uutiset Kaakkois-Suomi: Muista nämä 6 asiaa kun oleskelet pakkasessa
Yle Uutiset Kaakkois-Suomi: Muista nämä 6 asiaa kun oleskelet pakkasessa

1. Saunomalla voi kerätä lämpöä kehoon varastoon

Osittain totta, mutta vaarallista. Saunominen lämmittää ensin ihoa, mikä käynnistää hikoilun. Lämmön kerääminen vaatisi kehon syvälämpötilan nostamista, mikä käynnistää hikoilun varmasti.

– Olisi aika tarkkaa peliä lämmittää saunalla itseään tarpeeksi käynnistämättä kuitenkaan hikoilua, pohtii tutkimusprofessori Hannu Rintamäki.

Saunan jälkeen ei saa lähteä pakkaseen, jos iho on kosteana.

Ruumiinlämpöä voi nostaa pienellä liikunnalla ennen ulos menoa, kunhan ei tule hikiseksi.

Itseään voi lämmittää pienellä liikunnalla ennen ulos menoa, kunhan ei ole hikinen.

professori Hannu Rintamäki

2. Humalassa ei palele pakkasilla

Väärin. Alkoholilla on harhaanjohtava vaikutus. Se avaa pintaverenkiertoa ja saa aikaan lämmöntunteen, mutta lisää lämmön- ja nestehukkaa. Kylmä saattaa seurata yllättäen.

– Hyöty on hetkellinen, mutta haitta pitkäkestoinen, sanoo professori Hannu Rintamäki.

Alkoholi lisää virtsaamistarvetta. Runsas alkoholinkäyttö rentouttaa ja vie harkintakykyä, jolloin ei osaakaan varautua pakkaseen oikeilla varusteilla ja pukeutumisella. Vaarana on hankeen sammuminen, joka voi olla kovalla pakkasella kuolemaksi.

3. Kuuma mehu lämmittää

Osittain totta. Mukillinen (2 desilitraa) kuumaa mehua nuotiolla ei lämmitä kehoa merkittävästi ollessaan vain muutamia asteita ruumiinlämpötilaa korkeampi. Lämmin juoma muuten voi parantaa kylmässä olon mielekkyyttä. Haittaa siitä ei ole ja lämmittää ainakin tunnelmaa ja sormia.

4. Kahvi lämmittää

Totta. Ei itse kahvi, mutta kofeiini vaikuttaa maltillisesti kehon lämmöntuotannon prosessiin kiihdyttäen aineenvaihduntaa. Vaikutuksen saamiseksi kahvia tulisi nauttia kahdesta kolmeen kuppia.

– Kofeiini vaikuttaa suoraan lämmönsäätelyyn ja siten lisää lämmöntuottoa, sanoo professori Hannu Rintamäki.

Aiemmin katsottiin kahvin olevan haitallista kylmässä säässä, koska se lisää virtsaneritystä. Tällä oli merkitystä esimerkiksi armeijassa. Professorin mukaan nykyään ajatellaan kahvista saatavan hyödyn olevan parempi kuin sen haitallisuus.

Vettä kannattaa juoda riittävästi ennen pakkaseen menoa ja sen aikana, jos aikoo oleilla ulkona pitkään. Janon tunne levon tai kohtuullisen liikunnan aikana voi heikentyä jopa 40 % kylmissä olosuhteissa.

Janon tunne voi heikentyä jopa 40 % kylmissä olosuhteissa.

kylmäinfo.fi

5. Reipas ateria ennen ulkoilua pitää lämpimänä

Osittain totta.

– Ravintoaineiden ottoa yliannostelemalla ei voi parantaa kylmänsietokykyä, sanoo Rintamäki.

Hyvin nälkäisenä palelee todennäköisesti enemmän.

6. Avantouinti karaisee

Totta. Avantouinnilla voi nopeuttaa kylmään sopeutumisen prosessia.

7. Kerran paleltunut varvas paleltuu helpommin uudelleen

Totta. Tämä riippuu paleltuman vakavuudesta.

– Jos paleltuma on ollut vakava ja syvä, turmelee se verenkierron siltä alueelta. Lievästä pinnallisesta paleltumasta ei jää pysyvää vauriota.

Verenkierron lämmittävä vaikutus vähenee aikaisemmin pahoin paleltuneelta kehon alueelta. Lievä pinnallinen paleltuma, jossa verenkierto ei vaurioidu, ei altista paleltumaan herkemmin uudelleen.

Alttius paleltumille on yksilöllistä. Siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli, etninen tausta, kehon mittasuhteet, ääreisverenkierron sairaudet, Raynaudin tauti, lääkitys, diabetes ja mielenterveyshäiriöt.

8. Lapsuuden leikit paukkupakkasilla karaisevat loppuiäksi

Väärin. Keho täytyy totuttaa pakkaseen joka talvi uudelleen, koska karaistuminen on jatkuvaa sopeutumista ympäristön lämpötilaan. Kesähelteisiinkin joutuu sopeutumaan aina uudestaan. Professorin mukaan kylmän sietoon ei vaikuta lapsuuden leikit paukkupakkasissa, toisin kuin jotkut meistä niin rehentelee.

– Fysiologisesti ei pidä paikkaansa, että kovissa pakkasissa kasvanut kestää paremmin kylmää, toteaa Rintamäki.

Professorin mukaan nuoruudessa saatu kokemus pakkasista auttaa toimimaan oikein aikuisiällä. Joka vuosi täytyy kuitenkin karaistua uudelleen.

Fysiologisesti ei pidä paikkaansa, että kovissa pakkasissa kasvanut kestää paremmin kylmää.

professori Hannu Rintamäki

Miten tottua pakkaseen?

Karaistuminen kylmälle kestää yleensä 7-10 päivää. Tässä ajassa sopeutuminen tapahtuu sekä henkisesti että fyysisesti. Tämän jälkeen kylmä ei tuota enää yhtä paljon psyykkistä stressiä verrattuna sopeutumista edeltävään aikaan.

– Sopeutuneella ihon lämpötila voi laskea enemmän kuin aiemmin ennen kuin keho siihen reagoi. Stressihormonitasot eivät nouse yhtä nopeasti, kuin ennen sopeutumista, kertoo Rintamäki

Ihon pintaverenkierto supistuu kylmässä, jonka tarkoituksena on pienentää lämmönhukkaa. Kun sopeudumme pakkaseen, ei supistuminen ole enää yhtä voimakasta. Veri virtaa käsissä paremmin ja ne säilyvät lämpimämpinä.

– Erään sortin karaistumista on myös se, että palauttaa mieliin mitkä ne oikeat talvivaatteet olikaan ja myös käyttää niitä.

Geneettinen sopeutuminen

Meillä suomalaisilla voi olla geneettinen taipumus sopeutua kylmään paremmin verrattuna etelässä asuviin.

– On melko uutta ja vielä karkealla tasolla olevaa tietoa siitä, että tuhansien vuosien kylmään sopeutuminen on rikastuttanut pohjoisilla alueilla elävien geenejä, jotka liittyvät energian käyttöön ja varastointiin verrattuna etelän ihmisiin, kertoo tutkimusprofessori Hannu Rintamäki

Nämä geenit saattavat vaikuttaa siihen, että energiaa voidaan kerätä tehokkaammin rasvakerrokseen ja ottaa helpommin käyttöön.

Kokemukset taidoiksi

Karaistuminen on jatkuvaa sopeutumista ympäristön lämpötilaan. Siksi aktiivinen ulkona oleskelu altistaa kylmälle, joka lisää kylmänsietoa. Sopeutuminen kestää niin kauan kuin olosuhteet taas muuttuvat. Liikunta lisää lämmöntuottoa jopa yli kymmenkertaiseksi lepoon verrattuna.

– Paleltumatilastot osoittavat, että jos ollaan samoissa pakkasissa niin etelän ihmiset saavat enemmän paleltumavammoja verrattuna pohjoisessa asuviin ihmisiin.

Kylmissä oloissa elävät ovat oppineet, kuinka pakkasella toimitaan ja pukeudutaan (siirryt toiseen palveluun).

– Kun tietää miten aiemmin on selvinnyt, on tieto taitoa, toteaa professori.

Lähteet:

Tutkimusprofessori Hannu Rintamäki , Työterveyslaitos, Oulu

kylmäinfo.fi