Katso kartalta jään paksuudet: Asiantuntijat kertovat, mistä tietää vaaranpaikat

Kiristyvät pakkaset eivät takaa, että jäät kantavat vielä. Jäille mentäessä on aina varauduttava, että jäät voivat pettää.

Järven jäätyminen
Retkiluistelija järvenjäällä
Tobias Rostlund / EPA

Kiristyvät pakkaset saavat monet tähyilemään jäätyneille järville. Etelässä jäät ovat vielä paikoin heikkoja ja suurten järvien selät ovat pysyneet sulana koko alkutalven. Alueelliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria ja etelässäkin on mitattu yli 20 senttiä paksuja jääpeitteitä.

  • Turvalliseksi jään paksuudeksi arvioidaan yleensä vähintään 10 cm, koska jää ei ole tasaisen paksua joka kohdasta.
  • Suoraan vedestä muodostuvan kirkkaan teräsjään paksuuden tulee olla vähintään 5 cm, jotta se kantaa yksin kulkevan ihmisen.

Tulevat pakkaspäivät vahvistavat jäitä, mutta eivät takaa, että jäille meno olisi varmasti turvallista. Tänään yksi ihminen hukkui Keski-Suomessa Muuramessa. Lisäksi kaksi ihmistä pelastettiin jäistä Haminassa, mutta toinen heistä kuoli sairaalassa.

Hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta kehottaakin odottamaan vielä jäiden vahvistumista. Hän myös muistuttaa, että kovan tuulen vuoksi avoinna olevat selkävedet eivät välttämättä jäädy kovista pakkasista huolimatta.

Myös jään päälle satanut lumi hidastaa jään paksuuntumista. Pakkasen nopea kiristyminen voi puolestaan synnyttää railoja jäihin, kun jää alkaa supistua. Eilen noin kuusikymppinen pariskunta putosi railoon kalamatkallaan Uudessakaupungissa.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen muistuttaa, että railojen lisäksi jäillä liikkujien on syytä kiinnittää huomiota muihin vaaranpaikkoihin. Näitä ovat muun muassa kapeikot, tehtaiden poistoviemärit, virtaukset, laitureiden vierustat ja siltojen alustat. Syvänteiden kohdalla jää voi olla heikompaa, koska suurempi vesimassa jäätyy hitaammin.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Jäätymiset myöhästyneet 2000-luvulla

Ympäristökeskus seuraa sisävesien jäätilannetta noin 50 järvellä eri puolilla maata. Mittauksia tehdään kymmenen päivän välein. Viimeisin mittaustulos on viime perjantailta, jolloin jäätä pystyttiin mittaamaan miltei kaikilla havaintopaikoilla. Etelä-Suomessa jäät olivat ohentuneet muutamalla sentillä edellisestä kerrasta.

Kuluvan talven lukemat vaihtelevat ajankohdan keskiarvojen molemmin puolin.

– 2000-luvulla ollut useita talvia ja vuodenvaihteita, milloin on vielä ollut nykyistä laajemminkin sulaa suurilla järvillä, Korhonen kertoo.

2000-luvulla jäätymiset ovat myöhästyneet laajalla alueella. Vielä viime vuosisadan puolella tähän aikaan vuodesta oli yleensä enemmän jäätä.

Aina on riski, että jää pettää

Malttia jäille aikoville peräänkuuluttaa myös Heinonen. Pelkkään pakkaseen tai silmämääräiseen arvioon jään kantavuudesta ei pidä luottaa. Jään paksuus selviää vain mittaamalla.

– Aina jäille lähtiessä pitää olla oikein varustautunut. Siinä on aina se riski olemassa, että jää pettää, ja sillä asenteella sinne pitää lähteä, Heinonen sanoo.

Oikeaan varustukseen kuuluvat ehdottomasti kaulalla roikkuvat naskalit. Lisäksi mukana on hyvä olla reppu, johon on vesitiiviisti pakattu vaihtovaatteet. Lantiolla sidottuna reppu toimii myös kellukkeena veden varaan joutuessa.

– Itse suosittelisin, että mukana olisi jääsauva, jolla voi kokeilla jään paksuutta siellä liikkuessa, Heinonen neuvoo.

Suositeltavaa on myös ottaa mukaan kaveri, joka voi auttaa tarvittaessa. Tällöin reppuun kannattaa pakata heittoliina.

Lisätietoja jäillä liikkumiseen on koottu Viisaasti vesillä -sivustolle. (siirryt toiseen palveluun)

Juttua päivitettu 3.1. klo 17.48: Toinen Haminassa vedestä pelastetuista kuoli sairaalassa