Finlayson kasvaa yhteiskunnallisilla teoilla – Tom of Finland poiki vihaa, mutta ennen kaikkea suosiota

Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila kertoo Kova talous -haastattelussa johtavansa lakanatehdasta kuin luovaa yritystä ja jättävänsä "peräkammarin poikien" vihan omaan arvoonsa.

talous
Kova Talous

Tekstiiliyhtiö Finlayson on ärsyttänyt nationalistisia ja äärioikeistolaisia piirejä useasti viime vuosina.

Ensin se toi 2014 markkinoille homoeroottisen Tom of Finland -kuosin, sitten se lopetti yhteistyön Kärkkäinen-tavaratalon kanssa eettisistä syistä (johtuen Kärkkäisen yhteyksistä äärioikeistolaiseen Magneettimediaan) ja nyt 100 leijonaa Suomelle -kampanjallaan yhtiö kannustaa suomalaisia suunnittelemaan uusia Suomen leijonia.

Näiden seurauksena toimitusjohtaja ja Finlaysonin osaomistaja Jukka Kurttila on joutunut vihaviestien ja tappouhkausten kohteeksi, mutta hän ei anna niiden vaikuttaa.

– Täällä riittää sellaisia peräkammarin poikia, jotka länkyttävät asioista. He osaavat sanoa miten asiat pitäisi tehdä, mutta eivät ole valmiita itse tekemään mitään.

Suurin osa kiittää suoruudesta

Uhkauksista ja syytöksistä huolimatta yritysjohtajakin uskaltaa Kurttilan mielestä sanoa Suomessa mielipiteensä suoraan.

– Enemmän Suomessa on rakkautta, avoimuutta ja lämpöä ja innostusta siihen, että joku uskaltaa avata suunsa ja ennen kaikkea alkaa tehdä. Hyvää palautetta on tullut huonoa enemmän, ja jotkut ovat jopa tulleet halaamaan, Kurttila kertoo.

Kurttila on siis vienyt Finlaysonia alkujuurilleen. Myös 1820 perustetun yrityksen kasvu perustui suvaitsevaisuuteen, ennakkoluulottomuuteen ja kansainvälisyyteen – esimerkiksi 1800-luvulla ketään apua hakevaa ei saanut käännyttää tehtaan portilta, ja kaikille annettiin ruokaa ja yösija tehtaalla.

Suomalaisia yrityksiä johdetaan excelillä

Kurttila kertoo alkaneensa jo alusta asti luotsata yritystä kuluttajabrändinä, ei teollisuusyrityksenä. Finlaysonia oli aikaisemmin johdettu kuin "95 prosenttia suomalaisista yrityksistä" eli teollisen tuotannon näkökulmasta.

– Kun ostimme firman, niin aika nopeasti huomasimme, että siellä oli keskitytty prosesseihin ja excelöitiin asioita. Kaikki oli aina matematisoitu. Mutta luova työ on myös intuituiota; kuluttajan, loppukäyttäjien ja maailman ymmärtämistä.

Kurttilan mielestä suurin osa suomalaisista yrityksistä tarvitsisi lisää kapinahenkeä, intohimoa ja näkemyksellisyyttä.

– Minulle jopa sanottiin [Tom of Finland -malliston lanseeraamisen jälkeen], että päätit sitten tuhota Finlaysonin brändin. Olen sanonut, että yrityksen liikevaihto on sata vuotta vain kutistunut, että mitähän tässä on enää tuhottavaa? Tämähän on kohta konkurssissa, jos emme muuta meininkiä.

Tom of Finland toi yleisöä

Tom of Finlandin myyntiluvut olivat Kurttilalle pettymys, mutta malliston arvo olikin brändäyksessä ja markkinoinnissa. Finlaysonin liikevaihto oli viime vuonna 35 miljoonaa euroa, kun koko Tom of Finlandin liikevaihto on ollut parin vuoden aikana miljoonan.

– Ihmiset löysivät Finlaysonin uudestaan Tom of Finlandin ansiosta. He avasivat sensorit meitä kohtaan, ja varsinkin siinä alussa ihmisiä tuli meidän myymälöihin ihan eri tavalla.

Pitääkö yritysten vain "lerjuta välissä"?

Kurttilan mielestä on outoa ajatella, että kuluttajilta ja poliitikoilta vaaditaan yhteiskunnallisia tekoja, mutta yrityksillä ei saisi olla omaa mieltä ja tahtoa.

Finlaysonilla on yhteiskunnallisia päämääriä sen lisäksi että se tuottaa voittoa omistajilleen. Omistajat haluavat Kurttilan mukaan muuttaa maailmaa paremmaksi.

– Ovatko yritykset jotenkin sellaisia, että ne vain lerjuavat siinä välissä ja tekevät mitä muut käskevät? Suomalaiset yritykset ovat keskeisessä roolissa, kun puhutaan siitä miltä Suomi näyttää ja millaista täällä pitäisi olla.