Kivettyneet jalanjäljet kertovat: Ihminen on asunut "maailman katolla" Himalajalla odottamattoman kauan

Korkeat vuoristot ovat viimeisiä paikkoja, joihin ihmiskunta levittäytyi.

arkeologia
Kaksi kivettynyttä jalanjälkeä
Tässä seisoi joku kuuman lähteen ääressä ainakin seitsemän tuhatta vuotta sitten. Mark Aldenderfer

Himalajan vuoristossa on elänyt ihmisiä paljon pitempään kuin aiemmin oletettiin, kertoo tuore tutkimus. Sen materiaalina oli jalan- ja kädenjälkiä, jollaisia alueen perimätieto on pitänyt merkkeinä jeteistä eli karhumaisista mutta kahdella jalalla lönköttäneistä lumimiehistä.

Vanhan teorian mukaan ihmiset asettuivat Himalajalle vasta, kun olivat oppineet viljelemään maata, eli noin 5 200 vuotta sitten. Itävaltalaisen Innsbruckin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa tultiin kuitenkin toiseen tulokseen.

Se perustuu Tiibetin ylängöltä Chusangin kylän läheltä löydettyihin 19 jalan- ja kädenjälkeen, jotka olivat painuneet mutaan kuuman lähteen reunalle ja kivettyneet.

Matka oli liian vaikea tilapäisille piipahduksille

Jälkien löytymisen jälkeen 2000-luvun alussa tehty ensimmäinen tutkimus (siirryt toiseen palveluun) arveli niiden iäksi 20 000 vuotta, mutta nyt tarkentunut tutkimus määritteli aikahaarukaksi 7 400–13 000 vuotta. 4,3 kilometrin korkeudessa merenpinnasta sijaitseva alue oli tuolloin nykyistä lämpimämpi ja kosteampi.

Tulokseen tultiin sekä maanäytteiden radioaktiivisuuden että sedimenttikiven kvartsikiteiden perusteella. Samaa viestiä antoi kasvien mikroskooppisten pienten jäänteiden radiohiiliajoitus.

Tutkijat eivät usko, että ihmiset olivat alueella vain käymässä, sillä sieltä pääsi alas muun asutuksen pariin vain satojen kilometrien pituista hengenvaarallista kinttupolkua pitkin.

Lisätodisteena "Maailman katoksi" kutsutun alueen asutuksen pysyvyydestä tutkijat pitävät sitä, että osa jäljistä oli lasten jättämiä.

.

Karussa vuoristomaisemassa kuumasta lähteestä nousee vesisuihku.
"Maailman katolla" Himalajalla purskuttava kuuma lähde.Jan-Hendrik May

Korkea paikka muuttaa väestön perimää

Uusi ajoitus osuu hyvin yksiin tasangon nykyasukkaiden aiemman perimätutkimuksen kanssa. Sen mukaan he sopeutuivat elämään korkeassa ilmanalassa ainakin kahdeksan tuhatta vuotta sitten.

Korkeat vuoristot ovat viimeisiä paikkoja, joihin ihmiskunta levittäytyi. Siksi ne ovat tutkijoille mielenkiintoisia luonnonlaboratorioita, kun he selvittävät ihmisten sopeutumista uusiin olosuhteisiin niin fyysisesti kuin kulttuurisesti, kertoo tutkimukseen osallistunut Randy Haas yhdysvaltalaisesta Wyomingin yliopistosta (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimuksen johtaja Michael Meyer puolestaan sanoo, ettei Tiibetin asutuksen tarina ehkä ole päätöksessään, vaan löytymättä voi olla vieläkin vanhempia asuinpaikkoja. Etsintää kannattaa jatkaa, hän sanoo Live Science (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä. Tutkimus on julkaistu Science-lehdessä (siirryt toiseen palveluun).